background preloader

PSYKOLOGIA

Facebook Twitter

Kehoaistia eli interoseptiota ei kutsuta kuudenneksi aistiksi turhaan: Näin sydän, suolisto ja maksa voivat vaikuttaa mielialaan. Art-2000007827290. Lapsen julmuus liittyy yleensä sekä perinnöllisiin ominaisuuksiin että ympäristön riskitekijöihin.

art-2000007827290

Tärkeintä on reagoida tunnekylmään käytökseen ajoissa. Tässä jutussa käsitellään lasten ja nuorten tunnekylmyyttä yleisellä tasolla, ei Koskelan henkirikosta. Lapsen tai nuoren julmuus on pysäyttävä asia, johon liittyy vahva stigma. Julmuutta, tunnekylmyyttä ja empatian puutetta voidaan havaita jo hyvin pienillä lapsilla, ennen kouluiän alkua. ”Lapsenpsykiatrian puolelta on saatu tuloksia siitä, että tunnekylmät piirteet voidaan havaita jo nelivuotiailla lapsilla”, Husin oikeuspsykiatrian professori Nina Lindberg kertoo. Tunnekylmyys voi tulla ilmi esimerkiksi siinä, ettei lapsi reagoi toisen lapsen kipuun tai itkuun. Lapsena havaittu tunnekylmyys voi aikuisiässä yhdistyä psykopatia-oireyhtymään, johon liittyy tunnekylmyyden lisäksi muun muassa empatiakyvyn ja katumuksen tunnon heikkoutta, itsekeskeisyyttä sekä impulsiivisuutta ja vastuuttomuutta. ” Myös hyvin jyrkkä kasvatus on riskitekijä.

Art-2000007820856. Meidän on aina tarkasteltava ihmisen kestävyyttä kriiseissä kahden kulman kautta, kirjoittaa Maaret Kallio.

art-2000007820856

Pelkkien kuormitustekijöiden summaaminen ei kerro koko totuutta. Olen koko koronavuoden ajan kuulunut pieneen treeniporukkaan, joka tapaa toisiaan viikoittain ulkona. Mainion fysioterapeutin johdolla juoksemme säällä kuin säällä, painamme portaita turvavälein, punnerramme lumihangessa ja venyttelemme kaatuneiden puiden runkoja vasten. Treenin päälle osa meistä pulahtaa vielä avantoon ja ottaa tarjolla olevista endorfiineista kaiken mahdollisen irti. Tärkeintä ei kuitenkaan ole ollut liikunta. Henkisten taukojen tarve on ollut varmasti kaikille erityisen tärkeä.

Art-2000007809573. Aina varpaillaan - Hyvinvointi. Henkistä väkivaltaa ei aina pidetä väkivaltana, vaikka se voi jättää syvät jäljet.­Kuva: Kimmo Taskinen / HS Henkinen väkivalta ilmenee esimerkiksi haukkumisena, ulkonäön arvosteluna, pukeutumisen kontrollointina tai ystävistä eristämisenä, eikä sitä ole aina helppo tunnistaa.

Aina varpaillaan - Hyvinvointi

Art-2000007782620. Minua hävettää.

art-2000007782620

Minua hävettää, että me ihmiset, olemme valmiita uskomaan johonkin sellaiseen kuin "rahameditaatioon", "vauraus ja onnellisuus meditaatioon" tai vastaaviin. Mikä meissä ihmisissä on vialla? Meillä on suurimmalla osalla ihan kelvollisesti tomivat aivot, mutta silti kieltäydymme käyttämästä niitä. Zekin esittelydiat - koko esitys. Tutkijat selvittivät kaksisuuntaisen mielialahäiriön syntymekanismia. Turun yliopiston evoluutiopsykologian dosentti Markus J.

Tutkijat selvittivät kaksisuuntaisen mielialahäiriön syntymekanismia

Rantala on kansainvälisen tutkimusryhmänsä kanssa julkaissut tutkimusartikkelin, jossa he ovat ratkaisseet kaksisuuntaisen mielialahäiriön syntymekanismin. Tutkimusryhmään kuuluvat Rantalan lisäksi Severi Luoto Aucklandin yliopistosta, Javier Borraz-Leon Turun yliopistosta sekä Indrikis Krams Tarton yliopistosta. Kaksisuuntainen mielialahäiriö on vakava mielenterveysongelma, jossa mieliala vaihtelee manian tai hypomanian sekä masennuksen välillä. Suomalaisista noin kaksi prosenttia sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Kaksisuuntainen mielialahäiriötä sairastavista 15–20 prosenttia tekee itsemurhan ja 33–50 prosenttia yrittää itsemurhaa. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnosointi on vaikeaa.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön on pitkään tiedetty liittyvän univalverytmiä säätävän sisäisen kellon toimintahäiriöön. Professori Markku Ojanen: Persoonallisuus muuttuu ja hyvä niin. "Paitsi ympäristö, myös me itse muutumme.

