background preloader

YH2

Facebook Twitter

Koko maailmantalous saattoi perustua pitkään valheelle, uskoo YK:n kehitysohjelman johtaja – ”Meillä on edessämme järisyttävä muutos” Så mycket dyrare blir kläderna om H&M betalar fabrikslöner som går att leva på - Hållbart. Hur mycket skulle en skjorta på H&M kosta om fabriksarbetarna fick löner de kan leva på?

Så mycket dyrare blir kläderna om H&M betalar fabrikslöner som går att leva på - Hållbart

Arbetarna på fabrikerna som producerar H&M:s kläder tjänar kring 750 kronor i månaden, medan en levnadslön i Bangladesh ligger på 2 083 kronor per månad, det vill säga mer än det dubbla. Men det skulle inte krävas en stor prishöjning på kläderna i H&M:S butiker för att kunna betala ut en lön till fabriksarbetarna som går att leva på. Det påstår Sasja Beslik, chef för hållbara finanser hos Nordea, i ett inlägg på Twitter. H&M har 1,6 miljoner arbetare i distributionskedjan och 272 580 anställda i Bangladesh. Det här krävs för att betala ut högre löner, enligt Nordeas beräkningar: Entä jos työttömät olisivatkin laiskoja tai jos sairaslomaa otettaisiin krapulan takia? – Toimittaja testaa. Julkisessa keskustelussa toistuvat monesti kumotut myytit.

Entä jos työttömät olisivatkin laiskoja tai jos sairaslomaa otettaisiin krapulan takia? – Toimittaja testaa

Olen lukenut edellisen kymmenen vuoden aikana monta uutista, tutkimusta ja blogipostausta, jotka osoittavat, että työttömien tilanne ei johdu heidän luonteenpiirteistään, sairaspäivien ongelma ei ole spontaanien krapulavapaiden ottaminen eikä Suomen talous romahda maahanmuuton ja sosiaaliturvan yhdistelmän vuoksi. Tiedättehän: Suomessa on vuosien ajan ollut työttömiä noin kymmenen kertaa enemmän kuin avoimia työpaikkoja, ja kyselyjen mukaan suurin osa työttömistä haluaa ja hakee töitä. Mahdollisuus pitää sairaspäiviä omalla ilmoituksella ennemmin vähentää kuin lisää poissaoloja. Jos maahanmuutosta haluaa välttämättä puhua talouden eikä esimerkiksi ihmisoikeuksien näkökulmasta, kansantalous pikemminkin tarvitsee siirtolaisia työntekijöiksi ja kuluttajiksi kuin kärsii heistä.

Leikkauspolitiikka kantaa hedelmää ehkä jo vuonna 2034 - Uutistamo. Suomalaistutkimus: Yhtenäinen eliitti määrää yhä maailman talouslinjat. Talouseliitti toimii kuin kaikukammiossa – yhtenäinen sanoma voimistuu.

Suomalaistutkimus: Yhtenäinen eliitti määrää yhä maailman talouslinjat

Näin voisi tiivistää Helsingin yliopiston tutkijan Markus Ojalan tuoreen väitöstutkimuksen havainnot. Viestintätieteilijä Ojala on tutkinut, miten talouseliitin yhteiset keskusteluareenat kuten Maailman talousfoorumi ja Financial Times -lehti, edistävät talouden vapauttamista. Tulos on kirkas: maailman talouspolitiikan linjat määrittää yhtenäinen ja kansainvälinen eliitti, joka on sitoutunut edistämään maiden talouksien yhteenkietoutumista yli rajojen. – Eliittijulkisuuden omat tilat, kuten Maailman talousfoorumi ja Financial Times, tukevat pyrkimyksiä ohjata maailmantaloutta, Ojala sanoo. Yhden taloustotuuden maailma Ojala kiinnostui aiheesta havaittuaan, että kansainvälisiä yritysjohtajia ja poliittisia päättäjiä yhteen tuovien verkostojen määrä on lisääntynyt.

What people get wrong about climate change. Suomalaistutkimus: Yhtenäinen eliitti määrää yhä maailman talouslinjat. HkYRrZ9Yg. Sektoritilit neljännesvuosittain. Julkaistu: 22.6.2016 Kotitaloussektorin säästämisaste kasvoi vuoden 2016 ensimmäisellä vuosineljänneksellä tulojen kasvaessa kulutusta nopeammin.

