background preloader

YH2

Facebook Twitter

Fifty Years of Tax Cuts for Rich Didn’t Trickle Down, Study Says. Tax cuts for rich people breed inequality without providing much of a boon to anyone else, according to a study of the advanced world that could add to the case for the wealthy to bear more of the cost of the coronavirus pandemic.

Fifty Years of Tax Cuts for Rich Didn’t Trickle Down, Study Says

The paper, by David Hope of the London School of Economics and Julian Limberg of King’s College London, found that such measures over the last 50 years only really benefited the individuals who were directly affected, and did little to promote jobs or growth. “Policy makers shouldn’t worry that raising taxes on the rich to fund the financial costs of the pandemic will harm their economies,” Hope said in an interview. That will be comforting news to U.K. Koronavirus sai talous­kuriin kyllästyneet valtiot muuttamaan peli­sääntöjä kerta­heitolla - Talous. Näin toimii talous - katso lyhyet videot. Julkaistu 31.10.2017 - 15:51.

Näin toimii talous - katso lyhyet videot

Päivitetty 03.11.2017 - 13:46 Miksi maksamme veroja? Miten lasketaan bruttokansantuote? Mitä eroa on erilaisilla lainoilla? Näiden lyhyiden videoiden avulla opit ymmärtämään talouden toimintaa ja taloussanastoa. Miljardien eurojen pankkiiri luo rahaa nappia painamalla – Suomen Pankissa on käynnissä valtava vastaisku koronakriisille. Niko Herralan näppäimistöllä Helsingin Kruununhaassa on yksi Suomen tärkeimmistä enter-napeista.

Miljardien eurojen pankkiiri luo rahaa nappia painamalla – Suomen Pankissa on käynnissä valtava vastaisku koronakriisille

Herrala johtaa Suomen Pankin markkinaoperaatioiden osastoa. Olemme tarkoin varjellussa paikassa. Täällä luodaan rahaa, tarkemmin ottaen keskuspankkirahaa, napinpainalluksella. Siitä voi myöhemmin tulla "oikeaa" rahaa, mutta palataan siihen myöhemmin. Katso täältä video, jossa keskuspankin rahan luominen on selitetty parissa minuutissa. (360) Rana Plaza Collapse Documentary: The Deadly Cost of Fashion. Verta, hikeä ja t-paitoja näyttää, mitä paljastuu halvan vaatteen nurjalta puolelta. Uudessa tv-sarjassa neljä suomalaista vaikuttajaa viedään töihin vaateteollisuuden alkulähteille Myanmariin.

Verta, hikeä ja t-paitoja näyttää, mitä paljastuu halvan vaatteen nurjalta puolelta

Verta, hikeä ja t-paitoja alkaa Yle TV2:ssa ja Yle Areenassa 3. maaliskuuta. Vaatebisnes saastuttaa globaalisti enemmän kuin lento- ja laivaliikenne yhteensä. Vaatteita saa kaupasta halvemmalla kuin koskaan – niitä myös ostetaan koko ajan enemmän. Pikamuoti on nopeaa ja kertakäyttöistä, eikä maksa juuri mitään. Pikamuoti on kasvattanut vaatejätteen määrää: "Siinä vastuullisuus lentää romukoppaan" – testaa, tiedätkö pikamuodin vaikutukset. Tekstiilijätteen määrä näyttää jatkavan kasvuaan, vaikka halpamuodin kestämättömyydestä on puhuttu viime vuosina paljon.

