background preloader

Yhdenvertaisuus ja ihmisoikeudet

Facebook Twitter

Stella Young: I'm not your inspiration, thank you very much. Vammaisten oikeudet 2016 net. Väitös: 13.5.2016 YTM Jarno Hietalahti (Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, f... YTM Jarno Hietalahden filosofian väitöskirjan ”The Dynamic Concept of Humor.

Väitös: 13.5.2016 YTM Jarno Hietalahti (Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, f...

Erich Fromm and the Possibility of Humane Humor" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä dosentti, YTT, KT Rauno Huttunen (Turun yliopisto) ja kustoksena dosentti, yliopistonlehtori Olli-Pekka Moisio (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomeksi. Jarno Hietalahti haastaa väitöstutkimuksessaan tiukkaan piintyneitä oletuksia huumorista ja naurusta. Filosofisen moukaroinnin alle päätyvät niin itselleen nauraminen, huumorikilpailut kuin huumorin oletettu vapauskin. Mitä kuuluu Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvostolle ja sen nuorisosihteerille by Selvä Keli. #IllGoWithYou – Need a buddy in a gendered space? We will go with you. Tiedostamattomat etuoikeudet nakertavat empatiaa ja solidaarisuutta – Jos minä olisin maailman diktaattori.

Hieman myöhässä toivotan hyvää tasa-arvon päivää (19.3.) sekä aivan ajantasaisesti hyvää rasismin vastaista viikkoa!

Tiedostamattomat etuoikeudet nakertavat empatiaa ja solidaarisuutta – Jos minä olisin maailman diktaattori

Näiden teemojen kunniaksi kirjoitan aiheesta, jolla on laajat ja syvät vaikutukset: etuoikeuksista. Yhteiskuntatieteilijänä muotoilen etuoikeuden niin, että (länsimainen) yhteiskunta on rakennettu määrätynlaiselle, hyvin kapealle oletukselle ihmisyydestä. Oletus, eli normi, näyttää tältä: valkoinen, työikäinen, heteroseksuaali, cis-sukupuolinen, terve ja vammaton, kristitty tai kristinuskopohjaiseen kulttuuriin kuuluva, sosioekonomiseen keskiluokkaan kuuluva mies.

Saamelaisartistit kieltäytyivät kulttuuripalkinnosta - Sisuradio. Jan Myrdal -seuran palkinto on suurudeltaan 10 000 kruunua, ja artistien Maxida ja Mimie Märakin oli tarkoitus vastaanottaa palkinto lauantaina, 9. päivä huhtikuuta.

Saamelaisartistit kieltäytyivät kulttuuripalkinnosta - Sisuradio

Siskokset kuitenkin kieltäytyivät kunniasta, kirjoittaa Saameradio. Saavatko valkoiset kertoa mustien tarinan? Kirjautuneena voit lisätä ohjelmia suosikiksi ja saada ilmoituksia uusista jaksoista.

Saavatko valkoiset kertoa mustien tarinan?

Tietojen tallentaminen epäonnistui. Yritä hetken kuluttua uudelleen. Loimme sinulle valmiiksi nimimerkin, jolla sinut tunnetaan Ylen palveluissa. Voit ottaa sen käyttöön sellaisenaan tai keksiä uuden. Kehitysvammaisen nuoren itsenäistymisen polut. ”Huolenpito on hyvästä, mutta sitä ei saa olla liikaa.”

Kehitysvammaisen nuoren itsenäistymisen polut

Tämä sitaatti on Nooran kirjoituksesta otsikolla ”Kehitysvammaisuus”, jonka hän kirjoitti vuonna 2007 juuri 18 vuotta täytettyään. Noora on 26-vuotias nuori nainen, jolla on syntymässä todettu Downin oireyhtymä, minkä vuoksi hän on jo silloin saanut diagnoosin ”perussyystä johtuen kehitysvammainen”. Minä, Katariina, olen hänen äitinsä ja kasvatustieteen tohtori, jolle tutkijana toimiminen on tietyllä tavalla muotoutunut maailmankatsomukseksi ja elämäntavaksi, ja äitiys on tärkeä kokemusnäkökulma tutkimuksissani. Toimin tässä tarinan kokoajana ja toimittajana. Kehitysvammadiagnoosi tuo mukanaan rajankäyntejä siitä, mikä on mahdollista ja mikä ei, millaisille poluille se johdattaa ja mistä se sulkee ulos.

