background preloader

HI3

Facebook Twitter

Suomen 100 vuotta Virtasten silmin – näin köyhästä maatalousmaasta tuli moderni hyvinvointivaltio. Virtasen suvun kautta kerrotaan Suomen historiasta 1900-luvun alusta nykypäivään.

Suomen 100 vuotta Virtasten silmin – näin köyhästä maatalousmaasta tuli moderni hyvinvointivaltio

Se on kertomus siitä, miten köyhästä maatalousmaasta tuli moderni hyvinvointivaltio. Sisällissodan jälkeen naisille jaettiin kuolemantuomioita pelkästä ”housukaartiin” kuulumisesta – sukupuoliroolien uhmaaminen herätti vihaa - Päivän lehti 4.5.2017 - HS.fi. Historia Tuomas Hoppu: Sisällissodan naiskaartit.

Sisällissodan jälkeen naisille jaettiin kuolemantuomioita pelkästä ”housukaartiin” kuulumisesta – sukupuoliroolien uhmaaminen herätti vihaa - Päivän lehti 4.5.2017 - HS.fi

Suomalaisnaiset aseissa 1918. Gummerus. 315 s. Hjalmar Linder – ihmisyyden ääni keväällä 1918 - Suomenkuvalehti.fi. Toukokuun 28. päivänä 1918 ilmestyi Hufvudstadsbladetissa historiallinen yleisönosastokirjoitus otsikolla ”Jo riittää verilöyly!”.

Hjalmar Linder – ihmisyyden ääni keväällä 1918 - Suomenkuvalehti.fi

Kansalaissota oli päättynyt ja elämä alkanut etsiytyä takaisin normaaleihin uomiinsa. Punavankileirien ympärillä vallitsi kuitenkin pahaenteinen hiljaisuus. Sen rikkoi mielipidekirjoituksellaan kamariherra Hjalmar Linder, Mustion kartanon isäntä Karjaalta, kirjoittaa historioitsija Osmo Pekonen. Suojeluskuntalaiset teloittavat punakaartilaisia. ”Se mitä maassa tapahtuu, on hirvittävää.

Puserolaki ja poliittisten paitojen muotinäytös. Poliittisten tunnusmerkkien käyttö julkisissa tilaisuuksissa kiellettiin Suomessa lailla 1934.

Puserolaki ja poliittisten paitojen muotinäytös

Kouluissa aatteellista suuntaa ilmaisevien asujen käyttö oli kielletty jo aiemmin. Puserolaki poistui toisen maailmansodan jälkeen. Kouluissa kielto kumottiin 1968. Ennen kaikki oli kaduilla huonommin - Kaupunki. Joukkotappelu alkoi pikkulapiosta – tai niin kaupungilla ainakin huhuttiin.

Ennen kaikki oli kaduilla huonommin - Kaupunki

Joku Hakaniemen jengiläinen oli varastanut pikkupojalta lapion Kruununhaassa – ja se tiesi tappelua. Elettiin 1960-luvun puoliväliä Helsingissä ja nuorten ja lasten elämä oli kuppikuntaista touhua. Lapsia roskiksissa ja tappoja lähes joka päivä – 1920-luvun Suomi oli raaka, mutta oikeus lempeä - Aamulehti. Etsiväkomisario Juho Markus heräsi telefoonin pirinään pian puolenyön jälkeen 17. helmikuuta 1921.

Lapsia roskiksissa ja tappoja lähes joka päivä – 1920-luvun Suomi oli raaka, mutta oikeus lempeä - Aamulehti

Ennennäkemätön filmi julki: Tällaista oli tavallisten ihmisten elämä Nokialla 1930-luvun taitteessa - Aamulehti. Jos et ole käynyt koskaan Nokian taidetalolla, nyt se kannattaa tehdä.

Ennennäkemätön filmi julki: Tällaista oli tavallisten ihmisten elämä Nokialla 1930-luvun taitteessa - Aamulehti

Taidetalon alakerran takaseinällä pyörii ällistyttävää filmimateriaalia 1920- ja 1930-luvun taitteesta. Elävissä kuvissa vilisee leikkiviä lapsia tehtaan lastentarhassa, tyttöjen ammattikoulun (nykyään Villa Silva) opiskelijoita, uimareita Nokianvirrassa, juna ylittämässä kapeaa silta, vielä melkoisen komeasti kuohuva Emäkoski – ja kaikkea muuta kaunista ja ihmeellistä. Seitsemän minuutin filmi on nyt ensimmäisen kerran suuren yleisön nähtävänä. Katso ennennäkemätön video tästä: Juhani Ahon pojat asialla Nostalgisesti värähtelevän mutta hyvälaatuisen filmin ovat kuvanneet kuulut dokumentaristit Heikki Aho ja Björn Soldan, siis kirjailija Juhani Ahon pojat.

IL paljastaa Fennovoiman taustat: Ulkopoliittinen kriisi lähellä. 1960's in Finland. 50 vuotta sitten Mauno Koivisto ja Armas Puolimatka synnyttivät lähiöiden laatikkoarkkitehtuurin - Rakennuslehti. 1960-luvulla suomalaisten kaupunkien reuna-alueet alkoivat täyttyä legopalikoiden näköisistä, toisiaan muistuttavista laatikoista.

