Amazonin metsien hakkuut kasvavat rajusti, syynä lisääntyvä lihankulutus – lähes kaikki hakkuut laittomia. Suomalaisprofessorin mukaan Brasiliassa toimivat suomalaisyritykset eivät uuden presidentin aikana voi väittää, että niiden toiminta olisi luonnon kannalta kestävää.
Brasilia 2.1.2019 klo 12:57päivitetty 2.1.2019 klo 14:18 Brasilian sademetsien tulevaisuus näyttää hyvin huolestuttavalta, totesi Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen apulaisprofessori Markus Kröger Ylen haastattelussa. Lajittelupelipaketti. Yläkoulu, lukio ja ammatilliset opinnot - Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy. Sulje Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi. 1.
Jätätkö jätteet kierrättämättä ja ostat hyvän omantunnon ajattelemalla, että polttoonhan ne kuitenkin menevät? Ei kannata, sillä nyt hukumme jätteenpolttolaitosten kuonaan ja tuhkaan. Espoon Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen asfalttikentällä kohoaa valtava, sorakasalta näyttävä vuori.
Kasassa on kotitalouksen sekajätteiden poltosta syntynyttä kuonaa. Se on peräisin Vantaan Energian jätevoimalasta. Kenttämestari Renja Rautiainen Helsingin seudun ympäristöpalveluista kauhoo kasaa turhautuneena. Se paljastaa, että suomalaiset eivät osaa kierrättää. Eräänä päivänä biokemistit päättivät loikata pakkausbisnekseen ja pelastaa maailman muovilta: "Innovointi ei ole mitään mukavaa rupattelua" Suvi Haimi ja Laura Kyllönen voisivat olla samojen aivojen vasen ja oikea puolisko.
Toinen visioi villisti, toinen saattaa asiat järjestelmällisesti loppuun. Biokemian tohtorit hitsautuivat yhteen Tampereen yliopistolla, jossa Haimi ohjasi Kyllösen väitöskirjan. – Koin, että Suvin periksiantamattomuus ja optimismi saivat minusta irti paljon enemmän kuin jos olisin tehnyt töitä itseni kaltaisen analyyttisen ja kriittisen ihmisen kanssa, Kyllönen toteaa. Nykyään kaksikolla on yritys, jonka tavoite on kaikkea muuta kuin vaatimaton: ratkaista maailmanlaajuinen muovijäteongelma. Jotta suureen haasteeseen voidaan vastata, tarvitaan liikeidea. Pelit ja testit - Luonto-Liitto - Kulutus.fi. Kulutus.fi:n omat pelit ja testit KuluttajaprofiiliTestaa, millainen kuluttaja olet ja mitä valintasi sinusta kertovat!
Takana hullu muovivuosi – Hukummeko muoviin vai voisiko muovi olla myös ystävämme? Maija Pohjakallio yrittää ratkaista maailmanlaajuisia muoviongelmia. – Hullu vuosi, sanoo VTT:n tiimipäällikkö Maija Pohjakallio vuodesta 2018.
Muovi oli yhtäkkiä kaikkien huulilla ja kiinnostus muovia kohtaan nousi aivan uusiin sfääreihin. Vuoden aikana kuultiin monia ikäviä uutisia muovista. Valtamerissä lilluvan muoviroskan määrä paljastui koko karmeudessaan. Miksi itseohjautuvaa oppimista tarvitaan koulussa? – koulu ja sivistys. Uusi suurselvitys paljastaa: Suomen luonnolla menee entistä huonommin. Luontotyyppien uhanalaisuus on arvioitu Suomessa nyt toista kertaa, eikä tulos ole kovin lohdullinen.
