Tommi Uschanov: Marx ja meemit määrittelevät nykyvasemmiston. Esseisti Tommi Uschanov julkaisi vuonna 2008 Mikä vasemmistoa vaivaa?
-nimisen kirjan. Vasemmiston alennustilaa ruotinut teos toi Uschanovin nimen laajemman yleisön tietoisuuteen. Kun Suomeen on tullut vasemmistolaisin hallitus pitkään aikaan, KulttuuriCocktail pyysi Uschanovia lukemaan vanhan kirjansa uudelleen ja pohtimaan, millaisen kirjan hän kirjoittaisi samoista lähtökohdista tänä päivänä. Kirjoitin kaksitoista vuotta sitten, vuoden 2007 eduskuntavaalien alla, Nuori Voima -lehteen artikkelin otsikolla Mikä vasemmistoa vaivaa? Seuraavana vuonna laajensin sen samannimiseksi kirjaksi. Molempia motivoi turhautunut kysymys: miksi vasemmisto menestyy Suomen politiikassa aina vain surkeammin, kun suomalaisten suuri enemmistö kaikissa kyselytutkimuksissa kannattaa sellaisia poliittisia tavoitteita, joista enin osa on totuttu yhdistämään juuri vasemmistoon?
Tämä ei kuitenkaan tuottanut juuri minkäänlaista tulosta. Minulle politiikassa on myös aina ollut kyse ensisijaisesti vallasta. Teknologiapessimistit kertovat, mistä meidän tulisi huolestua. Tähänkö sitten tultiin.
Internet on kuraa ja some masentaa. Älypuhelin orjuuttaa. Robottiautot ovat pelkkää hypeä. Autonomiset aseet tekevät Terminatorista totta. Kohta jokaisesta tehdään feikkipornovideoita. Perjantai-ohjelman ex-juontajalla, nykyisellä tietokirjailija Pekka Vahvasella ei ole älypuhelinta. Pekka Vahvasen uuden tietokirjan otsikko Kone kaikkivaltias - Kuinka digitalisaatio tuhoaa kaiken meille arvokkaan kuvaa tilanteen hyvin. Pitkän haastattelun aikana Vahvanen mainitsee ylpeän oloisena pariin otteeseen, että hän on ollut kirjeenvaihdossa pahamaineisen Unabomberin kanssa.
Unabomber lusii vankilassa ja on pahamaineinen legenda, josta tehty tv-sarja löytyy esimerkiksi Netflixistä. – Onhan se arveluttavaa, että olen ollut kirjeenvaihdossa terroristin kanssa, mutta siis ensi sijainen syy oli jutunteko Helsingin Sanomiin. Vahvanen lupaa haastattelun aikana, ettei ala lähettää kirjepommeja teknologiafirmoihin. Insinöörin mieli synkistyy. Yuval Noah Harari: Why fascism is so tempting. Uusliberalismi löysi tiensä Suomeen ja kyseenalaisti hyvinvointivaltion.
Uusliberalistinen talouspoliittinen suuntaus on lisännyt vaikutusvaltaansa Suomessa jo 1970-luvulta lähtien.
Uusliberalismista keskustellaan toimittaja Seppo Konttisen radio-ohjelmassa Vieraan valinta (2007). Toimittaja Juho-Pekka Rantalan toimittamassa Mikä maksaa? -radiosarjan osassa Miten uusliberalismi tuli Suomeen? (2015) aiheena on uusliberalismin vaikutus suomalaiseen talouspolitiikkaan ja hyvinvointivaltion olemassaoloon. Uusliberalismi on talouspoliittinen suuntaus, jolla on taloustieteellinen perusta. "Uusliberalismi on aikakautemme tärkein ilmiö" Radio-ohjelmissa todetaan, ettei uusliberalismin teoria ole yhtenäinen ja se on saanut eri muotoja eri aikoina. Helsingin yliopiston professori Heikki Patomäki (Vieraan valinta) toteaa, että uusliberalismia voidaan pitää aikakautemme tärkeimpänä ilmiönä, joka on jatkunut jo varsin pitkään. Globaalin talouden historiassa voidaan Patomäen mukaan erottaa kaksi kautta. Uusliberalismi löytää tiensä Suomeen Talouden uuskieli. Liian moni kasvatusvinkki vaatii perheeltä rahaa – Hyväosaisten neuvot ahdistavat talousvaikeuksista kärsiviä lapsiperheitä - Elämä.
Liian moni kasvatusvinkki vaatii perheeltä rahaa – Hyväosaisten neuvot ahdistavat talousvaikeuksista kärsiviä Parhaat asiat elämässä ovat ilmaisia.
Valtaosa monien alojen asiantuntijoista on kuitenkin meitä, joilla on juuri nyt rahaa. Ja se kuuluu vinkeistämme, niin varainhoidon kuin kasvatuksenkin saralla. Richsplaining lienee jo monelle tuttu termi. Sen kukkein muoto on aina varakkaana elelleen ihmisen hyvää tarkoittavat neuvot, joiden avulla köyhä hoksaisi miten elää, jopa rikastua. Samaa hyväntahtoista pöljyyttä kaikuvat lukuisat lapsen tasapainoiseen kehitykseen tähtäävät neuvot. Ihan hyviä neuvoja, jos kukkaro ne kestää. Kun vinkkien ja päätösten välistä tihkuu raha, syntyy richsplainingin alalaji, richraising. Siihen syyllistyvät monet: Kutsumme välinpitämättömäksi vanhempaa, joka ei ”viitsi” ostaa täishampoota (22,89 e / 200 ml). Poliisi on raskaasti suojeltu väkivallan käyttäjä, jota silitellään niin mediassa kuin muuallakin – Toimittaja testaa. Loistavassa perusteoksessaan Propagandan lumo Joonas Pörsti esittelee amerikkalaisen tutkimuksen pohjalta kolmijaon tiedottamiseen, suostutteluun ja propagandaan.
Tiedottaminen on tavoitteiltaan avointa ja pyrkii molemminpuoliseen yhteisymmärrykseen. Suostuttelu pyrkii selkeästi muokkaamaan mielipiteitä, mutta molempien osapuolien tarpeet ovat mukana. Propagandan puolelle mennään, kun tavoitteena on ajaa vain viestivän tahon etuja ja lisäksi mukana on psykologista manipulaatiota, kuten tietojen tai tavoitteiden pimittämistä, harhaanjohtavaa tunteisiin vetoamista ja tietojen valikoimista. Sattumalta olin juuri lukenut edeltävän kohdan Pörstin kirjasta, kun törmäsin HS:n juttuun siitä, miten poliisia voi pelottaa työtehtävissä kohdattu väkivalta. Aihe on tärkeä. Tragedy of the Commons Part 1 - Chalk Talk. Tragedy of the Commons Part 2 - Chalk Talk. David Autor: Will automation take away all our jobs?