background preloader

Opetus, oppiminen

Facebook Twitter

The 6 Major Skills for 21st Century Students. January, 2015 Here is a short two pages PDF document from ISTE (International Society for Technology in Education) which features the six major fluencies (standards) students need to develop in the 21st century classroom.

The 6 Major Skills for 21st Century Students

Each of these fluencies is broken down into various skills all of which work in unison to cultivate the target fluency. From all the resources I have shared here on the 21st century teaching and learning, this document is by far the most comprehensive and practical. It touches on almost all the skills and competencies required to build an intellectually, socially, culturally, and digitally apt student. Taikopeda - Oppaita opettamiseen. Ongelmaperustainen oppiminen, problem based learning eli PBL perustuu ajatukseen siitä, että oppimisen lähtökohtana voi käyttää ammatillisesta käytännöstä nousevia tilanteita ja ongelmia, joihin kaivataan ratkaisua.

Taikopeda - Oppaita opettamiseen

Oppimisessa yhdistetään siis teoreettista ja käytännöllistä ainesta. Ongelmalähtöistä opiskelua pidetään opiskelijaa motivoivampana ja oppimistulosten kannalta suotuisempana kuin perinteistä opettajajohtoista opetusta. Ongelmalähtöiselle opetukselle ja oppimiselle on tyypillistä todellisen elämän ongelmat ja tilanteet, siten opiskelijalle syntyy käsitys siitä kontekstista, johon tietoa tai osaamista on tarkoitus myöhemmin soveltaa. Myös opiskelijoiden itsensä asettamat kysymykset ja ongelmat voivat olla oppimistehtävien lähtökohtana. Ongelmalähtöisessä oppimisessa opetus voi tapahtua esimerkiksi 6-10 hengen pienryhmissä, joissa ongelmia käsitellään ryhmätyöskentelyn avulla. Ongelmalähtöinen oppiminen mahdollistaa eri alojen yhdistämisen opiskelussa. The-Profile-of-a-Modern-Teacher.png (PNG Image, 768 × 1024 pixels) - Scaled (97%) Highly trained, respected and free: why Finland's teachers are different.

In a quiet classroom adorned with the joyful creations of small children, Ville Sallinen is learning what makes Finland’s schools the envy of the world.

Highly trained, respected and free: why Finland's teachers are different

Sallinen, 22, is teaching a handful of eight-year-olds how to read. He is nearing the end of a short placement in the school during his five-year master’s degree in primary school teaching. Viikki teacher training school in eastern Helsinki describes itself as a laboratory for student teachers. Here, Sallinen can try out the theories he has learned at the university to which the school is affiliated. It’s the equivalent of university teaching hospitals for medical students. The school’s principal, Kimmo Koskinen, says: “This is one of the ways we show how much we respect teaching.

Welcome to a country where teaching is a highly prized profession. Finland is going through a deep economic crisis, and there are financial pressures on schools, just as there are on the rest of the public sector. Photos du journal - Educational Technology. Photos du journal - Educational Technology. Timeline Photos - Educational Technology. What’s the Difference Between “Doing Projects” and “Project Based Learning”? Myrskyisä murrosikä - Aivosolut järjestäytyvät uusiin asemiin. Teini-ikäisen vanhemmat tietävät, että murrosikä tuntuu muuttavan lapsen persoonallisuuden melkeinpä yhdessä yössä.

Myrskyisä murrosikä - Aivosolut järjestäytyvät uusiin asemiin

Vanhempien, opettajien ja muiden auktoriteettien sana ei enää paljoa paina eikä teini tunnu muutenkaan ottavan huomioon muuta kuin omat mielihalunsa. Ennen murrosikää aivojen hermosolumassan, harmaan aineen, määrä kasvaa ja murrosiän lähestyessä määrä alkaa taas pienentyä. Murrosiän myllerrystä selittävät muutokset johtuvat paitsi hormonitoiminnasta niin myös aivojen rakennemuutoksista. Ennen murrosikää aivojen hermosolumassan, harmaan aineen, määrä kasvaa ja murrosiän lähestyessä määrä alkaa taas pienentyä. Ei tarkalleen tiedetä, miten mekanismi toimii, mutta prosessin aikana käyttämättömiä hermosoluyhteyksiä karsiutuu, solut järjestäytyvät uudelleen ja valkea aine lisääntyy. Tiedolliset taidot kehittyvät Ihmiselämän toisella vuosikymmenellä aivojen tiedonkäsittelyky tehostuu ja nopeutuu. Murrosikäisen riskialtista käyttäytymistä selittää kaksikin seikkaa. Opettajan valmentava työote ja kohottava kohtaaminen. Jokainen oppilas pitäisi kohdata koulussa yksilönä.