Pikamuoti on kasvattanut vaatejätteen määrää: "Siinä vastuullisuus lentää romukoppaan" – testaa, tiedätkö pikamuodin vaikutukset

Suomen ympäristökeskuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) suomalaisen vaatekaapista heitetään vuosittain pois keskimäärin noin 13 kiloa tekstiilijätettä. Arvio 70 000 tonnin tekstiilijätemäärästä on vuodelta 2015. Alan asiantuntijat eivät usko, että määrä olisi kääntynyt laskuun – päin vastoin. – Jätteiden koostumusta tutkitaan säännöllisesti, ja tutkimuksissa tekstiilijätteen määrä sekajätteen joukossa on lisääntynyt. Määrä ole ainakaan vähentynyt, koska kulutuskin on noussut, sanoo Telaketju-hankkeen projektipäällikkö Sini Ilmonen. Tätä ajatusta tukee myös suomalaisten kulutustottumukset; viime vuonna suomalaiset ostivat enemmän kuin vuosiin, silti rahaa käytettiin aiempaa vähemmän. Surullinen lista Suomelle: Nämä brändit arvioitiin epäeettisiksi – joukossa Marimekko, Makia, Halti ja moni muu tunnettu vaatemerkki.

Suosituimpien suomalaisten vaatemerkkien vastuullisuus on nyt rankattu, ja lista on yllättävää luettavaa.

Surullinen lista Suomelle: Nämä brändit arvioitiin epäeettisiksi – joukossa Marimekko, Makia, Halti ja moni muu tunnettu vaatemerkki

Suomalaiset vaatemerkit sijoittuvat pääasiassa häntäpäähän avoimuuteen keskittyvässä kansainvälisessä vastuullisuusarvioinnissa, osoittaa Eettisen kaupan puolesta ry:n tuore selvitys. Arvioinnissa on mukana 23 suomalaista vaatemerkkiä. Selvitys pohjautuu kansainväliseen Rank a Brand -kriteeristöön. Siinä vaatemerkit pisteytetään sen mukaan, miten avoimesti ne kertovat toimistaan vastuullisen tuotannon varmistamiseksi. Suomalaiset vaatemerkit floppasivat vastuullisuusvertailussa. Suomalaiset vaateyritykset menestyivät heikosti avoimuuteen keskittyvässä kansainvälisessä vastuullisuusarvioinnissa, Eettisen kaupan puolesta ry:n tekemä selvitys kertoo (siirryt toiseen palveluun).

Suomalaiset vaatemerkit floppasivat vastuullisuusvertailussa

Eetti ry:n vaikuttamistyön koordinaattori Maija Lumme kertoo, että kaikilla arvioinnissa mukana olleilla suomalaisfirmoilla on parantamisen varaa vastuullisuudessa. Poverty isn't a lack of character; it's a lack of cash. String of British firms switch over to four-day working week. A string of small British firms have switched their workers over to a four-day week, the Guardian can reveal, amid mounting political interest in the idea that working less could deliver higher productivity and better balance between life and work.

String of British firms switch over to four-day working week

A lingerie manufacturer, a lighting design firm and a landscape architect are among a wave of employers experimenting with giving staff three days off per week, for no less pay. Suomalainen paljastaa Piilaakson kielletyn puheenaiheen – "eivät he oikeasti osaa edes alkeita" Väitöstutkimus: Taloudellinen eliitti saa sisäpiiritietoa, lobbaa lait ja hallitsee Suomea. Suomen politiikasta puuttuvat sisäpiirisäännöt.

Väitöstutkimus: Taloudellinen eliitti saa sisäpiiritietoa, lobbaa lait ja hallitsee Suomea

Siksi maamme poliittiseen järjestelmään vaikuttavat vahvasti niin sanotut kaverikapitalistit. Etujärjestöt eli korporaatiot käyttävät valtavasti valtaa, koska ne pääsevät vaikuttamaan suoraan lainsäädäntöön. Usein niillä on myös niin sanottua sisäpiiritietoa asioista, jopa enemmän kuin politiikoilla. Superlobbarina tunnettu Anders Blom esittää tuoreessa väitöskirjassaan, että liike-elämällä on liikaa valtaa suomalaisessa lainsäädännössä. – Lainsäädäntö tulee kansanedustajille useimmiten valmisteltuna siten, että se tulee joko työmarkkinajärjestelmästä tai Euroopan unionista, mutta kummassakin järjestelmässä etujärjestöillä on hyvin merkittävä rooli, sanoo Anders Blom. Helsingissä hyljeksitään suomea, mutta onneksi edes Pietarissa suomi on muotia - Ulkomaat.

