background preloader

Ps1

Facebook Twitter

Mitä näet? Tee tämä musteläiskätesti selvittääksesi luonteesi! Älypuhelimet tuhoavat keskittymiskyvyn, mutta mitä jos sitä kykyä ei koskaan ollutkaan? - Sunnuntai. Kaveri poistuu pöydästä ravintolan vessaan, otan puhelimen käteen.

Älypuhelimet tuhoavat keskittymiskyvyn, mutta mitä jos sitä kykyä ei koskaan ollutkaan? - Sunnuntai

Metro nytkähtää liikkeelle, otan puhelimen käteen. Kirjassa on tylsä kohta, otan puhelimen käteen. Tällä viikolla tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun yritysjohtajamessias Steve nousi lavalle esittelemään Applen ensimmäisen kännykän, ensimmäisen iPhonen. ”Aina silloin tällöin tulee vallan­kumouksellinen tuote, joka muuttaa kaiken”, Jobs sanoi tuolloin. iPhone ja siitä mallia ottaneet äly­puhelimet muuttivat tylsät hetket. Pomo kertoo, ettei ole koskaan kuullut lapsensa sanovan, ettei tällä ole mitään tekemistä. Sehän on hieno juttu. Tylsyys on muuttunut hyveeksi.

Kännykkä pois! Ihmiset eivät ole koskaan sietäneet tylsyyttä kovin hyvin. Toimittaja ja tietokirjailija Kalle kertoo kirjassaan Pitkäveteisyyden filosofiaa, että henkisen laiskuuden synti eli akedia oli näennäisesti harmitonta ajatusten harhailua. Siis tismalleen samanlaista käytöstä kuin älypuhelimen sanotaan aiheuttavan. Nyt. Missä perheet nyt viestivät?

nyt

Whatsappissa. Maksuttomalla viestipalvelulla on maailmanlaajuisesti yli 600 miljoonaa käyttäjää. Se on syrjäyttänyt perinteiset tekstiviestit. Mutta millaisia viestejä perheiden sisäisiin Whatsapp-ryhmiin lähetellään? Millaisista asioista niissä voi puhua ja miten keskustelu ylipäätään toimii (tai ei toimi)? Pyysimme seitsemää suomalaista nuorta ja aikuista kertomaan heidän perhe-Whatsapp-kokemuksiaan: Mies, 18. 14: "Opi ja poisopi tehokkaasti", vieraana johtamisen professori Alf Rehn. Usko kykyysi oppia. Ohjaamossa yliopistopedagogi Saara Repo vastaa aikuisopiskelijoiden kysymyksiin kokemuksen ja tutkimustiedon pohjalta.

Usko kykyysi oppia

Ilmoittauduin avoimen yliopiston sosiaalipsykologian opintoihin. Nyt kuitenkin kaduttaa. Pelkään, että opinnot ovat liian vaativia. Huomasin, että kursseilla pitää lukea englanninkielisiä artikkeleita, enkä minä ole koskaan ollut hyvä vieraissa kielissä. Lisäksi sanottiin, että lähiluennot ovat aktivoivia. VASTAUS: Olet rohkeasti ottanut askeleen kohti uutta, hienoa! Yhdysvaltalaisen Standfordin yliopiston psykologian professori Carol Dweck havaitsi tutkimuksissaan, että ihmisten käsitykset omasta älykkyydestään ovat yhteydessä oppimiseen. Olisiko sinun aika kyseenalaistaa käsityksesi itsestäsi kielten oppijana?

Hs. Esiintymispelko on biologista ja opittua – psykologi neuvoo, miten jännitystä oppii hallitsemaan Sydän hakkaa ja kädet hikoavat.

hs

Esiintyminen on edessä, vaikka mieluummin tekisi mieli paeta ja jättää homma sikseen. Tällaisia tuntemuksia on joka kolmannella opiskelijalla. Joka kymmenennellä opiskelijalla oireet haittaavat merkittävästi opiskelua, opintopsykologi Johanna Mikkonen sanoo. Opiskelijoiden esiintymisjännitystä on mitattu Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön terveyskyselyissä.

Esiintymistilanteeseen liittyy jännitystä, koska silloin ihminen on yksin muiden edessä katseiden kohteena. ”Jännittämisessä tapahtuu kehollinen stressireaktio. Hyvin voimakkaassa reaktiossa ihminen tärisee ja häntä voi alkaa oksettaa. Esiintymisjännityksessä on mukana myös opittua käyttäytymistä. Toimettomaksi ei tarvitse jäädä, jos stressireaktio uhkaa ylivirittyneessä tilanteessa. Viivyttelin, koska pelkäsin epäonnistuvani. Kirjoittaja Daniel – helmikuu 10, 2016 Olin aina pitänyt itseäni lahjakkaana, vähän kaikessa.