Sektoritilit neljännesvuosittain

Kotitalouksien investointiaste jatkoi myös kasvusuunnassa. Kotitalouksien taloudellista hyvinvointia kuvaava oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi vuoden takaiseen nähden. Yrityssektorin voittoaste kasvoi edelliseen vuosineljännekseen verrattuna, mutta investointiaste laski hieman. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen neljännesvuosittaisesta sektoritilinpidosta. Kotitalouksien ja yritysten keskeiset indikaattorit kausitasoitettuna Vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä yritysten voittoaste, eli voittoja kuvaavan toimintaylijäämän osuus arvonlisäyksestä, kasvoi 0,9 prosenttiyksiköllä päätyen 23,3 prosenttiin. Kotitalouksien säästämisaste kasvoi tammi-maaliskuussa 1,8 prosenttiyksiköllä 2,2 prosenttiin.

Sektoritilit lasketaan ainoastaan käypähintaisina. Ymmärrätkö palkkakuittisi rivi riviltä? Näin bruttopalkka kutistuu netoksi. Tänään on yleisin palkanmaksupäivä.

Ymmärrätkö palkkakuittisi rivi riviltä? Näin bruttopalkka kutistuu netoksi

Avaamme palkkakuittisi sisällön ja näytämme paljonko palkkasi oikeasti työnantajallesi maksaa. Tänään perjantaina on monella palkkapäivä. Verohallinnon palkka.fi palvelun perusteella suosituin palkanmaksupäivä on kuukauden viimeinen arkipäivä. Myös kuukauden 15. päivä tai sitä edeltävä arkipäivä on yleisesti käytössä. Tässä esimerkkilaskelma. Työnantaja maksaa työntekijänsä palkan päälle vielä omat tarkoin säädetyt prosenttiosuudet. Naisten asemaa parantavat sukupuolikiintiöt hyödyttävät myös päteviä miehiä – Tutkijat: ”Kiintiöillä on mahdollisuus lopettaa keskinkertaisen eliitin valtakausi” - Politiikka.

Kun puhe kääntyy sukupuolikiintiöihin, kuullaan usein seuraava väite: Sukupuolikiintiöt tekevät hallaa päteville, koska kiintiöt voivat johtaa siihen, että pätevä mies voi pudota asemastaan, jos kiintiö nostaa häntä epäpätevämmän naisen hänen tilalleen.

Naisten asemaa parantavat sukupuolikiintiöt hyödyttävät myös päteviä miehiä – Tutkijat: ”Kiintiöillä on mahdollisuus lopettaa keskinkertaisen eliitin valtakausi” - Politiikka

Arvostettu talous- ja yhteiskuntatieteisiin erikoistunut yliopisto London School of Economics (LSE) julkaisee pian jonka mukaan tämä ei pidä paikkaansa. Pikemminkin päinvastoin. "Yleissitovuus ei hidasta Saksaa eikä Sveitsiä" Lukijalta.

"Yleissitovuus ei hidasta Saksaa eikä Sveitsiä"

Ajankohtaisessa työelämäkeskustelussa puhutaan työehtosopimusten yleissitovuudesta ikään kuin se olisi suomalainen erikoisuus. Yritetäänpä suorastaan väittää, että yleissitovuuden poistaminen olisi avain, jolla Suomen talous saataisiin Ruotsin tai Saksan kaltaiseen nousuun. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Euroopan maista ainakin Saksassa, Sveitsissä, Hollannissa, Belgiassa ja Ranskassa on samantapainen yleissitovuus kuin meilläkin: edustavat työmarkkinaosapuolet tekevät työehtosopimuksen ja hallitus tai ministeriö vahvistaa sen yleissitovaksi. Monet luetelluista maista ovat taloudellisesti varsin menestyviä, eikä niitä näytä yleissitovuus suuremmin haittaavan. Toki on merkittävä joukko yhtä lailla hyvin pärjääviä maita, joissa yleissitovuutta ei ole: Ruotsi, Tanska, Norja, Iso-Britannia.

