background preloader

Ps1

Facebook Twitter

Jäätelö lisää hukkumiskuolemia – vai miten se menikään? Vältä nämä tilastojen tulkinnan kompastuskivet. Tilastojen tutkiminen on kiinnostavaa ja ne voivat antaa paljon arvokasta tietoa esimerkiksi yhteiskunnassa tapahtuvista muutoksista.

Jäätelö lisää hukkumiskuolemia – vai miten se menikään? Vältä nämä tilastojen tulkinnan kompastuskivet

Usein tutkimuksia ja niihin liittyviä tilastoja esitetään tai tulkitaan väärin – tahattomasti tai jopa tahallisesti. Tässä kymmenen yleistä kompastuskiveä, joiden suhteen kannattaa olla tarkkana. 1. Onko syy- ja seuraussuhde oikea? Kuvituskuva liiotelluista tilastoista tilastotiede Kun vedetään johtopäätöksiä kahdesta erilaisesta asiasta kertovista luvuista, on syytä olla tarkkana. Taulukko, jossa verrataan hukkumiskuolemia ja jäätelönsyöntiä tilastotiede Jos yhdistää jäätelönsyömisestä ja hukkumiskuolemista tehdyt tilastot, niin äkkiseltään voisi päätellä, että jäätelönsyönti lisää hukkumiskuolemia.

Voi myös olla, että edes säällä ei ole mitään tekemistä kummankaan kanssa, vaan selittävänä tekijänä onkin se, että heinäkuu on kesäloma-aikaa ja silloin ihmisillä on enemmän aikaa sekä syödä jäätelöä että oleilla uimarannoilla. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Art-2000007856560. Art-2000006672537. Miten oppia olemaan kiitollinen ja tyytyväinen elämäänsä? Psykoterapeutin mukaan esteenä on yleensä kaksi asiaa. JOHDATUS PSYKOLOGISEEN TUTKIMUKSEEN. Onko tehtäviin tarttuminen vaikeaa? Madalla aloittamisen kynnystä näillä keinoilla. Julkaistu 26.04.2020 - 10:31.

Onko tehtäviin tarttuminen vaikeaa? Madalla aloittamisen kynnystä näillä keinoilla

Päivitetty 26.04.2020 - 10:34 Vitkutteletko ja siirrätkö tehtävien aloittamista jatkuvasti myöhemmäksi? Erityisesti etäopiskelussa toimeen tarttuminen voi tuntua erityisen hankalalta. Se on kuitenkin taito, jota voi harjoitella. Omat opiskelutaidot ovat etäopetuksessa koetuksella, kun opiskelijalla on tavallistakin isompi vastuu opiskeluidensa sujumisesta. Juuri aloittaminen on monille vaikeinta, mutta kun saa yhden asian tehtyä, tulee huomaamattaan tehneeksi myös seuraavan. Treenistä tulee tehokkaampaa, kun ihminen ajattelee oikeita asioita – Asiantuntija kertoo, miten jokainen voi käyttää mielikuvia hyödyksi liikkuessaan - Hyvinvointi. Elämää suuremmat kivet - Sunnuntai. Venla Rossi Kuva: Sami Kero / HS Ensin luulin sitä vitsiksi.

Elämää suuremmat kivet - Sunnuntai

Lempitubettajani alkoi puhua kristalleista ja niiden sisältämistä voimista. Se ei ollut vitsi. Pian kristalliaiheisia videoita tuli lisää. Niissä aiemmin rentoutusvideoita tehnyt Maria esitteli uusimpia hankintojaan: energiaa puhdistava seleniitti, ametisti lievittämään stressiä, sitriini lietsomaan menestystä. Kauniita kiviä näkyy nykyään myös tuttujeni some-kuvissa, ja Instagramista löytyy tunnisteella #crystal noin 7,8 miljoonaa julkaisua. Vaikka kristallit näyttävät kuvissa näteiltä, niitä ei myydä pelkkinä koristeina. Muistitutkija laati oppimisen kymmenen käskyä: Näin uusi tieto painuu mieleen tehokkaimmin - Ura. Muistitutkija laati oppimisen kymmenen käskyä: Näin uusi tieto painuu mieleen tehokkaimmin Miten oppia mahdollisimman paljon, jos on paksu tenttikirja ja vähän aikaa?

Muistitutkija laati oppimisen kymmenen käskyä: Näin uusi tieto painuu mieleen tehokkaimmin - Ura

Entä miten saa vieraan kielen vaikeat sanat pysymään päässä? Erilaisiin tilanteisiin sopivat vähän erilaiset opiskelutavat, mutta pohjimmiltaan oppimisen taidossa on kyse ihan samasta asiasta: siitä, että omaksuu tietoa pitkäkestoiseen muistiin ja pystyy myöhemmin hyödyntämään tätä tietoa. Mainos (Teksti jatkuu alla) Näin sanoo johtava tutkija Virpi Kalakoski Hän on erikoistunut muistiin ja laajemmin tiedonkäsittelyyn. ”Pitää ymmärtää, millä tavalla uutta asiaa pitää työstää, kerrata ja käsitellä ja miten käyttää aikaa opittavan asian äärellä”, Kalakoski sanoo. Aina uuden asian opetteleminen ei tunnu helpolta, ja motivaatiokin voi olla kateissa. ”Kun asiat tulevat tutummiksi, niistä on mahdollisuus myös innostua”, Kalakoski sanoo.