Luontotyyppien tila ei ole parantunut viimeisen vuosikymmenen aikana, vaan monien luontotyyppien kehityssuunta on arvioitu edelleen heikkeneväksi, kertoo Suomen ympäristökeskus Syke tiedotteessaan. Tarkemmin sanottuna vajaasta 400:sta Suomessa esiintyvästä eri luontotyypistä noin puolet (48 %) arvioitiin uhanalaisiksi koko maassa. Etelä-Suomessa uhanalaisten osuus (59 %) on selvästi suurempi kuin Pohjois-Suomessa (32 %). Arvio perustuu uuteen kansanväliseen IUCN Red List of Ecosystems -menetelmään, jonka käytössä Suomi on edelläkävijänä. WWF varoittaa: Eläinten määrä on romahtanut hälyttävästi – tällä vauhdilla monista lajeista kohta enää rippeet jäljellä.
Nisäkkäiden, kalojen, matelijoiden, sammakoiden ja lintujen elintila kutistuu nopeasti.
Tiistaina julkistetun WWF:n Living Planet –indeksin mukaan vuosina 1970–2014 maailman selkärankaisten eläinten määrä on vähentynyt jo 60 prosenttia. Suurinta kato on WWF:n mukaan tänä aikana ollut Etelä- ja Keski-Amerikassa, missä selkärankaisista eläimistä on jäljellä enää reilu kymmenesosa. Maapallo on ajautunut kriittiseen tilaan, arvioi Maailman luonnonsäätiön eli WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder. – On todella hälyttävää, mitä luonnossa on tapahtumassa. #muutos-verkkolehti. Vuoden 2018 turhake-ehdokkaat.
Harva tietää halpavaatteen todellisen hinnan: Pikamuoti saastuttaa enemmän kuin lento- ja laivaliikenne, koska vaatteita ei tehdä kestämään. Kauppojen rekit täyttyvät jälleen uusista vaatemallistoista, ja menneen sesongin muotitrendit saavat väistyä.
Samaan aikaan maailmassa viedään joka sekunti yhtä kuorma-autollista vastaava määrä vähän käytettyä vaatetekstiiliä poltettavaksi tai kaatopaikalle, kertoo brittitutkimus. (siirryt toiseen palveluun) – Nykypäivän tekstiiliteollisuus perustuu vanhanaikaiseen ja suunnattoman saastuttavaan valmista, ota ja hävitä -malliin, sanoo kiertotaloutta tutkivan säätiön perustaja Ellen MacArthur. MacArthurin säätiö on keskittynyt edistämään kulutustuotteiden pysymistä käytössä mahdollisimman kestävällä tavalla. Vuoden 2018 turhake on pikamuoti. Vaatekaupoissa kiertelystä on tullut monelle harrastus, ja harkitsemattomia heräteostoksia tehdään yhä enemmän.
Tähän kuluttajia yllyttää niin sanottu pikamuoti. Se tarkoittaa nopeasti ja halvalla tehtyjä edullisia vaatteita, joita ostetaan ilman harkintaa ja käytetään lyhyen ajan. Vastuullinen kuluttaminen ja aktiivinen kansalaisuus. Lahden Kaupunki - Ekologinen jalanjälki. Vuoden uusiutuvat luonnonvarat on nyt käytetty – nykykulutuksella tarvitsisimme 1,6 maapalloa. Tänään maanantaina vietetään maailman ylikulutuspäivää. Se tarkoittaa, että laskennallisesti tänään ihmiskunta on käyttänyt loppuun maapallon tuottamat uusiutuvat luonnonvarat tämän vuoden osalta.
