background preloader

Tilastokeskus

Facebook Twitter

Syntyneet 2017. Julkaistu: 4.12.2018 Tilastokeskuksen mukaan kokonaishedelmällisyysluku on pienentynyt kaikissa naisten koulutusryhmissä vuoden 2010 jälkeen, jolloin nykyinen syntyvyyden väheneminen alkoi.

Syntyneet 2017

Perusasteen koulutuksen suorittaneilla naisilla hedelmällisyysluku on pienentynyt 25 prosenttia ja korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla 24 prosenttia vuodesta 2010. Toisen asteen suorittaneilla hedelmällisyysluku on pienentynyt hieman vähemmän, 20 prosenttia. Kokonaishedelmällisyysluku Suomessa syntyneillä naisilla koulutusasteen mukaan 2006–2017 * Sis. erikoisammattitutkinnot Syntyvyyden mittaamisessa käytetään yleisesti kokonaishedelmällisyyslukua, joka kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla. Tiedot koskevat tässä vain Suomessa syntyneitä äitejä ja isiä. Miehillä kokonaishedelmällisyysluvun lasku on ollut samansuuntaista kuin naisilla. Kokonaishedelmällisyysluku Suomessa syntyneillä miehillä koulutusasteen mukaan 2006–2017 ¹)

Tietoaika - Maailman ensimmäiset väestöpyramidit? Julkaistu: 8.1.2002 Sattumalta eräältä hollantilaiselta (!)

Tietoaika - Maailman ensimmäiset väestöpyramidit?

Internet-sivulta osui silmiini luullakseni maailman ensimmäiset väestöpyramidit. Niitä käytettiin (tiettävästi) ensimmäiseksi kuvaamaan Yhdysvaltojen osavaltioiden väestörakennetta vuoden 1874 tilastoatlaassa, joka perustui Yhdysvaltojen yhdeksänteen väestönlaskentaan (Statistical Atlas of the United States Based on the Ninth Census). Valitettavasti en pystynyt selvittämään, kuka ne oli todellisuudessa tehnyt ja siis 'keksinyt'. Oheisen kuvion laatu ei ole kovin hyvä. Kuviossa esitetään eräiden osavaltioiden ikä- ja sukupuolirakenne siten kuin väestöpyramideissa on tapana eli ikäluokat ovat pystyakselilla ja miesten määrä siitä vasemmalle ja naisten oikealla.

Vaikka esitys ei kaikkia nykypäivän esitysstandardeja täytäkään, se on hyvä esimerkki väestöpyramidin käytöstä ja tehosta väestörakenteen ja sen vaihtelun kuvaamisesta. Päivitetty 8.1.2002. Tietoaika 12/01 - Väestönmäärä ja rakenne III. Julkaistu: 14.12.2001 Väestönmäärä ja rakenne III Väestön ikäpyramidi Eräs väestötieteen selkeimmistä ja yksiselitteisimmistä kuvioista on väestön ikäpyramidi, jossa kuvataan ikäluokittain tietyn alueen väestöä.

Tietoaika 12/01 - Väestönmäärä ja rakenne III

Tilastoindikaatorit - Kuntaliiton Kunnat.net. Väestöpyramidi havainnollistaa väestön ikärakennetta.

Tilastoindikaatorit - Kuntaliiton Kunnat.net

Pyramidi kuvaa sekä eri ikäluokkien välisiä suhteita että sukupuolten välisiä määrällisiä eroja. Väestöpyramideja tarkastelemalla myös alueiden väliset erot ja tuleva väestönkehitys havainnollistuvat helposti. Väestönkasvua ennakoiva ikärakenne muodostaa väestöpyramidissa alhaalta ylöspäin kapenevan pyramidi -kuvion. Tällainen pyramidi piirtyy väestörakenteesta, jossa nuorimpia ikäluokkia on eniten ja jossa ikäluokat pienenevät luonnollisen poistuman vuoksi vanhimpiin ikäluokkiin siirryttäessä. Suomen kunnista esim. Toista ääripäätä edustavat puolestaan monet Suomen pohjoiset kunnat. Myöskin asukasluvultaan maamme pienimpien saaristokuntien Sottungan, Kökarin ja Kumlingen väestörakenteen ongelmat havainnollistuvat erinomaisesti väestöpyramidin avulla. Tilastokoulu. Ikäpyramidi – jota myös väestöpyramidiksi kutsutaan – kuvaa väestöä ikäluokittain.