Britannia on sillä tavalla omanlaisensa maa, että siellä ei ole yleissitovuutta, eikä myötämääräämisoikeutta. Raataminen töissä on turhaa – tällaista työn pitäisi olla, jos tiede saisi päättää - Teknologia. Kestävyysvaje.

Raataminen töissä on turhaa – tällaista työn pitäisi olla, jos tiede saisi päättää - Teknologia

Yleissitovuus. Työ on työlästä, mutta vielä kamalampaa on työttömyys; mene laiska muurahaisen tykö, katso sen menoja, ja viisastu. Raataminen töissä on turhaa – tällaista työn pitäisi olla, jos tiede saisi päättää - Teknologia. EK:n puheenjohtaja Mattila: Suomalaisten palkat ovat 10–15 prosenttia liian korkeat – ”Tarvitsemme vielä monta kikyä”

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n uuden puheenjohtajan Veli-Matti Mattilan parhaillaan voimassa oleva kilpailukykysopimus (kiky) ei riitä alkuunkaan nostamaan Suomea takaisin jaloilleen.

EK:n puheenjohtaja Mattila: Suomalaisten palkat ovat 10–15 prosenttia liian korkeat – ”Tarvitsemme vielä monta kikyä”

Hänen mukaansa kilpailukyvyn kannalta suomalaisten palkat ovat vielä 10–15 prosenttia liian korkeat. Tarvitaan siis edelleen palkkamalttia ja vielä monta kikyä, hän sanoo. ”En puhu nyt kaikkien alojen nollalinjasta, vaan työehtosopimusmuutosten kokonaiskustannuksista. Viisi väitettä työttömyydestä. Työttömiä patistellaan töihin työttömyysturvan kiristyksillä.

Viisi väitettä työttömyydestä

Samaan aikaan pelkona on, että robotit syövät sekä teollisuuden että palvelualojen työt. Auttavatko hallituksen nykytoimet? Vai jyräävätkö robotit? Kysyimme työpolitiikkaan erikoistuneelta sosiaalipolitiikan emeritusprofessorilta Pertti Koistiselta. This Map Shows the Most Valuable Brand for Each Country. The world’s most valuable brand is owned by a company that you likely interact with every day. In fact, you may have even gotten to this web page using it. Poor kids who do everything right don’t do better than rich kids who do everything wrong. Businessinsider. Vilkaisepa tätä IMF:n uutta käppyrää, jonka mukaan Suomen velkatilanne on teollisuusmaiden paras.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF julkisti keskiviikkona uuden selvityksen, joka varoitteli maailman velkalastin kasvaneen viime vuonna tuttuun tapaansa ennätyssuureksi. Myös Suomessa valtion velkaantuminen on herättänyt viime vuosina huolta, ei vähiten siksi, että valtion bruttovelka on ylittänyt EU:n vakaussopimuksen rajan, 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Raportti sisältää kuitenkin kaiken synkistelyn keskellä myös seuraavan pienen käppyrän, joka on Suomen kannalta ainakin hienoisesti lohdullinen.

Grafiikassa on vertailtu eri maiden nettovelkaantuneisuutta, eli velkatilannetta, jossa on huomioitu myös eri maiden osakevarallisuus. Jos nämä omaisuuserät huomioidaan, Suomi onkin IMF:n mukaan kehittyneiden talouksien vähiten velkaantunut maa. Nettovarallisuus Suomessa on plussalla, yli 50 prosenttia bruttokansantuottesta. Seuraavaksi paras tilanne on Luxemburgissa, Virossa ja Ruotsissa. Aivan maailman paras tilanne Suomessa ei ole. Uruguayn presidentti Tabaré Vázquez tasaa tietä UPM:n jätti-investoinnille – ”Ei UPM meitä vaatimuksillaan mitenkään kiristä” - Päivän lehti 16.2.2017. Uruguayn presidentti Tabaré Vá 77, istuu valtion vierastalon sohvalla Munkkiniemessä levollisesti vielä myöhään tiistai-iltana.