Professori Markku Ojanen: Persoonallisuus muuttuu ja hyvä niin

Jotta selviydymme ja voimme hyvin, meidän on annettava muutokselle mahdollisuus ja välillä edistettävä sitä. On arvoitus, miksi elämässä on niin paljon pysyvyyttä ja toisaalta niin paljon muutosta. Miten kasvattaa itseluottamusta? Art-2000007654276. Heikki oli varma, että syyskuun 11. päivän iskut olivat Yhdysvaltain hallinnon järjestämä juoni.

art-2000007654276

Rosan puoliso taas uskoi, että Maan läheltä kulkee tuhoa aiheuttava planeetta, josta Nasa ei halua kertoa. Mikä saa ihmisen hurahtamaan salaliittoteorioihin? Salaliittoteoriat ovat nousseet tänä vuonna isoksi ilmiöksi. Miljardöörit George Soros ja Bill Gates ovat joutuneet salaliittoteoreetikoiden huhujen kohteiksi.­ Vuonna 2001 New Yorkin WTC-torneihin osui kaksi terroristien kaappaamaa lentokonetta. Asiantuntija antaa nukahtamisvinkin, joka tuntuu järjenvastaiselta Kronoreksiasta kärsivä yrittää hallita untaan liikaa, kertoo Työterveyslaitoksen erikoispsykologi Heli Järnefelt. Silloin höllääminen voi auttaa.

Rakastunut pariskunta suoriutuu luovuutta vaativista tehtävistä selvästi satunnaisesti muodostettuja pareja paremmin, kertoo tuore tutkimus. Ilme silmissäni Korona-aikana Bangkokissa Vesa Mäkinen on huomannut, ettei maski peitäkään hänen ilmeitään. Mistä vastaantulijat tietävät, ettei hän hymyile? Dopamiinikoukusta tasapainoon Lääkäri Emilia Vuorisalmi kertoo uudessa kirjassaan, millaista on olla dopamiinivoittoinen ihminen. Mistä ilmiössä on oikein kyse? Positiivinen elämänasenne auttaa kohtaamaan haasteita ja ottamaan riskejä. Liiallisena annoksena tsemppaaminen voi kuitenkin johtaa negatiivisten tunteiden kieltämiseen eli toksiseen positiivisuuteen. Tutkimus: Aivot viritetty huippuunsa 35-vuotiaana – suorituskykyä tutkittiin analysoimalla shakkimestareiden pelejä 125 vuoden ajalta.

125 vuodessa ehditään pelaamaan iso liuta shakkipelejä.

Tutkimus: Aivot viritetty huippuunsa 35-vuotiaana – suorituskykyä tutkittiin analysoimalla shakkimestareiden pelejä 125 vuoden ajalta

Nyt kansainvälinen tutkijatrio on käynyt läpi yli 24 000 peliä siirto siirrolta. Keho antaa meille merkkejä itsestään, mutta kaikki eivät huomaa niitä – Kehoaisti on ihmisen ”kuudes aisti”, sanoo apulaisprofessori ja kertoo, mistä siinä on kyse. Päätöksenteossa ei saa unohtaa tunteita. Terveet ja tunnolliset Tunnolliset ihmiset elävät muita terveempinä ja muita pidempään, selvisi psykologian professori Markus Jokelan tutkimuksissa. Tunnollisuuteen liitetään kuitenkin myös paljon ennakkoluuloja. Pakko ajatella eroa Entä jos en pidäkään kumppanistani tarpeeksi? Mistä tietää, onko hän se oikea? Helsinkiläisen Minja Timperin ahdistavat ajatukset parisuhteesta paljastuivat pakkoajatuksiksi. Epävarmuus ihmissuhteissa voi pahimmillaan yltyä pakko-oirei.