Pietari Suomen kielen tulevaisuus taitaa löytyä venäläisen elintarvikemyymälän hyllyltä.

Helsingissä hyljeksitään suomea, mutta onneksi edes Pietarissa suomi on muotia - Ulkomaat

Tarjolla olisi esimerkiksi Satumää-rahkaa, makuina mustikka ja vadelma, 65 ruplaa purkki. Sen kanssa voisi sopia Mätti-mysli, vaikkapa pähkinä-omena. Sitten vielä mukaan pussi pietarilaisen Herkullista! Seitsemällä suomalaisella on varallisuutta yhtä paljon kuin 40 prosentilla vähävaraisimmista yhteensä. Yleisesti tiedetään, että hyvinvointi ja varallisuus jakaantuvat maailmassa epätasaisesti.

Mutta kuinka epätasaisesti? Kirjeenvaihtaja Laura Saarikosken jäähyväiset: Suomalainen nainen tajuaa Yhdysvalloissa olevansa mies - Ulkomaat. Huippututkijat jättävät Suomen - nyt puhuvat Ruotsiin loikanneet: ”Suomalaisten poliitikkojen pitäisi tuntea suurta häpeää” Leikkaukset tutkimukseen ja koulutukseen ovat ajaneet monet tutkijat ahtaalle, mikä on saanut monet alansa huiput muuttamaan työn perässä esimerkiksi Ruotsiin. ”Nyt on jo tullut sukupolven kokoinen lovi tutkijakuntaan”, sanoo Ruotsiin Turusta muuttanut professori Niklas Wahlberg.

Niklas Wahlbergin kotialbumi Opetusministeri ilmoitti pitävänsä Suomen tieteen tulevaisuutta valoisana.Ruotsiin lähteneet suomalaiset huippututkijat eivät allekirjoita väitettä.Uusi raportti osoittaa, ettei Suomen tieteen tilanteessa riitä paljon hurraamista. 12 Cognitive Biases Explained - How to Think Better and More Logically Removing Bias. Who made your clothes? The True Cost - by Merlin AWAL Digital Limited. Lindexin ja KappAhlin vaatteita valmistavat naiset elävät köyhyydessä - Eettisen kaupan puolesta ry. Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Maailmanlopun kello näyttää kaksi minuuttia vaille keskiyön. Ilmastonmuutos on valtaosin rikkaiden aiheuttamaa. Tämä pätee niin yksilöihin kuin valtioihin, kirjoittaa Joona-Hermanni Mäkinen. “Jääkaudesta ei ole pelkoa – lämpötilan uskotaan nousevan useita asteita vuoteen 2050 mennessä.”

Otsikko voisi olla eiliseltä, mutta kyseessä on suomalaisakateemikkojen, Seppo Huovilan ja Raino Heinon, vieraskynä Helsingin Sanomista vuodelta 1979. Tiedeyhteisö oli jo tuolloin tiennyt hiilidioksidipäästöjen ja ilmaston lämpenemisen yhteydestä vuosikymmenten ajan. Lukijan on tässä vaiheessa hyvä vetää syvään henkeä, sillä seuraavat tosiasiat ovat lamaannuttavia (siirryt toiseen palveluun). Luonnonvarojen käyttö kolminkertaistui (siirryt toiseen palveluun) vuosina 1970-2010.

Teollinen maatalous tuhoaa viljelymaata nopeasti. Asiantuntijoiden mukaan sinisellä planeetallamme on käynnissä kuudes massasukupuuttoaalto (siirryt toiseen palveluun), joka on verrannollinen edelliseen vastaavaan, noin 65 miljoonaa vuotta sitten. Talouspolitiikan tasapainotavoitteet perustuvat osin myytteihin - Pörssiuutiset. Valtiovarainministeri Petteri (kok) on onnistunut vakiinnuttamaan budjettikeskustelujen sanastoon termin ”jakovaara”.