Eikä edes ajattele menevänsä enää saunaan, jota pidetään presidenttiä varten lämpimänä. ”Tahdon vain nukkumaan. On ollut niin kiireinen päivä”, hän huokaa. Helsingissä kahden päivän pikavierailulla käynyt Vázquez jaksaa silti vastata kiinnostuneen oloisesti kysymyksiin suomalaisen UPM:n mahdollisesta jätti-investoinnista Uruguayhyn. Se oli myös matkaa hallitseva teema. Robotit vievät työt: 3700 neliön supermarketissa vain 3 työntekijää. Go-marketin idea on, että asiakkaan ei tarvitse jonottaa eikä edes maksaa kassalla. Kun asiakas kokoaa ostoksensa, sensorit huomaavat kun tavara otetaan hyllystä ja ostokset laskutetaan asiakkaan pankkitililtä heti kun tämä on kävellyt kaupasta ulos. Nyt Amazonin kerrotaan suunnittelevan yli 3700 neliömetrin kauppaa, jossa työtä tekisivät lähinnä robotit.

Ihmisiä tarvittaisiin kerrallaan mahdollisesti vain kolme. Kaupasta kerrotaan tulevan kaksikerroksinen. Näkökulma: Miksi pienentäisin päästöjäni, kun kiinalaiset ja intialaiset saastuttavat kuitenkin? Jos syön lihan sijaan kasviksia, peruuntuuko ilmastonmuutos? Jos vaihdan yksityisauton bussiin, päristelläänkö Aasiassa skoottereilla senkin edestä? Edellä mainittuihin kysymyksiin törmää usein. Suomen julkisen talouden kokoa liioitellaan herkästi: oikea koko on lähempänä 20:tä prosenttia, ei 60:tä. Kuinka iso on Suomen julkinen talous? Julkisuudessa lentelee silloin tällöin virheellisiä arvioita, kuten "melkein 60 prosenttia koko bruttokansantuotteesta". Tällöin hälytyskellojen pitäisi soida heti: KLINGKLINGKLING. Lidl ylivoimainen voittaja joulukonvehtien vastuullisuusvertailussa - Finnwatch. Paraneeko köyhyys rahalla? - Galileon keskisormi.

Hs. Kolumni: Kaikki mitä luulit tietäväsi taloudesta on väärin. Elämme merkillistä aikaa. Kaikki mitä luulimme tietävämme taloudesta on väärin, kirjoittaa Roope Mokka. Stop Supporting Child Slavery By Avoiding These 6 Companies – Collective Evolution. Who doesn’t love chocolate? Keille talouskasvun hedelmät ovat menneet Suomessa viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana? Tuloerojen ja talouskasvun yhteys on saanut viime vuosina kasvavaa huomiota niin meillä kuin muuallakin. RSA ANIMATE: Economics Is For Everyone! Hs. Ilmaisia ämpäreitä halpakaupan avajaisissa jonottaville suomalaisille pyöritellään ehkä huvittuneesti päätä, mutta heidän toimintansa on sentään arkijärjellä ymmärrettävää.

Mutta nämä kansainväliset sijoittajat, heistä ei ota tolkkua. A Map Showing Every Single Cargo Ship In The World. Länsimaiden työväenluokan kriisi: "Suurin globaali tulonjako sitten teollisen vallankumouksen" Selittääkö tämä "norsu"-käppyrä sen, miksi Britannia äänesti Brexitin puolesta? Neoliberalism – the ideology at the root of all our problems. Professori Mazzucato Helsingissä: haudatkaa jo myytti, etteivät valtiot voi poimia voittajia. Kolmikymppiset ovat asuntomarkkinoiden häviäjiä – "Mistä nuoret löytävät rahat asuntoihin?" FT: Rekkavalmistajia uhkaa EU:n historian suurimmat kartellisakot – jarruttivat myös päästöjen vähentämistä.

Austerity policies do more harm than good, IMF study concludes. Jopa Saksankin ohi – suomalaisen työn tuottavuudesta paljastuu yllätys. Visualisation of Global Cargo Ships. Vertaa vaatteiden Made in -maita. Kauppalehti yllättyi: vasemmisto ei kannata oikeistopolitiikkaa. Panama papers. Veronkiertotemppu & kuinka se tehdään - Voima. Suuryhtiöt maksavat vähiten yhteisöveroa. Mikon seikkailut veroparatiisissa. Paavo Lipponen HS:n mielipidepalstalla: Onko Nordean röyhkeydellä rajaa? - Mielipide - Mielipide. Tax-avoidance Gibraltar firm behind anti-EU campaign group.