Faktabaari. 10 oppia aivoista Suomen tunnetuimpiin neurotieteilijöihin kuuluva Katri Saarikivi tutkii oppimista ja ajattelua. Samalla hän on tehnyt löytöjä omista aivoistaan. Pitkävihaisen ihmisen elimistössä tapahtuu tuhoisia asioita – Näin anteeksi antaminen edistää jopa fyysistä terveyttä. Ujo ja ylpeä siitä.

Ekstrovertit nousevat usein valtaan, vaikka ulospäin­suuntautuneisuus ei ole menestyksen tae – ”Introvertit ovat hyödyntämätön luonnonvara” Aivot puhdistuvat ilmeisesti syvän unen aikana – aivoistaan huolehtivan kannattaa nukkua säännöllisesti öisin Aivojamme huuhtovasta glymfaattisesta järjestelmästä kertyy uusia todisteita. Nyt tutkitaan muun muassa, häiritsevätkö unilääkkeet aivojen puhdis. Tunteet solmussa On ihmisiä, jotka eivät koskaan puhu tunteistaan. Syynä saattaa olla aleksitymia, yllättävän yleinen persoonallisuuden piirre, joka tekee tunteiden tunnistamisesta hankalaa.

NOMOFOBIA - No More Phone Phobia. Uupunut ei ole välttämättä väsynyt. Narsisti elää muitten armoilla. Ekstro- ja introvertin aivot himoitsevat eri kemikaaleja – psykologi selittää, miten tämä näkyy käyttäytymisessä. Musiikin synnyttämät keholliset aistimukset tutkimus. Viime marraskuussa viisi­kymppinen Pekka sulki silmänsä ja uskoi, ettei enää avaisi niitä – ”Vaikka ihminen kokisi olevansa täysin yksin, elämä voi muuttua huomenna paremmaksi”, hän sanoo nyt.

Syke voi paljastaa uniongelmat – Unen parantamiseen on vain yksi aidosti toimiva keino, sanoo unitutkija: ”rytmi, rytmi ja rytmi” Masennuksen hoito voi mullistua: uusi menetelmä voi olla yhtä tehokas kuin lääkehoito, eikä se aiheuta riippuvuutta. Irti häpeän verkosta. Havaintopsykologi, Skepsis ry:n entinen puheenjohtaja Jukka Häkkinen ei enää yritä käännyttää kaikkia yliluonnolliseen uskovia tieteeseen – muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Puhelinennustaja katuu nyt povauksiaan: ”Kaikki me olemme huijareita” Kriisin jälkeen Vaikea nuoruus opetti Päivi Niemen selviytymään. Kun hänen miehensä teki itsemurhan, hän oivalsi, ettei voinut kuin antaa periksi. Miksi yhdestä tulee lääkäri ja toisesta sähkö­asentaja? Geeneillä on eniten valtaa, vahvistaa suuri suomalais­tutkimus, mutta perheen vaikutus on kasvanut vastoin oletuksia. Mielihyvä, mielipaha ja ihmisen aivot duodecimlehti. Kulttuuriympäristö muovaa aivoja. Miten kulttuuripääoma, kulttuuriharrastukset ja kulttuuri yleensä vaikuttavat aivoihin?

Kulttuuriympäristö muovaa aivoja

Millainen on välitysjärjestelmä ja -mekanismi, jotka muovaavat aivoja kulttuuriharrastuksia suosivaksi. Edellisessä luvussa painopiste oli musiikin vaikutuksissa. Luonnontieteilijän näkökulmasta biologiseksi vaikutusmekanismiksi tarjotut oletukset ja niiden koetteleminen ovat saaneet pontta biogenetiikan uudesta aluevaltauksesta. Sitä kutsutaan epigenetiikaksi, ja sen pätevyyttä koetellaan parhaillaan. Epigenetiikka selittää, kuinka kulttuurinen ja sosiaalinen (ja muu) ympäristö vaikuttavat periytymiseen aiheuttamalla muutoksia geenien luennassa ja vaikutuksen ilmaantumisessa (geeniekspressio) ilman DNAn emäsjärjestyksen muutosta.