50 vuotta sitten Mauno Koivisto ja Armas Puolimatka synnyttivät lähiöiden laatikkoarkkitehtuurin - Rakennuslehti

Joillakin alueilla ne olivat makuulla ja joillakin pystyssä. Uusi tyyli ulottui pientalorakentamiseenkin, sillä harjakattoa ja räystäitä alettiin pitää epäesteettisinä ja vanhanaikaisina. Oikeisto vastusti peruskoulun perustamista. Koko kansalle yhteisen, maksuttoman peruskoulun pystyttäminen 1970-luvulla ei ollut läpihuutojuttu.

Oikeisto vastusti peruskoulun perustamista

Sitä edelsi vuosikymmenien kokeilu ja lopulta raivokas kiista oikeiston ja vasemmiston välillä. Koulu-uudistuksen ratkaisijaksi nousi keskusta. Kotimaa 24.2.2012 klo 09:32päivitetty 19.8.2012 klo 21:27. Naistoimittaja houkutuslintuna Helsingin yössä. Ylen tv-uutiset selvitti vuonna 1969 osallistuvan journalismin keinoin, saiko yksinäinen nainen kulkea ulkona rauhassa.

Naistoimittaja houkutuslintuna Helsingin yössä

Helsingin rautatieasemalla tehdyssä kokeilussa "houkutuslinnun" ympäröi hetkessä kokonainen seuraa etsivien miesten parvi. Uutisjutussa kysellään, missä kantimissa oli "naisrauha", josta oli säädetty jo Birger Jaarlin rauhanlaeissa 1200-luvulla. Poliisimestari Edvard Urja myöntää, että naisten häirintää esiintyi pääkaupungissa jonkun verran, vaikka näin syksyllä sateet karkoittivatkin ahdistelijoita ulkosalta. Perin harvoin kuitenkaan mitään sattui, "ellei nainen itse antanut siihen aihetta". Humalaiset olivat tietysti eri juttu. Filmivälähdyksiä Suomen kaduilta ja kedoilta vapaaseen käyttöön. Itsenäisyytemme ajan historiaa ja kehitysvaiheita on tallennettu runsaasti filmille.

Yleisradio avaa arkistostaan mykkiä filmiotoksia 1940–1960-luvuilta sekä vuodelta 1918 vapaasti kaikkien käyttöön. Nyt julkaistavat videot ovat 1900-luvulla toimineiden elokuvayhtiöiden Fennada-Filmin, Filmisepon ja Veikko Itkosen tuotantoa. Niiden käyttöoikeudet ja tekijänoikeudet siirtyivät Yleisradiolle keskinäisillä sopimuksilla vuosikymmeniä sitten. Valikoimassa on 27 mustavalkoisista mykkäfilmeistä poimittua inserttiä Suomen luonnosta, maaseudun ja kaupungin elämänmenosta. Valtaosa filmivälähdyksistä on 1950–1960-luvuilta, muutama 1940-luvulta ja lisäksi tarjolla on viisi vuonna 1918 kuvattua filmiaarretta. Huivi kertoi ennen yhteiskunnallisen aseman - Kaupunki. Kun HS:n kaupunkisivuilla kerrottiin perjantaina Espoon ruokakulttuurista, huomio kiinnittyi aukeaman kahteen kuvaan. Toisessa irakilais- ja somalialaissyntyiset naiset esittelivät omia ruokiaan ja toisessa hymyilivät ruoanlaittokurssin osallistujat 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa.

Molemmissa otoksissa naisilla oli huivit päässään. Suomessa huivin käyttöön liittyy vuosituhantinen perinne. Pakanuuden ajalta lähtien maaseudulla asuvien aikuisten naisten tapana oli käyttää huivia. Talvisota viidellä kuvalla kerrottuna. Talvisodan 105 päivään mahtuu loputtomasti kiehtovia tarinoita ja vaiheita. Osana #sota39-projektia tiivistimme talvisodan tärkeimpiä vaiheita viiteen kuvaan. Kuvien teksteistä saa nopean ja kronologisen kertauksen, kuinka talvisota eteni. Sodan alku (julkaistu 12. joulukuuta) talvisotakooste, og julkaisupvä 12.12.2014, #sota39 Kuva: Leo Kosola/Yle Suomellahan meneekin aika hyvin!

Talvisotakooste, og julkaisupvä 9.1.2015, #sota39 Kuva: Sami Rouhiainen Uuvuttava asemasota ja pommitukset (julkaistu 31. tammikuuta) Uusi tutkimus: Suomi luovutti oma-aloitteisesti natseille 520 vankia – kaikki ammuttiin ilmeisesti heti - Toinen maailmansota - Kulttuuri. Kuka? Syntynyt 1977 Helsingissä. Filosofian maisteri 2003 ja filosofian tohtori 2016 Helsingin yliopistosta. Työskennellyt arkistotyöntekijänä 15 vuotta, nykyään Helsingin kaupunginarkistossa. Oli neljä vuotta töissä Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1939–1955 -projektissa. Isä historianprofessori Jaakko Suolahti, isoisä historianprofessori Gunnar Suolahti. Naimisissa, yksi lapsi, asuu Helsingissä. SA - kuvagalleria. Aikamatka Karjalankannakselle -verkkonäyttely. Jäämerentie oli Suomen henkireikä välirauhan aikana. Lapin korpien läpi kulkeva mutkainen, mäkinen ja huonokuntoinen Jäämerentie toimi suomalaisten elämänlankana välirauhan aikana 1940–41.

