Yläkoulun pedagogisten tukitoimien paketti. Viime kerralla kirjoitin blogiini alakoulun tukitoimien paketin ja nyt on yläkoulun vuoro.
Kuten edelliselläkin kerralla, olen pyytänyt omien kokemusteni ja ajatusteni lisäksi kahdelta yläkoulun pitkäaikaiselta erityisopettajalta myös heidän näkökulmansa tukitoimiin. Heidän ajatuksensa kursiivilla. Suuret kiitokset laaja-alaiset erityisopettajat, KM Tiina Vitka ja KM Maria Tauriainen. Lakiperusta tukitoimiin Yläkoulussa on käytössä samainen perusopetuslakiin perustuva oppimisen ja koulunkäynnin tuki kuin alakoulussa. Nivelvaihe on tärkeä siirtymä luokanopettajajärjestelmästä aineenopettajajärjestelmään Alakoulusta yläkouluun siirryttessä nivelvaiheeseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Nivelvaiheessa tulee varmistaa tukitoimien riittävyys ja jatko sekä esimerkiksi alakoulussa tehtyjen dokumenttien siirto yläkouluun, jotta tarvittavat tukitoimet käynnistyvät myös aineenopettajajärjestelmässä heti yläkoulun alkaessa. Tukitoimet perustuvat yhteistyöhön ja ratkaisukeskeisyyteen Struktuuri. Pedagogiikkaa ja koulupolitiikkaa II. Orka plugga, studieteknik. Upload Malin Frykman Loading...
Working... ► Play all Orka plugga, studieteknik Malin Frykman49 videos25,879 viewsLast updated on May 11, 2016 Play all Sign in to YouTube Sign in History Sign in to add this to Watch Later Add to Loading playlists... Yhteisopetuksen%20k%C3%83%C2%A4sikirja. Lärande i cirkelmodellen – Kooperativt Lärande. Kooperativt Lärande (KL) passar väldigt bra att använda tillsammans med genrepedagogik och cirkelmodellen.
Cirkelmodellen är en modell som utgår från Vygotskijs proximala utvecklingszon – att det som görs med hjälp idag kan göras själv imorgon. Gibbons (2006) skriver om hur lärare med hjälp av stödstrukturer (scaffolding) kan hjälpa eleverna att utvecklas. Gibbons beskriver vidare hur man med hjälp av cirkelmodellen kan bygga upp elevernas kunskap på ett sätt så att de till slut klarar av det själva. Cirkelmodellen består av fyra faser. I fas 1 utgår läraren från elevernas förkunskaper och bygger från dem upp ny kunskap. Dessa faser kan kombineras med kooperativa strukturer för att förstärka lärandet och främja samarbete.
Fas 1 För att ta reda på elevernas förförståelse kan man använda sig av flera olika strukturer för kunskapsdelning, till exempel Brainstorm, EPA, Karusellen, Runda bordet, Mina ord dina ord, Turas om, Berättaren och Par på tid. Hs. ”Ikinä aiemmin ei ole kukaan lapsi tullut kuperkeikalla sisään.”
Neuropsykiatrin toteamus vastaanotolla on painunut vahvasti Erja Sandbergin mieleen. Sandbergin toinen poika oli lähtenyt kävelemään jo seitsemän kuukauden iässä eikä ollut sen jälkeen pysähtynyt. Hän oli aivan erilainen kuin vuotta vanhempi veljensä: aina liikkeessä tai äänessä. Heräsi aamuneljältä, nukkui vartin päiväunet. Taidot etenivät samaa tahtia kuin esikoisellakin, mutta kaikkea säesti ylimääräinen säätö ja sähellys. ”Olin huolissani, että hän vilkkaudellaan satuttaisi vahingossa itsensä. Täytyyhän tähän jokin selitys olla, Sandberg mietti. Netin ja kirjojen selailusta alkanut opiskelu ja tutkimustyö huipentuu ensi lauantaina, kun Sandberg väittelee adhd-perheiden kokemuksista Helsingin yliopistossa. Vaikka tieto tarkkaavuushäiriöstä ja ylivilkkaudesta on kasvanut, ammattilaiset eivät vieläkään osaa aina auttaa lapsia ja heidän vanhempiaan, Sandberg sanoo.