Ja onhan se nokkela vastapaino ministerin vieroksumalle ”jakovaralle”. Se ei ole silti Orpon keksintöä vaan useiden hallituskausien mittainen tapa, että varsinkin budjettineuvottelujen aikaan valtiovarainministerin tehtäviin kuuluu vaatia vastuullisuutta valtion taloudenpitoon. Pohjimmiltaan valtiontalouden vastuullisuuden vaatimukset tukeutuvat kuitenkin joukkoon yllättävän yleisiä ja sitäkin sitkeämpiä myyttejä. Taloustieteilijä Kate Raworth: "Olemme viimeisiä, jotka voivat pelastaa planeettamme" Pienituloisten arki on kallistunut enemmän kuin muilla – viralliset luvut johtavat harhaan. Pienituloisten kohdalla kuluttajahinnat ovat nousseet keskimääräistä enemmän. Tämä on ongelma, sillä sosiaalietuuksien korotukset lasketaan keskimääräisten hintojen nousun perusteella.

Suomalaisten kukkarossa hintakehitys on viime vuosina tuntunut hyvin eri tavalla riippuen siitä, kuuluuko pieni- vai suurituloisiin. Inflaatio kuvaa hintojen nousua. Keskimääräinen inflaatio ei kuitenkaan tavoita niitä eroja, mitä eri tuloryhmien välillä on. Erot johtuvat siitä, että eri tuloryhmissä kulutus kohdistuu eri asioihin: pienituloiset esimerkiksi asuvat muita useammin vuokralla ja käyttävät suuremman osan tuloistaan elintarvikkeisiin. Tilastokeskuksesta eläkkeelle jäänyt yliaktuaari Olli Savela on laskenut, miten 2000-luvulla suurin piirtein köyhyysrajalla elävien ihmisten kokema hintojen nousu on poikennut virallisesta kuluttajahintaindeksistä. Jukka Lindström & Noin viikon uutiset: Sähkö. Eläkevarat kaikkien aikojen ennätykseen – potti 200 miljardia.

Eläkevaroja paisuttivat onnistuneet sijoitukset etenkin osakemarkkinoilla. Saavutusta parantaa se, että osa tuotosta ohjataan säästämisen sijaan suoraan eläkkeiden maksuun. Työeläkeyhtiöiden sijoitusvarat ovat nousseet kaikkien aikojen ennätykseen, kerrotaan työeläketurvaa hoitavien työeläkevakuuttajien etujärjestöstä Telasta. – Pieni osa tiedoista vielä puuttuu, mutta näyttäisi siltä, että noin 200 miljardiin euroon päästään, sanoo Telan analyytikko Peter Halonen. Sijoitusten tuotolla on yhä suurempi merkitys eläkkeiden rahoittamisessa. Työnantajilta ja työntekijöiltä joka kuukausi kerätty eläkemaksu ei enää riitä. Toissavuonna eläkerahastojen sijoitusten tuotoista ja rahastoista ohjattiin eläkkeiden maksuun vajaa miljardi euroa, viime vuonna 1,2 miljardia ja tänä vuonna todennäköisesti vielä vähän enemmän. – Mahdoton arvioida tarkkaan paljonko rahastoista ja niiden tuotoista tänä vuonna otetaan, mutta summan on ennakoitu kasvavan, Halonen sanoo.

Extensive Data Shows Punishing Reach of Racism for Black Boys. Eurokampus. Ekonomistikone. Tupo, TES ja työtaistelu - ymmärrätkö työmarkkinoiden sanastoa? Syksy on työmarkkinaneuvottelujen aikaa. Uutiset puhuvat tuposta, keskitetystä ratkaisusta ja yleissitovuudesta. Mutta mitä ihmettä ne tarkoittavat ja miten työmarkkinat toimivat? Tämän paketin luettuasi ymmärrät työmarkkinauutisia entistä paremmin. Sinun tietosi eivät ole sinun – Näin mainostajat keräävät ja hyödyntävät dataasi, kun muutat, ostat kilon pekonia tai haaveilet lomareissusta.