Tie lähti Rovaniemeltä ja päättyi 531 kilometriä myöhemmin Jäämeren rannalle, Petsamon Liinahamarin satamaan. Tätä reittiä kuorma-autot hoitivat Suomen ulkomaankauppaa yli vuoden ajan, kun Itämeren kauppareitti oli sodan vuoksi tukossa. Valtavassa kuljetusurakassa mukana olleet autonkuljettajat kertovat radio-ohjelmassa tarinoitaan Jäämerentien varrelta. Suomi oli keväällä 1940 hankalassa tilanteessa.

Takana oli Neuvostoliitolle hävitty talvisota, ja maassa oli pulaa kaikesta elintarvikkeista lähtien. Onnekseen Suomella oli yhä pohjoisessa Liinahamarin satama, Euroopan toinen yhä Atlantille auki oleva syväsatama. Hallitus ymmärsi nopeasti tilanteen vakavuuden ja huhtikuussa 1940 perustettiin neuvottelukunta pohtimaan Petsamon liikennekysymystä. Projektissa riitti haasteita. HS löysi unohdetun punaisen "Finlandian" – tältä se kuulostaa - Musiikki - Kulttuuri. 10 syytä, miksi 1920-luku oli Helsingin parasta aikaa.

Elokuvia, tv-sarjoja, teemajuhlia, vaatteita. 1920-luku näkyy nyt maailmalla ja Helsingissä monella tavalla, vaikka hyvin harvalla on muistikuvia tuolta vuosikymmeneltä. Nuori Suomi pelastui Saksalta. ”Vahva maa tarvitsee vahvat rajat. Tutkimus: Rotuhygienia innoittajana Suomen suurimmassa naismurhassa – Kansan Uutiset. Bobrikovin murha. Jääkäripataljoona 27 lähdössä sotaan – IS esittää todellisen filmiharvinaisuuden vuodelta 1916. IS sai Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys ry:ltä luvan julkaista lähes sata vuotta vanhan dokumenttifilmin jääkärien valmistautumisesta lähtöön rintamalle. Flickr. Verikoirat. Suomen sotasurmat 1914-1922. Tervetuloa käyttämään Suomen sotasurmat 1914-22 -projektin tiedostoa sotaoloissa surmansa saaneista. Suomen sisällissodasta julkaistu kuvia kaikkien käyttöön – "Tämä tulee lähelle"

Museokeskus Vapriikki on julkaissut valokuvia vuoden 1918 Suomen sisällissodasta kaikkien katsottavaksi ja käytettäväksi kuvanjakopalvelu Flickrissä. Kuvat sijoittuvat Tampereelle ja sen ympäristöön. Vapriikin kuva-arkiston kokoelmapäällikkö Riitta Kelan mukaan julkaisun tavoitteena on, että mahdollisimman moni voisi nähdä ja käyttää kokoelman kuvia. Kuvia voi käyttää vapaasti, kunhan mainitsee samalla kuvaajan ja lähteen.

Sisällissotakuvat julkaistiin nyt, koska Vapriikki on saanut paljon kyselyjä juuri tästä aiheesta. "Pappa kertoi itku kurkussa, kuinka punaisia hirtettiin" – vuoden 1918 sisällissodan katkeruus ja häpeä painoivat pitkään. Lukijoiden Ylelle lähettämissä teksteissä kerrotaan sukulaisten mielivaltaisista teloituksista, punaorpojen kovasta kohtelusta ja teloituksiin osallistuneiden syyllisyydentunnosta. Tässä osassa juttukokonaisuutta kerrotaan, miten kohta sadan vuoden takaiset tapahtumat järkyttävät edelleen. Lukijat kertovat muun muassa, miten vuoden 1918 tapahtumat vaikuttivat suuresti taisteluun osallistuneiden ihmisten elämään vielä pitkään sodan jälkeenkin.

Museoviraston Kuvakokoelmat’s albums. Surkea ruoka ja kulkutaudit tappoivat 150 vuotta sitten lähes kymmenesosan suomalaisista - lue karut muistot nälkävuosista. Lapinlahdella sijaitseva, kaunis Nerkoon kanava kätkee penkkoihinsa pelottavia muistoja 150 vuoden takaa. Kanavaa rakennettiin hätäaputöinä, jotta nälkiintynyt kansa saisi jostain rahaa leipään. 1860-luvulle osui useita poikkeuksellisen kylmiä kesiä, jolloin suuri osa viljasadosta tuhoutui. Vaikeimpana vuonna 1867 järvet sulivat vasta juhannukseksi.