Kirjoituksen lähtökohtana toimii hyvin yllä oleva kuva Nooran oman huoneen ovesta, johon hän on kiinnittänyt julisteen ja oman kuvansa. Itsenäisyys tarkoittaa sitä että päättää omista asioista ja menoista. Jakso 3. Kirjautuneena voit lisätä ohjelmia suosikiksi ja saada ilmoituksia uusista jaksoista.

Jakso 3

Tietojen tallentaminen epäonnistui. Yritä hetken kuluttua uudelleen. Loimme sinulle valmiiksi nimimerkin, jolla sinut tunnetaan Ylen palveluissa. Voit ottaa sen käyttöön sellaisenaan tai keksiä uuden. Lähetämme salasanan vaihtolinkin sinulle sähköpostitse Saat pian sähköpostin osoitteeseen Seuraa sähköpostin linkkiä vaihtaaksesi salasanasi. Olenko sittenkin rasisti? – Kuusi kysymystä rodusta. Ihmisten alkuperästä puhutaan nyt enemmän kuin aikoihin.

Olenko sittenkin rasisti? – Kuusi kysymystä rodusta

Lähi-idästä tulevat turvapaikanhakijat niputetaan terroristeiksi ja raiskaajiksi, Suomessa syntyneet tummaihoiset joutuvat rasismin kohteiksi netissä ja kaduilla. Rotuajattelu nostaa vahvasti päätään. Viikon vieras: Maryan Abdulkarim on näkymätön. © Lauri Kutila Lapsena Suomeen muuttanut Maryan Abdulkarim vastustaa rasismia.

Viikon vieras: Maryan Abdulkarim on näkymätön

Hän syyttää mediaa liiasta varovaisuudesta. Toimittajat haastattelevat tyypillisesti valkoisia miehiä. Helsinkiläinen ihmisoikeusaktivisti ja vapaa toimittaja Maryan Abdulkarim, 32, asettaa itsensä vaaraan, kun hän puhuu julkisesti rasismista. ”Uhka on todellinen. Hs. Onko läksyt tehty?

hs

Sitä isät kyselevät Poikien talolla työskentelevän Tommi Petteri Pesosen mukaan pojiltaan. Ja paljon muuta eivät sitten kyselekään. YleX. Puhelin soi.

YleX

Siellä on poliisi. Poliisi kertoo, että heillä on hallussaan tietokone, jolta on löydetty seksivideoita. Olet mahdollisesti seksivideoilla mukana, koska poliisi epäilee, että sinua on kuvattu salaa. Tiedosta teoiksi VERKKOON. Näkökulma 15: Tuottavuusloikka pyörätuolilla – vammaisten nuorten asema hallitusohjelmassa - Nuorisotutkimusseura ry. Anna-Maija Niemi, Aarno Kauppila & Reetta Mietola Lue Näkökulma 15 pdf-tiedostona täältä.Lue Näkökulmien 14-16 yhteinen julkaisutiedote. Tarkastelemme tässä näkökulmakirjoituksessa Juha Sipilän Ratkaisujen Suomi -hallitusohjelmaa pureutuen vammaisten nuorten asemaan ajankohdan suomalaisessa yhteiskunnassa. Vammaisuus ja vammaispolitiikka hallitusohjelmassa Suomi allekirjoitti maaliskuussa 2007 YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista (United Nations 2006). Sopimuksella pyritään takaamaan vammaisille henkilöille yhdenvertainen yhteiskunnallinen asema sekä mahdollisuudet toimia ja olla osallisina yhteiskunnassa.