Kävelet kohti kauppakeskus Selloa Espoossa. Analyysi: Hinnankorotuksilla asiakkaat suututtanut Caruna jatkaa verosuunnittelua – veroprosentti 0,28. Talvi 2016 oli sähköverkkoyhtiö Carunalle vaikeaa aikaa. Yhtiöstä tuli hetkeksi aikaa koko kansakunnan sylkykuppi. Ensin kohuttiin Carunan päätöksestä nostaa sähkön siirtohintoja 30 prosenttia. Iskulauserekisteri vv. 1959 – 1965. Kolumni: Yrittäjä on viestin ankkuri, elättää kaiken maailman dosentit. Yrittäjät maksavat viime kädessä kaikki verot. He kustantavat koko julkisen sektorin. Google selvitti miksi jotkut tiimit menestyvät hyvin ja toiset heikommin – "olimme aivan väärässä" Hakukone- ja internetpalveluita kehittävä Google on halunnut monta vuotta selvittää, mitkä ovat ratkaisevat tekijät menestyvien työpaikan tiimien taustalla. Nyt kaksivuotinen selvitys on valmistumassa, ja yhtiön analyytikoille alkaa muodostua ainakin osittainen aavistus menestyksen taustoista.

Yrityksessä huomattiin, että ennakko-oletukset olivat väärät. Visualisation of Global Cargo Ships. A Map Showing Every Single Cargo Ship In The World. What people get wrong about climate change. Time-lapse history of human global CO2 emissions. Näkökulma: Miksi pienentäisin päästöjäni, kun kiinalaiset ja intialaiset saastuttavat kuitenkin? Jos syön lihan sijaan kasviksia, peruuntuuko ilmastonmuutos? Jos vaihdan yksityisauton bussiin, päristelläänkö Aasiassa skoottereilla senkin edestä?

Edellä mainittuihin kysymyksiin törmää usein. Tämän suuntaisia ajatuksia heitetään myös Kauppalehden kolumnissa (siirryt toiseen palveluun), jossa vertaillaan Suomen ja Intian päästöjä keskenään. Ja tottahan se on: Suomen 55 miljoonan tonnin vuotuiset hiilidioksidipäästöt kalpenevat Intian lähes 2,5 miljardin tonnin rinnalla. Keille talouskasvun hedelmät ovat menneet Suomessa viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana? Tuloerojen ja talouskasvun yhteys on saanut viime vuosina kasvavaa huomiota niin meillä kuin muuallakin.

Olemme jo pitkään, viime vuosisadan puolelta lähtien päivittäneet tulonjakotilaston otosaineiston avulla vuosittain tuloerojen ja tulojen kehitystä Suomessa. Selvitys: Yliopistot tuovat 14,2 miljardia euroa Suomen talouteen – yksi yliopistoihin sijoitettu euro tuottaa vähintään viisi euroa. Yle selvitti pitkään piilossa olleet verotuet: Suomen valtio antaa satoja miljoonia euroja pörssiyhtiöille, jotka maksavat samaan aikaan jättiosinkoja. Kulttuurialan verokuninkaat työllistävät tuplasti enemmän kuin metsäteollisuus. Jopa Saksankin ohi – suomalaisen työn tuottavuudesta paljastuu yllätys. Vilkaisepa tätä IMF:n uutta käppyrää, jonka mukaan Suomen velkatilanne on teollisuusmaiden paras.

Suomen julkisen talouden kokoa liioitellaan herkästi: oikea koko on lähempänä 20:tä prosenttia, ei 60:tä. Viisi väitettä työttömyydestä. Raataminen töissä on turhaa – tällaista työn pitäisi olla, jos tiede saisi päättää - Teknologia. Naisten asemaa parantavat sukupuolikiintiöt hyödyttävät myös päteviä miehiä – Tutkijat: ”Kiintiöillä on mahdollisuus lopettaa keskinkertaisen eliitin valtakausi” - Politiikka. Entä jos työttömät olisivatkin laiskoja tai jos sairaslomaa otettaisiin krapulan takia? – Toimittaja testaa. Leikkauspolitiikka kantaa hedelmää ehkä jo vuonna 2034 - Uutistamo. Euro kirjastoon tuo kolme takaisin – kirjastoselvitys kertoo miljardiroolista syrjäytymisen torjunnassa. Mikään ei riitä! Rahasukujen 20-vuotinen sota perintöveroa vastaan.