Ylikulutuspäivä on aikaistunut vuosi vuodelta. Ulkomaat 8.8.2016 klo 00:17päivitetty 8.8.2016 klo 00:49 Maanantaina vietettävä maailman ylikulutuspäivä muistuttaa meitä siitä, että ylitämme reippaasti maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä kasvihuonekaasupäästöjä. Maailman ylikulutuspäivä on tänään – ruoalla merkittävä osuus ympäristökuormasta - WWF. Maailman ylikulutuspäivä on se päivä, jona kulutuksemme laskennallisesti ylittää vuotuisen maapallon luonnonvarojen kestävän käytön. Ylikulutuspäivän ajankohta perustuu Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen laskelmiin. “Teemme paljon hyviä pieniä toimia kielteisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi, mutta jatkuva kulutuksen kasvu syö tekojemme hyödyt. Meidän pitäisi moninkertaistaa kykymme tehdä ympäristön kannalta parempia valintoja ja kuluttaa kestävämmin”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder. Ympäristövaikutusten mittarit - Luontoon.fi. Nykyään on kehitetty monenlaisia mittareita ympäristövaikutusten arviointiin.
Tähän tarkasteluun on otettu mukaan yleisimmät mittarit, jotka myös soveltuvat retkeilyyn ja jokapäiväiseen elämään. Hiilijalanjälki kertoo kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun tuottaminen aiheuttaa. Voit laskea jokapäiväisiä ympäristövaikutuksia ilmastolaskurin (www.ilmastolaskuri.fi) avulla. Hiilijalanjälkitestillä (pdf) (ilmasto.org, suomeksi) voit laskea hiilijalanjälkesi. Säästä energiaa Archives - Luonto-Liitto - Kulutus.fi.
Pelit ja testit - Luonto-Liitto - Kulutus.fi. Tekokuituriepuja ja kuitumuhjua, eikä vaate välttämättä kestä edes yhtä pesua – vaateostoksilla on vaikea olla vastuullinen. Rekissä roikkuu ihanan pehmeä ja pörröinen uutuusneule syksyn mallistosta. Hoito-ohjelappua lukiessaan tekstiiliasiantuntija Kirsti Cura nyrpistää nenäänsä. – Mohairia, villaa, polyamidia ja elastaania.
Aikamoinen cocktaili, hän toteaa. Lahden ammattikorkeakoulussa kehittämispäällikkönä työskentelevä Cura mittaa vaatteiden laatua paitsi niiden käyttöiän perusteella, myös materiaalin kierrätyspotentiaalia ajatellen. – Mitä useampia eri materiaaleja vaatteessa on käytetty, sitä vaikeampi se on kierrättää. Hänen mukaansa yli 200 euron neuletakin voisi hinnan perusteella olettaa olevan sataprosenttista luonnonkuitua, mutta tässä tapauksessa hintalapun summaa lienee kasvattanut arvokkaan materiaalin sijaan arvokas brändi. Näin kevennät kemikaalikuormaasi: Asiantuntija neuvoo kolme helppoa vinkkiä arkeen. Säilytätkö lounastasi naarmuisessa muoviastiassa, ostatko toisinaan alennuksessa olevan lommoisen säilykepurkin tai otatko uuden paidan käyttöön ilman pesua? Kemikaaliasiantuntija kertoo, miksi niin ei kannattaisi tehdä. Me altistumme päivittäin tuhansille kemikaaleille, jotka tunkeutuvat kehoomme ihon, hengitysilman ja ravinnon kautta.
Kemikaaleja siirtyy meihin muun muassa kosmetiikasta, elintarvikkeiden muovipakkauksista, huoneilmasta ja tekstiileistä. Kiertotalous ja jätteen määrän vähentäminen. Kauramaidon hiilijalanjälki voi olla yhtä suuri kuin lehmänmaidon – jos näin on, miten se voi olla mahdollista ja onko sillä merkitystä? Maitoa ilman lehmää ja munia ilman kanaa – suomalaiset keksivät, miten maailman kasvavaa väestöä ruokitaan. Kiertotaloustesti - miten sinä pelastaisit maapallon? Meillä on paljon mahdollisuuksia valita ympäristön kannalta fiksusti arjessa, koulussa ja töissä. Testaa, millainen on sinun tyylisi kuluttaa luonnonvaroja kestävästi ja kiertotalouden mukaisesti.