Tilastokoulu

Ikäluokkien koko esitetään päällekkäin pinotuilla vaakasuorilla palkeilla, jossa miesten palkit ovat kuvion pystyakselin vasemmalla puolella ja naisten palkit kuvion pystyakselin oikealla puolella. Pystyakselilla esitetään ikä siten, että alimpana on nuorin ikäluokka (esimerkiksi 0–4-vuotiaat) ja ylimpänä vanhin ikäluokka (esimerkiksi yli 100-vuotiaat). Tilastokeskus. Paavo - Postinumeroalueittainen avoin tieto sisältää monipuolisen tilastoaineiston ja kartta-aineistoja.

Tilastokeskus

Voit käyttää aineistoa esimerkiksi päätöksenteossa ja suunnittelussa tai tutustua omaan asuinalueeseesi. Aineistot ovat haettavissa Tilastokeskuksen paikkatietojen rajapinnalta sekä Paikkatietoikkunasta, eikä niiden käyttö vaadi rekisteröitymistä. Tilastoaineisto on saatavissa myös PX-Web-palvelusta. Aineistoon on valittu keskeisiä muuttujia, joiden avulla alueiden kuvaaminen ja vertailu on helppoa.

Paavo sisältää tietoja asukasrakenteesta, koulutusasteesta, asukkaiden ja talouksien tuloista, talouksien koosta ja elämänvaiheesta, rakennuksista ja asunnoista, työpaikoista sekä asukkaiden pääasiallisesta toiminnasta. Paavo-aineistot: Muita hyödyllisiä linkkejä: Paavo-tilastotiedot ja kartta-aineistot päivitetään vuosittain tammikuussa. Jos et löytänyt haluamaasi tietoa, on postinumeroalueittaista tietoa mahdollista tilata myös tarpeisiisi räätälöitynä.

Keskivertosuomalainen. Keskivertosuomalainen kertoo, kuinka tietyt asiat suomalaisilla tilastoissa keskimäärin ovat – eri asia on sitten onko sataprosenttista keskivertohenkilöä olemassakaan.

Keskivertosuomalainen

Suurin osa näistä tiedoista on Tilastokeskuksen tilastoista. Tilastokeskus tilastoi niin tavallista elämää kuin kansantaloutta ja väestöä. Yhteensä tuotamme 160 eri tilastoa, jotka kertovat yhteiskuntamme kehityksestä. Tästä pääset keskivertosuomalaisen tietolähteille Suomalaisen keski-ikä oli 42,3 vuotta vuonna 2015. Tieto on kaikkien saatavilla Tilastoihimme pääset tutustumaan verkkosivuiltamme. Kaikille avoimista ja helppokäyttöisistä tilastotietokannoista löydät paljon mielenkiintoista tietoa. Lisäksi tilastokeskuksen tietopalvelu auttaa oikean tiedon löytämisessä ja on kaikille avoin tilastotiedon palvelukeskus. TILASTOSUOMALAINEN WWW.TILASTOKESKUS.FI. Suomi maailman kärjessä. Suomi on maailmassa pieni maa.

Suomi maailman kärjessä

Suomen väestö on vain 0,07 prosenttia maailman väestöstä ja pinta-ala saman verran maailman pinta-alasta. Mutta pienikin voi ponnistaa maailman kärkeen, ja niin Suomi on tehnyt: kansainvälisissä hyvien asioiden maavertailuissa Suomi on usein kärkijoukossa muiden Pohjoismaiden kanssa. Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi keräsimme listan näistä vertailuista, joissa Suomi on maailman kärjessä. Vertailut puhuvat puolestaan: Suomi on hyvä maa. Turvallisuus ja yhteiskunta Suomi on maailman vakain valtio.The Fund for Peace, Fragile States Index 2017 Suomi on maailman turvallisin maa.Maailman talousfoorumi (WEF), The Travel & Tourism Competitiveness Report 2017 Suomessa on maailman paras hallinto.Legatum Institute, The Legatum Prosperity Index 2016: Finland Suomessa on maailman vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta.Maailman talousfoorumi (WEF), The Global Competitiveness Report 2016–2017: Organized crime Tyytyväisyys ja luottamus Tasa-arvo Ympäristö Terveys.

Tilastot ja julkaisut. Me kaikki olemme tilastoja.