Kolmikymppiset ovat asuntomarkkinoiden häviäjiä – "Mistä nuoret löytävät rahat asuntoihin?" This Map Shows the Most Valuable Brand for Each Country. The invisible people - Modern Slavery – in pictures. German supermarket empties shelves of foreign-made goods to make a point about racism. 40 Years of Data Suggests 3 Myths About Globalization. Stop Supporting Child Slavery By Avoiding These 6 Companies – Collective Evolution. Panama papers. Veronkiertotemppu & kuinka se tehdään - Voima.

Suuryhtiöt maksavat vähiten yhteisöveroa. Mikon seikkailut veroparatiisissa. Paavo Lipponen HS:n mielipidepalstalla: Onko Nordean röyhkeydellä rajaa? - Mielipide - Mielipide. Tax-avoidance Gibraltar firm behind anti-EU campaign group. Ylikansallinen veronkiertäjä syö pöydästäsi. Suomalaisyhtiö mullisti jätteenkeruun Australiassa – roska-auto muuntui robotiksi. Artificial intelligence: ‘Homo sapiens will be split into a handful of gods and the rest of us’ Slaughterbots. Professori Heikki Patomäki: Harvojen vauraus luo harvojen demokratian - Tekijä. Startup-yrittäjä lyhensi yhtiönsä työajan neljään tuntiin päivässä — miten kävi?

Liberal Arts Majors Are the Future of the Tech Industry. Robotit vievät työt: 3700 neliön supermarketissa vain 3 työntekijää. 26. Talousprofessorien ymmärrys digitalisaatiosta kehruujennyjen ajalta. – Maailmanparantajan madonluvut. Kolumni: Kaikki mitä luulit tietäväsi taloudesta on väärin. Entinen toimitusjohtaja myi kaikki omistuksensa Nokian Renkaista ennen rengasmanipuloinnin paljastumista - Kim Gran. Verojen kevennys ei kannustakaan työntekoon - pitäisikö tuloveroa sitten kiristää? Osinkojuhlat 2016. EU ja OECD kiinnittävät huomiota Suomen koulutustasoon. Perustuloon ei löydy rahaa – mutta entä jos EKP loisi sitä tyhjästä? Työttömyystilastojen suursiivous. Helikopterielvytys on finanssipolitiikkaa. Ammattiliitto paheksuu miljardien osinkopottia – "kaikilta muilta odotetaan uhrautumista" Arhinmäen laskelma: 3135 €/kk – ”Osingoilla palkattaisiin 240 000 työntekijää!”

Miksi työläiset äänestävät omaa etuaan vastaan? – Kansan Uutiset. Mistä ruisleivän hinta koostuu? The Pencilsword: On a plate. Global Wealth Inequality - What you never knew you never knew. Seitsemällä suomalaisella on varallisuutta yhtä paljon kuin 40 prosentilla vähävaraisimmista yhteensä. Poor kids who do everything right don’t do better than rich kids who do everything wrong. Businessinsider - mitä köyhyys tekee aivoille. Nyt lyötiin pöytään kylmäävät Suomi-luvut: ”Puolikas kansasta omistaa 94 % kaikesta” Rikkaiden ja avuliaiden vanhempien vaikutus tuntuu vielä keski-ikäisenkin työuralla. Köyhyyteen on monia rakenteellisia syitä. Lapsuudenkodin kirjat vaikuttavat aikuisiän lukutaitoon. Video: Superrikkaat ovat jo katoava luonnonvara. Suomalaisten tuloerot jatkavat kasvuaan.

Vilkaisepa näitä uusia grafiikoita, jotka paljastavat totuuden maailman uskomattomista tuloeroista. Wealth Inequality in America.