Sosiaalisuus on ihmisten vuorovaikutusta ja syntyy vuorovaikutuksessa, johon aivotoimintakin liittyy. Ympäristöstä tuleva kulttuurinen ja sosiaalinen informaatio muuttaa epigeneettisesti geenien ilmenemistä aivoissa. Yhdysvaltais­tutkijat kehittivät uuden uni­teorian, jota suomalais­tutkija pitää ”hyvin kiinnostavana”: Unet yllä­pitävät silmien toimintaa nukkuessamme. Kun mikään ei tapahdu tässä ja nyt ”Syömishäiriö on yksinäinen sitku-sairaus”, kertoo Syömishäiriöliiton puheenjohtaja Rasmus Isomaa. Unelmakartta on ajattelun työkalu, johon liitetään kovia odotuksia – Psykologi kertoo, milloin menetelmästä voi aidosti olla hyötyä. Tuhlailun taustalta paljastui yleinen sairaus, ja Mylläri uskoo, ettei hän ole ainoa. Miksi rikollinen viehättää? Kohuttu piirustusmenetelmä saa umpisurkeankin piirtäjän tekemään hienoja kuvia – ”Kun opetan tällä metodilla, tunnen olevani enemmänkin hypnotisoija kuin taideopettaja” - Elämä.

Immuunijärjestelmä häiriintyy jo psykoosisairauksien varhaisvaiheissa. Psykoosisairaudet, kuten skitsofrenia, ovat joukko oireyhtymiä, joille on ominaista ajattelun, havaitsemisen ja tunne-elämän vääristymät.

Immuunijärjestelmä häiriintyy jo psykoosisairauksien varhaisvaiheissa

Niiden hoitovasteet, sairauden kulku ja toiminnallinen ennuste ovat vaihtelevia. Psykoosisairauksiin on havaittu liittyvän erilaisia aivojen toiminnan ja rakenteen muutoksia, mutta sairauksien tarkat syntymekanismit ovat toistaiseksi jääneet tuntemattomiksi. Psykoottisiin häiriöihin on liitetty muutoksia myös muiden elinjärjestelmien, kuten elimistön puolustus- eli immuunijärjestelmän toiminnassa. ”Paskapuhe” rehottaa työpaikoilla kenties voimakkaampana kuin koskaan – tuore tutkimus kertoo, mistä paskapuheen tunnistaa ja kuinka sitä voi välttää - Nyt.fi. Yksi monelle tuttu paikka, jossa paskapuhe kukoistaa, on työpaikka. Helmikuussa Indianan yliopiston Business Horizons -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan näin on erityisesti työpaikoilla, joiden tulevaisuus näyttää epävarmalta. Tutkijoiden Ian McCarthy, Jane McCarthy, David Hannah ja Leyland Pitt mukaan paskapuhe työpaikalla ei tietenkään ole uusi ilmiö. He kuitenkin arvelevat, että nykyisessä modernien viestintä­teknologioiden kyllästämässä ”totuuden jälkeisessä maailmassa” paskapuhe saattaa ilmiönä olla hallitsevampi kuin koskaan aiemmin.

Siksi tutkijat pyrkivät etsimään vastauksia aivan olennaiselta kuulostaviin kysymyksiin, kuten 1) miten paskapuhe ilmenee työpaikoilla, 2) mistä sen tunnistaa ja 3) kuinka sitä voi välttää. Miten eri tavalla isät puhuvat pojilleen ja tyttärilleen Kuuntelulaitteilla tehty tutkimus paljasti, miten eri tavalla isät puhuvat pojilleen ja tyttärilleen – tytöille kehosta, pojille pärjäämisestä - Tiede. Tutkimus tunnisti Audi-miehen – statusautojen omistajissa on keskivertoa enemmän itsekkäitä kuskeja, mutta myös tunnollisia.

Sosiaalipsykologian professori Jan-Erik Lönnqvist on huomannut liikenteessä saman ilmiön kuin moni muukin: Audi- ja BMW-merkkisten autojen kuljettajat tuntuvat rikkovan liikennesääntöjä ja ajavan häikäilemättömästi paljon muita useammin. – Olin pannut merkille, että nopeiden saksalaisautojen kuljettajat ajavat muita useammin päin punaisia, eivät anna tietä jalankulkijoille ja ajavat häikäilemättömästi ja ylinopeutta, sanoo Lönnqvist, joka työskentelee professorina Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa. Aiempi tutkimus on osoittanut, että kalliita autoja ajavat rikkovat liikennesääntöjä muita useammin.