Viivyttelin, koska pelkäsin epäonnistuvani

Siksi päässäni kuohui, kun luin vuosi sitten Stanfordin yliopiston psykologian proffan kirjaa Mindset – The New Psychology of Success. Yli 30 vuotta älykkyyttä tutkinut Carol Dweck asetti eteeni kaksi ajatusmallia. Väitti, että niistä toisen jokainen meistä omaksuu hyvin nuorena. Dweckin mukaan nuo mallit määrittävät isolta osin millaisiksi kasvamme. Ne mallit ovat seuraavat: Growth mindset – ihminen uskoo, että voi kehittää taitojaan ja älykkyyttään harjoittelun kautta lähes loputtomasti. Me kaikki asetumme jonnekin näiden kahden mallin välille. Syrjäytymisen taustalla voi olla sosiaalisten tilanteiden jännittäminen: "Yritetään, ettei mitään näkyisi ulospäin"

Lukuisat ihmiset kärsivät Suomessa sosiaalisten tilanteiden jännityksestä ja esiintymisen pelosta, mutta harva näyttää jännitystään ulospäin.

Syrjäytymisen taustalla voi olla sosiaalisten tilanteiden jännittäminen: "Yritetään, ettei mitään näkyisi ulospäin"

Tähän on pitkälti syynä reippautta ja pärjäämistä korostava kulttuuri, sanoo vuoden psykologiksi valittu Minna Martin. – Ihmiset oppivat sanattoman säännön, jonka mukaan jännittäminen pitää pystyä peittämään. Olen usein ihmetellyt, minkä takia tunnekokemuksia ei saisi näyttää tai niistä ei voisi puhua. Siitä syntyy kuva, että kukaan muu kuin minä ei jännitä.

Tutkimusten mukaan jopa 70 prosenttia suomalaisista on joskus jännittänyt jotain tilaisuutta kuten esiintymistä tai juhlia. . – Meillä ihannoidaan sellaista pärjäämistä, että ei tarvita ketään. Muutto aiheuttaa lapselle jännityksen Erilaisten tilanteiden jännittäminen syntyy paitsi perintötekijöiden myös ympäristön ja kasvatuksen kautta. Psykologian jättiläinen Sigmund Freud. Freudilainen lipsahdus, kompleksit, torjunta, tiedostamaton… Sata vuotta vanhat termit vaikuttavat kielessämme ja freudilainen ajattelu läpäisee yhä niin taidetta kuin tiedettäkin.

Psykologian jättiläinen Sigmund Freud

Mutta millainen mies Sigmund Freud oli ja miten psykoanalyysi sai alkunsa? Museoksi muutetun lontoolaisen asunnon alakerrasta löytyy sohva, jolla psykoanalyysi syntyi. Samaisessa asunnossa Sigmund Freud (1856-1939) vietti viimeisen elinvuotensa paettuaan perheineen ja tavaroineen Itävallasta natsisaksan miehitystä. Freud-museon tutkimusjohtaja Michael Molnar kuvailee Freudia suunnattoman määrätietoiseksi ihmiseksi, jolla oli valtava älyllinen kunnianhimo. Hän kertoo Freudin sanoneen, että suurin syy kunnianhimoon oli juutalaisuus, jonka takia hän tunsi itsensä aina ulkopuoliseksi. Sigmund (alun perin Sigismund), Freud syntyi vuonna 1856 Freidergissa Itävallassa (nykyään Příbor, Tšekki) juutalaiseen perheeseen. Freud avioitui Martha Bernaysin kanssa vuonna 1886 ja heille syntyi kuusi lasta.

Hs. Alan haukotella.

hs

Olen oikeastaan koko ajan jännityksen tilassa, professori Alf Rehn sanoo. Nauran, kun palaan kymmenettä kertaa vanhojen brittisarjojen pariin. Mulla on maailman tylsin huumorintaju ja palaan aina samoihin klassikkoihin. Pystyn katsomaan Fawlty Towersia loputtomiin. Ei naurata, kun mies pukeutuu naiseksi. Viimeksi itkin mahdollisesti, kun poikani syntyi puolitoista vuotta sitten. Lempikirosanani on suomeksi "perkele". Kadun, että en koskaan lähtenyt ulkomaille nuorempana. Ihmettelen, miksi ihmiset katsovat Putousta. Kun jännitän, alan haukotella. Ihailen ihmisiä, joilla on pitkäjänteisyyttä. Kaksi kertaa luokalleen jäänyt professori: "Numerot eivät kerro mitään oppimiskyvystä" - Henkilöjutut - Elämä. "Hakkarainen kääntää.

Kaksi kertaa luokalleen jäänyt professori: "Numerot eivät kerro mitään oppimiskyvystä" - Henkilöjutut - Elämä

" Englanninopettajan katse nauliutui takarivin hiljaiseen poikaan. 14-vuotias Kai Hakkarainen tuijotti oppikirjaa, jonka teksti ei merkinnyt hänelle mitään. Ei auttanut kuin arvata, vaikka tiesi sen menevän pieleen. Joku etevämpi huikkasi etupenkistä oikeat vastaukset.