Ylikansallinen veronkiertäjä syö pöydästäsi. Suomalaisyhtiö mullisti jätteenkeruun Australiassa – roska-auto muuntui robotiksi. Artificial intelligence: ‘Homo sapiens will be split into a handful of gods and the rest of us’ Entinen toimitusjohtaja myi kaikki omistuksensa Nokian Renkaista ennen rengasmanipuloinnin paljastumista - Kim Gran. Verojen kevennys ei kannustakaan työntekoon - pitäisikö tuloveroa sitten kiristää?

Osinkojuhlat 2016. EU ja OECD kiinnittävät huomiota Suomen koulutustasoon. Perustuloon ei löydy rahaa – mutta entä jos EKP loisi sitä tyhjästä? Työttömyystilastojen suursiivous. Helikopterielvytys on finanssipolitiikkaa. Ammattiliitto paheksuu miljardien osinkopottia – "kaikilta muilta odotetaan uhrautumista" Arhinmäen laskelma: 3135 €/kk – ”Osingoilla palkattaisiin 240 000 työntekijää!” Miksi työläiset äänestävät omaa etuaan vastaan? – Kansan Uutiset. Mistä ruisleivän hinta koostuu? The Pencilsword: On a plate. Nyt lyötiin pöytään kylmäävät Suomi-luvut: ”Puolikas kansasta omistaa 94 % kaikesta”

Rikkaiden ja avuliaiden vanhempien vaikutus tuntuu vielä keski-ikäisenkin työuralla. Köyhyyteen on monia rakenteellisia syitä. Lapsuudenkodin kirjat vaikuttavat aikuisiän lukutaitoon. Video: Superrikkaat ovat jo katoava luonnonvara. Suomalaisten tuloerot jatkavat kasvuaan. Vilkaisepa näitä uusia grafiikoita, jotka paljastavat totuuden maailman uskomattomista tuloeroista. Wealth Inequality in America.

If the world were 100 people: One video that explains how unequal the world is. Suomen Pankki: Mitä raha on? Saatavakello. "Uusi ja entistä suurempi romahdus on tulossa" – satoja pankkiireja haastatellut toimittaja järkyttyi. Pariisin ilmastosopimus: kirkas tavoite, hämärä viesti. Hyvinvointivaltion rahoittajat. Arvoitus: Mikä selittää investointien vähäisyyden. Historiaa abille. Crude Oil Price History Chart. A Finnish cautionary tale. Exxon's climate lie: 'No corporation has ever done anything this big or bad'. Revealed: Inside Apple's Chinese 'sweatshop' factory where workers are paid just £1.12 per hour. U.S. firm sues Canada for $10.5 billion over water. Työelämätutkijalta kovaa kritiikkiä: Päättäjillä on vanhentunut kuva työelämästä. Mitä, jos kaikkien palkkatiedot olisivat avoimia? – "Kuka on valmis kertomaan oman palkkansa?"

Nestlé admits slavery in Thailand while fighting child labour lawsuit in Ivory Coast. Kultaryntäys Kiinaan on ohitse – verstaat palaavat Suomeen. A Short History Of The World Famous Swiss Army Knife - Sharpen Up. KL: Nokian Renkaat huijasi noin 10 vuotta – Vääristeli testituloksia, loi kuvan luotettavuudesta. Raportti: Nokian verkkoyhtiö myi Egyptin tiedustelupalvelulle välineet kansalaisten vakoiluun. Huipputuloksia, ennätysosingot – ja potkut 8500 työntekijälle? Tämä on Suomi: "Yrityksiä tuetaan enemmän kuin ne maksavat voitoistaan veroa"

Yrittäjä kyllästyi velttoihin hupparipoikiin - haukkuu vanhemmat. Kohuyritys jyrähti nuorten työntekijöiden haukkumisesta: Vika voi olla myös työnantajassa. Kiinnostava havainto historiasta: Meillä on vähemmän lomaa kuin maaorjilla.