Selvisi, että tuki oli tärkeää mutta sattumanvaraista. Inkluderande samarbete i och utanför klassrummet: Venue: Lärarutbildning: Linköpings universitet. Li Holmström Wirf, nyutexaminerad speciallärare Att pedagoger inom skolan ska samarbeta med varandra är ingenting nytt. Samarbete betonas också starkt i Läroplan för grundskolan, förskoleklassen och fritidshemmet, 2011 (Lgr 2011). Men frågan om samarbete verkligen förekommer kvarstår på samma sätt som det förefaller rimligt att fundera kring vilka som samarbetar och på vilket sätt, skriver Li Holmström Wirf. Denna fråga fick bli inspirationskälla till min studie som handlade om klasslärares och speciallärares/specialpedagogers uppfattningar och erfarenheter av samarbete i och utanför klassrummet. Min erfarenhet av samarbete inom detta område är att specialläraren lätt kan bli betraktad som lärarassistent.
Spetskompetensen tillför ett slags djup till skillnad från om lärarna har likvärdiga kunskaper. Denna artikel kommer att ge exempel på olika samarbetsformer/roller som framkom i studien. Samarbetsroller Teman Rollerna var en följd av interaktion. Bollplanket. Home - Helsingin seudun erilaiset oppijat ry HERO. En läsande klass. Tulevaisuuden peruskoulu vastaa kehittyvän työelämän ja sosiaalisen elämän vaatimuksiin. - Vain laadukas koulutus mahdollistaa sivistykseen perustuvan yhteiskuntarakenteen toimivuuden sekä kansantaloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn nostamisen.
Myös kansainväliset vertailut osoittavat koulutuksen ja osaamisen voimakkaan yhteyden sekä kansantalouteen että yksilöiden tulotasoon, terveyteen, hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Suomelle koko ikäluokan koulutuksen merkitys on korostetun suuri, sillä juuri osaaminen on Suomen tärkein pääoma globaalissa toimintaympäristössä, sanoo ministeri Kiuru. Raportti painottaa, että kuntien tulee vastaisuudessakin tukea lähikouluperiaatteen toteutumista. Hallinnon tulee huolehtia siitä, ettei kouluvalinta ja oppilasvalikointi kuten soveltuvuuskokeiden käyttö tai luokkien opetussuunnitelmallinen painottaminen loukkaa koulutusmahdollisuuksien yhdenvertaisuutta. Erilaisia pedagogisia ratkaisuja tulee lisätä.
Opettajankoulutus on yksi tulevaisuuden peruskoulun suurista haasteista. Millainen arviointi tukee elinikäistä oppimista? Viivi Virtanen, Liisa Postareff & Telle Hailikari Kirjoituksessamme tuomme esiin, miten oppimisen arviointia tulisi kehittää, jotta se vastaisi paremmin arvioinnin uudenlaisiin tavoitteisiin eli opiskelijan oppimisen ja elinikäisen oppimisen valmiuksien tukemiseen.
Elinikäistä oppimista voidaan tukea arviointikäytännöillä, jotka harjaannuttavat arvioimaan omaa osaamista, ja tässä itse- ja vertaisarviointi nähdään olennaisina osina arvioinnin kokonaisuutta. Vertais- ja itsearvioinnin lisääminen luontevaksi osaksi arviointikäytäntöjä olisi tärkeää sekä opiskelijan osaamisen syventämisen että erilaisten työelämävalmiuksien ja elinikäisen oppimisen tukemiseksi. Lisäksi keskeisinä keinoina tuomme esiin kurssin lopussa tapahtuvan summatiivisen arvioinnin täydentämistä ennen kurssia tapahtuvan diagnostisen arvioinnin sekä kurssin aikana tapahtuvan formatiivisen arvioinnin avulla.
Arviointikäytäntöjen muutos on hidasta ja edellyttää muutosta akateemisen yhteisön arviointikulttuurissa. Kuvio 1. Valteri. Erilaiset Oppijat.