Vammaisia ei huomioida erillisenä ryhmänä hallitusohjelmassa. Suomalaiseen politiikkaan sopimus on vaikuttanut siten, että vammaisia henkilöitä koskevat kysymykset ovat olleet vahvasti esillä edellisten hallitusten ohjelmissa. Näkökulma 19: Tasa-arvo hakusessa – hallitusohjelman sukupuolittuneista vaikutuksista nuorten elämässä - Nuorisotutkimusseura ry. Sinikka Aapola-Kari Lue Näkökulma 19 pdf-tiedostona täältä.Lue Näkökulmien 19-20 yhteinen julkaisutiedote. Näkökulma 18: Mukaan matkojenkin päästä? Kilometrien kirot ja mahdollisuuksien tasa-arvo - Nuorisotutkimusseura ry. Päivi Armila Lue Näkökulma 18 pdf-tiedostona täältä.Lue Näkökulmien 17-18 yhteinen julkaisutiedote. ”Sitten sellanenhan on havaittavissa et kun meillä lukio loppu [lopetettiin] niin sitten osa täältäkin on et lukioon on matkaa 65 kilometriä.

Näkökulma 16: Miten koulutussäästöt vaikuttavat vähemmistönuorten asemaan? – esimerkkinä romaninuoret - Nuorisotutkimusseura ry. Johanna Niemi Lue Näkökulma 16 pdf-tiedostona täältä.Lue Näkökulmien 14-16 yhteinen julkaisutiedote. Toisin kuin Kataisen hallituksen ohjelma (2011) Sipilän hallitusohjelma ei sisällä nimenomaista mainintaa romanien aseman kehittämisestä.

Viime vuosina on EU:nkin painotusten ansiosta laadittu romanipoliittinen ohjelma ja kehitetty toimintaa romanikulttuurin tukemiseksi ja romanien aseman parantamiseksi. Vaikutukset näkyvät nuorten kohdalla: koulupudokkaiden määrä on laskenut ja ammattiin opiskelevien osuus kasvanut. Mitä koulutussäästöt ja uudet painotukset merkitsevät romaninuorten kannalta? Kulttuurin ja yksilön oikeudet. Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014 - Säädökset alkuperäisinä. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Yhdenvertaisuuslaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan julkisessa ja yksityisessä toiminnassa. Lakia ei kuitenkaan sovelleta yksityis- eikä perhe-elämän piiriin kuuluvaan toimintaan eikä uskonnonharjoitukseen.

Selvitys: Vihapuhe vaikuttaa uhrin turvallisuuden tunteeseen. Oikeusministeriö - Syrjintä koulutuksessa. Erityistarkastelussa kokemukset yhdenvertaisuuden toteutumisesta opintojen ohjauksessa eri vähemmistöryhmiin kuuluvien nuorten osalta. OMSO 21 2015 LR 220 s. Oikeusministeriö - Selvitys: Vihapuhe vaikuttaa uhrin turvallisuuden tunteeseen. Selvitykseen vastanneista vähemmistöryhmien edustajista, jotka olivat kokeneet viimeisen 12 kuukauden aikana vihapuhetta tai häirintää, 61 % koki sen vaikuttaneen vastaajan yleiseen turvallisuuden tunteeseen.

Puolet kertoi sen vaikuttaneen psyykkiseen terveyteen ja kolmannes viranomaisluottamukseen. Kehitysvammainen ja oman lapsen kasvatus: Riittääkö äly? Vammaislainsäädännön uudistus. Sosiaali- ja terveysministeriö uudistaa vammaislainsäädännön. Hs. Trumpin suosion takana on keskiluokan kurjuus – se näkyy pikkukaupungissa, josta työt siirtyivät Meksikoon - globalisaatio - Sunnuntai. Preerialla tuulee suoraan kuin Pohjanmaalla. Sydän kurkussa, sielu vastarinnassa. Abdallah – loikka vapauteen Kun ihminen elää keskellä vaaraa, määrittää pelko arjen riennon. Mitä itsemääräämisoikeus tarkoittaa? Olen viime aikoina päässyt työssäni keskustelemaan erityisen paljon ihmisarvosta, itsemääräämisoikeudesta ja osallisuudesta. Sukupuolineutraalius on illuusio - sukupuolella on monia merkityksiä! Reetta Siukola Sukupuolelle annetaan yhteiskunnassa monia merkityksiä.

Mikä on erityislapsen paikka koulussa? Erityistukea koulunkäyntiinsä kaipaava lapsi saa oppia monenkirjavissa oloissa: erityisluokissa, tavallisissa luokissa, sairaalaopetuksessa tai kotona. Anna-Maria Pasanen: Me ollaan vaikuttajia kaikki - Demokratia.fi.