Ilmiötä on selitetty tavallisesti sillä oletuksella, että varallisuudella on turmeleva vaikutus, joka johtaa esimerkiksi ns. statustuotteiden kulutukseen ja epäeettiseen käyttäytymiseen eri tilanteissa. Vastatakseen kysymykseen tutkijat tarkastelivat suomalaiskuluttajia. Tutkimus todisti: itsekkäät ja riidanhaluiset miehet omistavat muita useammin Audin, BMW:n tai Mersun - Kotimaa - Turun Sanomat. Tuore tutkimus todistaa ilmiön, jonka moni muukin liikenteessä on saattanut joskus todeta: Audi- ja BMW-merkkisten autojen kuljettajat tuntuvat rikkovan liikennesääntöjä ja ajavan häikäilemättömästi paljon muita useammin. Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian professori Jan-Erik Lönnqvist tutki saako auto kuljettajat käyttäytymään aggressiivisesti liikenteessä, vai hankkivatko tietyn tyyppiset ihmiset tietyn merkkisen auton ja rikkovat sääntöjä muita useammin? Tutkimus: Riidanhaluiset ja itsekkäät miehet suosivat Audin, BMW:n ja Mersun kaltaisia statusautoja - Kotimaa.

Tutkimus: Riidanhaluiset ja itsekkäät miehet suosivat Audin, BMW:n ja Mersun kaltaisia statusautoja Statusautojen omistajissa on keskivertoa enemmän itsekkäitä kuljettajia, kertoo Helsingin yliopiston keskiviikkona julkaisema tutkimus. Sen mukaan itsekeskeiset miehet, jotka ovat riidanhaluisia, omapäisiä, epäsympaattisia ja epäempaattisia, omistavat huomattavasti muita useammin Audin, BMW:n tai Mercedes-Benzin kaltaisen statusauton. Mainos (Teksti jatkuu alla) Sosiaalipsykologian professori Jan-Erik Lönnqvist idean tutkimukselleen liikenteessä, jossa hän havaitsi, että Audi- ja BMW-merkkisten autojen kuljettajat tuntuvat rikkovan liikennesääntöjä ja ajavan häikäilemättömästi paljon muita useammin. Miksi näiden autojen kuljettajat tuntuvat törttöilevän niin usein? Tutkimus löysi Audi-miehistä yhteisen piirteen - Autot. Julkaistu: 29.1. 10:29.

Audi- ja BMW-kuljettajat ovat liikenteen kauhukakaroita. Esiintymisvalmentaja karsisi miesten elekielestä yltiöpäistä äijäilyä – katso video. Kirjautuneena saat kaiken irti Ylen palveluista. #Tradwifet kutsuvat itseään feministeiksi ja hemmottelevat miehiään kuin vuosi olisi 1959 - Nyt.fi. #Tradwifet kutsuvat itseään feministeiksi ja hemmottelevat miehiään kuin vuosi olisi 1959. Lapsi leikkii hiljaa, eikä kukaan huomaa hätää – Kaikki eivät pysty pyytämään apua, vaikka kuinka haluaisivat - Lujasti lempeä. Suhde solmussa - Elämä. ”Mitä arvosanaa tavoittelet?” Areena.yle Voiko sisäistä kelloa siirtää.

PS02

Hahmotamme värejä eri tavoin, ja osa ihmisistä voi olla supernäkijöitä – Testaa ja vertaa, näetkö värit samoin kuin muut ihmiset - Tiede. Opiskeluiässä psyykenlääkkeiden käyttö kääntyy nousuun, ja siksi tutkijat ryhtyivät opettamaan opiskelijoille mielenterveyden lukutaitoa - Tiede. Opiskeluiässä psyykenlääkkeiden käyttö kääntyy nousuun, ja siksi tutkijat ryhtyivät opettamaan opiskelijoille Kun nuoret muuttavat lapsuudenkodistaan ja aloittavat itsenäisen elämän, voi tulla pulmia.

Yksi elämänvaiheen ilmentymä on se, että psyykenlääkkeiden käyttö äkkiä lisääntyy. Suomessa alaikäiset käyttävät melko vähän psyykenlääkkeitä, mutta 18–25 iässä niiden käyttö lisääntyy merkittävästi. Isovanhempiemme huonot kokemukset voivat näkyä geenitasolla epigeneettisinä vaikutuksina jopa kolmanteen sukupolveen saakka. Ihminen on kuin perimänsä. Geenimme ovat määrätty syntymähetkellä eivätkä ne muutu elämän aikana. Merin on saatava olla huomion keskipiste, koska silloin hän tuntee olevansa olemassa – Tällaista on huomiohakuisen ihmisen arki - Elämä. Suomen Psykoanalyyttinen yhdistys. Mielenterveyden hoidossa on Suomessa aukko, johon nuoret putoavat: ”Systeemi on heikoin siellä, missä sen pitäisi olla vahvin” Masennus vie työkyvyn yhä useammalta, vaikka samalla suomalaiset ovat onnellisempia kuin koskaan, sanoo eläkeyhtiön ylilääkäri – Muuttuiko työelämä vai ajatus jaksamisesta? - Talous. Tutkimus: Vähäinen päivänvalo saa viileän lämpötilan tuntumaan ikävämmältä - Tiede. Päivät käyvät yhä hämärämmiksi.