Opettajan valmentava työote ja kohottava kohtaaminen

Näiden kohtaamisten voima on suurempi kuin voimme kuvitella. Voimme kohdata oppilaita siten, että he lähtevät tilanteesta paremmalla mielellä kuin millä siihen tulivat, tai päinvastoin. Opettajan onkin hyvä säännöllisin väliajoin kysyä itseltään kysymys ”mitä tulee paikalle kun minä tulen paikalle?” Valmentava työote on kohottavaa kohtaamista. Se on oppilaiden itsenäisen työskentelyn tukemista ja heidän kohtaamistaan myönteisesti ja arvostavasti.

Opettajan tehtävä on kysyä kysymyksiä ja auttaa niiden avulla oppilasta löytämään ja asettamaan itselleen sopivia tavoitteita. Oppilaalta ei voi vaatia asioita joihin hän ei pysty. Valmentava työote on lempeä myös opettajalle itselleen. Oppilaiden onnistumiset ovat opettajan työn paras palkkio. Hiljaa paikallaan istuva ei ole enää mallioppilas – matikan tunnilla voidaan tömistellä luvut lattiaan. Reilut kolmekymmentä koulua on ottanut asiakseen lisätä liikuntaa koulupäiviin Kanta-Hämeessä.

Hiljaa paikallaan istuva ei ole enää mallioppilas – matikan tunnilla voidaan tömistellä luvut lattiaan

Hämeenlinnassa kaupungin opetustoimi on vaatinut kouluja sisällyttämään liikunnan lisäämisen toiminta- ja kehittämissuunnitelmiinsa tälle lukuvuodelle. Suunnitelmat ovat jo toteutuksessa, iloitsee Lasten ja nuorten palveluiden palvelupäällikkö Nikke Keskinen: – Iso juttu ja helposti levinnyt asia on ollut välituntitoiminta. Siinä isommat koulaiset järjestävät pienemmille liikunnallisia leikkejä ja pelejä välitunnilla. Liikunta otetaan mukaan myös tavallisiin kouluaineisiin. . – Sitten esimerkiksi yksittäisellä oppitunnilla noustaan vaikka seisomaan kuten ennen vanhaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan liikkuvaan kouluun on rekisteröitynyt maakunnasta 34 koulua, joista 22 on hämeenlinnalaiskouluja. Mikko Saari - ajatuksia johtamisesta, opetuksesta ja kasvatuksesta: Koulun tvt-portaille - konkreettista tvt-opetuksen tukea opettajille.

Parissa aiemmassa postauksessa olen kuvannut suuntaa, johon opetuksen sekä sähköisten oppimisympäristöjen kehittämisessä tulisi edetä (Kohti uutta luovaa ja oppimista rakastavaa tulevaisuuden koulua - opettajan TVT:n kehityksen portaat; Koulun tvt-portailla eteneminen - mitä muutos ja kehittäminen tarkoittavat käytännössä?).

Mikko Saari - ajatuksia johtamisesta, opetuksesta ja kasvatuksesta: Koulun tvt-portaille - konkreettista tvt-opetuksen tukea opettajille

Jotta jokainen opettaja saisi mahdollisuuden sekä innostuksen kimmokkeen ottaa ensiaskeleet tvt:n hyödyntämisessä opetuksessaan ja pääsisi tvt-portaitten alkuu, tulisi siihen olla tarjolla hyvin yksikertaiset ja selkeät ohjeet. Ohjeet, joilla pääsee alkuun ja saa tuntumaa sähköisten oppimateriaalien käyttöön ja oman / koulun opetuksen kehittämiseen. Selkeillä ohjeilla tarkoitan todella selkeitä ohjeita eli yhtä sivustoa, jossa on pääsivulla kolme linkkiä: yleinen kuvaus TVT:n merkityksestä, oppilaan aktiivista roolia edistävät keinot -linkki ja opettaja materiaalin soveltajana ja tuottajana -linkki.

Miten tehdään video tietokoneelle tai tabletille? ScratchJR.