Onko jogurttipurkin kansi muovia vai metallia? Tee rypistystesti! – 10 helppoa vinkkiä muovin lajitteluun. Osa 3. Muovipullo voi kiertää ikuisesti. Mitä muovijätteellemme tehdään? Kurkista sisään laitokseen, jossa jauhetaan jätteestä raaka-ainetta. Oulussa rakastetaan muovia – Kuivasjärven koulun oppilaat tekevät innokkaasti työtä kierrätyksen ja ympäristön hyväksi.
Luonnon monimuotoisuudelle laaditaan omaa "Pariisin sopimusta" – Eliölajien sukupuutot ovat ilmastonmuutoksen veroinen uhka ihmiskunnalle. Anton Vanha-Majamaan kolumni: Kolmetoistavuotiaana minua epäiltiin tytöksi, ja siitä asti olen halunnut olla miehinen mies. Kun olin kolmentoista, opin, etten ole riittävän mies. Tuore raportti vahvistaa ruuantuotannon olevan suurin yksittäinen syy luonnon monimuotoisuuden romahtamisen taustalla. Tänään julkistettu hallitustenvälisen IPBES-luontopaneelin raportti kertoo karuja tuloksia luonnon tilanteesta. Synkkä YK-arvio valmis: Luonnon tila heikentyy nyt ennennäkemätöntä vauhtia – kolmannes maapallon luonnosta tuhoutuu vuoteen 2050 mennessä. Huippukokous Rovaniemellä päättyi dramaattisesti: Yhteistä loppujulistusta ei tule, taustalla kiista ilmastonmuutoksesta – suora lähetys alkaa kello 12.25. Yle seuraa suorana Arktisen neuvoston ulkoministerien tiedotustilaisuutta kello 12.25 alkaen.
Suomi saattoi ratkaista koko maailmaa piinaavan ongelman, jonka vuoksi kalat joutuvat käyttämään masennuslääkkeitä – mutta se maksaa. LappeenrantaProfessori Mika Mänttäri nostaa noin metrin pituisen, kapean suodattimen käsiinsä. Tarkemmin ottaen kyseessä on membraanisuodatin. Olemme Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston erotus- ja puhdistustekniikan osastolla Lappeenrannan Skinnarilassa. Meitä on kohta kahdeksan miljardia – katso laskurista, montako ihmistä maapallolla eli syntyessäsi. Tämän päivän seitsemänkymppinen syntyi maailmaan, jossa eleli 2,5 miljardia ihmistä. Tänä kesänä syntyviä puolestaan vastaanottaa jo 7,7 miljardia lajitoveria.
Maailman terveysjärjestö WHO varoittaa: Sähkötupakka kiistatta haitallista terveydelle. Olemme jälleen käyttäneet vuotuiset luonnonvarat loppuun entistä aiemmin – Professori: Turhakkeista ja niiden mainostamisesta pitää luopua. Ihmiskunta alkaa tänä vuonna ylikuluttaa maapallon luonnonvaroja ennätysaikaisin. Tupakannatsa päätyy mikromuoviksi vesistöihin – "Ihmiset luulevat, että tumppi maatuu"
Tutkijat kehittivät planetaarisen ruokavalion – Se estäisi miljoonia ennenaikaisia kuolemia ja ruokkisi terveellisesti koko maapallon väestön. MIKÄ TEKEE VAATTEESTA VASTUULLISEN? □ Kuolleen valaan vatsasta löytyi 40 kiloa muovia Filippiineillä. Vain pönttö polttaa maitotölkkejä kiukaassa – uudet mittaustulokset omakotitalojen hiukkaspäästöistä ovat hälyttäviä. Biojätteet tavalliseen muovipussiin? Ruoantähteiden kierrätysohjeissa on yllättäviä eroja. WWF:n uusi ruokasuositus: Korkeintaan kuusi kananmunaa kuukaudessa, punaista lihaa kerran viikossa ja lasi maitoa päivässä.