Viileys voi tuntua silloin epämukavammalta kuin valoisampana aikana. Mieli terveeksi kahden viikon klinikalla – Evoluutiopsykologi uudistaisi masennuksen hoidon - Tiede. Kuollut isä juoksi kodin ohi keltaisissa shortseissa – Terveetkin ihmiset näkevät harhoja, ja tutkijan mukaan niihin liittyy vaarallinen tabu - Tiede. Mitä jos keinotekoiset aivot tajuavat olevansa olemassa? Tutkijat huolestuivat laboratorioissa kasvatetuista miniaivoista - Tiede. Työuupumukselle on tulossa ensimmäiset kansalliset raja-arvot, työntekijän voinnissa tarkkaillaan neljää uupumuksen oiretta - Kotimaa.

Lapsi pelkäsi vihaisen näköisiä aikuisia, mutta keksi keinon, jolla jokainen sulaa – Vieraasta ihmisestä voi löytää arvaamatonta hyvyyttä - Lujasti lempeä. Mielin määrin sairauksia: näin ylidiagnoosit luokittelevat terveitä sairaiksi - Tiede. Masentunut saattaa suunnitella itsemurhaa, vaikka ulkoisesti kaikki olisi hyvin: ”Kertomisen merkitys on ihan älytön”, sanoo masennukseen sairastunut Jari Nieminen - Kulttuuri. Miten muut reagoivat, kun tulet työpaikalle? Empatia on työelämän uusi mantra, mutta sillä on myös pimeä puolensa - Elämä.

Mieli hallintaan karhuryhmän opeilla - Ura. Kouluja uhataan Suomessa kymmeniä kertoja vuodessa: asiantuntija kertoo, mitkä asiat voivat ajaa väkivaltaisuuden tielle - Kotimaa. Stereotypiat esiin: Mainoksissa keikistelevät naiset korvattiin miehillä. Miksi mieli sairastuu osassa Suomea enemmän kuin muualla? Jatta, 37 vuotta, Pohjois-Karjalasta: “Olen ikäni elänyt masennuksen kanssa” The incredible MRI scan that reveals a baby's brain sees its mother in the same way an adult would. Why I Captured This MRI of a Mother and Child. Mikä hourujenhoito sinulle määrätään? Teetä diagnoosi 1900-luvun alun mielisairaalassa. Miksi tuntuu kuin muut tuijottaisivat vihaisesti tai katsoisivat ohi? Tuore väitös selittää, miten tulkitsemme "väärin" muita ihmisiä. Hämähäkkikauhu syntyi keskiajalla. Reikäfobia ei ole naurun asia – kammoatko kuollaksesi näitä kuvia?

Tästä syystä klovnit pelottavat. Tutkimus: Ihminen sokaistuu herkästi omasta menestyksestään ja panee onnistumiset omien kykyjensä piikkiin - Tiede. Miehet ovat naisia äärimmäisempi joukko: he ovat yliedustettuja johtajina, mutta myös vankiloissa – miksi? - Tiede. Psykopaattien empatiakyvyttömyyteen löytyi selittäviä tekijöitä. Temperamenttierot aiheuttavat kahnauksia lähisuhteisiin – emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen kertoo, miten toisia voi kestää. Seitsemän vuotta vanha Instagram-huijaus lähti jälleen liikenteeseen, ja useampi maailmanjulkkis haksahti saman tien - Nyt.fi. Tutkimus: Sähkövirta notkistaa yli 60-vuotiaiden aivot parikymppisen tasolle - Tiede.

Oppimisen psykologiaa

Aivoista tehtiin tähän asti kattavin ”osaluettelo” – Suuren kartoituksen toteutti miljardööri Paul Allenin perustama instituutti - Tiede.