Alkoholi humauttaa aivot pilviin – ja romauttaa ne krapulaan. Korkki auki ja kurkusta alas.

Alkoholi humauttaa aivot pilviin – ja romauttaa ne krapulaan

Kuinka nopeasti aivoissa alkaa tapahtua? Heidelbergin yliopiston tutkijat selvittivät asiaa muutama vuosi sitten ja saivat magneettikuvauksella vahvistuksen arkikokemukselle. Drinkki tai pari nousee päähän yllättävän nopeasti. Hermosoluissa rytisee jo kuuden minuutin kuluttua. Veressä alkoholia on silloin noin 0,5 promillea. Ensin alkaa tapahtua aivojen mielihyväalueilla. Jatkoa seuraa, sillä alkoholi eli etanoli myllertää aivojen neurokemian perusteellisesti. Laiskuutta ei ole olemassakaan, sanoo amerikkalaisprofessori – Suomalaispsykologi on samaa mieltä ja listaa todelliset syyt laiskuuden takana - Elämä. Amerikkalaisprofessorin tietokirja nukkumisesta on hitti maailmalla, mutta nyt nousee kritiikki – suomalainen bloggaaja löysi kirjasta outoja mokia - Hyvinvointi.

Amerikkalaisprofessorin tietokirja nukkumisesta on hitti maailmalla, mutta nyt nousee kritiikki – suomalainen Väsyttääkö?

Amerikkalaisprofessorin tietokirja nukkumisesta on hitti maailmalla, mutta nyt nousee kritiikki – suomalainen bloggaaja löysi kirjasta outoja mokia - Hyvinvointi

Siinä tapauksessa olet saattanut selailla kirjakaupassa Kalifornian yliopiston neurotieteen ja psykologian professorin Matthew kirjaa Miksi nukumme? (Tammi), tai kenties lukeakin sen. Walkerin kirja unen ja sen puutteen terveysvaikutuksista on maailmanlaajuisen hyvinvointikirjatrendin supermenestyjä. Kirja on käännetty yli 30 kielelle, ja sitä on myyty 1,5 miljoonaa kappaletta. Mainos (Teksti jatkuu alla) Nyt Walkerin kirjaa on kuitenkin alettu kritisoida.

Saman havainnon teki suomalainen terveysbloggaaja Olli ”Hän on kärjistänyt asioita tieteen kustannuksella.” Kun Haataja kävi lukemassa joitakin Miksi nukumme -kirjassa mainittuja tutkimuksia, hänestä alkoi näyttää siltä, että Walker on toisinaan jättänyt mainitsematta sellaisia yksityiskohtia, jotka eivät tue hänen omia väitteitään unenpuutteen vaarallisuudesta. Kilot haihtuivat, masennus katosi ja lapsen allergiakin hävisi – Somevaikuttajat kauppaavat ihmetuotteita valheilla - Talous. Pakotettu hymy työpaikalla lisää juomista töiden jälkeen - Tiede. Etenkin palveluammateissa monet joutuvat pitämään tekohymyä kasvoillaan ja tukahduttamaan kielteisiä tunteita.

Pakotettu hymy työpaikalla lisää juomista töiden jälkeen - Tiede

Sananparren asiakas on aina oikeassa, vaikka tämän käytös kuinka ottaisi päähän. Tällainen teeskentely kuluttaa työntekijän henkisiä voimia, ja rasituksen yksi ilmenemismuoto näyttää olevan alkoholin juominen. Se selvisi yhdysvaltalaisten Penn Staten ja Buffalon yliopistojen Mainos (Teksti jatkuu alla) Ennestään on tiedetty, että asiakaspalvelutyötä tekevät käyttävät enemmän alkoholia. Mikä tällaisessa työssä saa kallistelemaan lasia, kun työpäivä on ohi? Syyn selvittämiseksi tutkijat teettivät puhelinhaastatteluja ihmisille, joiden työhön kuuluu erilaisia asiakaskohtaamisia.

Kävi ilmi, että säännöllisesti hyväntuulisuutta esittävät tai ikäviä tunteita tukahduttavat työntekijät joivat töiden jälkeen enemmän alkoholia. Psykologien työpaikat - Suomen Psykologiliitto ry. Enemmistö psykologeista työskentelee kuntien tai kuntayhtymien palveluksessa.

Psykologien työpaikat - Suomen Psykologiliitto ry

Työpaikkana on tällöin esimerkiksi terveyskeskus, päiväkoti, koulu tai oppilaitos, perheneuvola tai psykiatrian poliklinikka tai osasto. Yksityisen työnantajan palveluksessa psykologit toimivat esimerkiksi työterveyshuollossa, kuntoutuslaitoksissa, psykoterapeutteina sekä työ- ja organisaatiopsykologian alan konsultteina ja henkilöstöpäälliköinä. Korkeakouluissa psykologeja työskentelee opettajina, tutkijoina sekä opintopsykologeina, ja valtion palveluksessa psykologeja on etenkin te-toimistoissa ammatinvalinnan ja uraohjauksen tehtävissä sekä vankiloissa. Moni haluaisi oppia lukemaan nopeammin, mutta silmäilyssä piilee riski – ymmärtävän lukutaidon kehittämiseen on vain yksi keino - Elämä.

Supercellin uutuus­peli iskee ihmisen heikkouksiin ja koukuttaa – vanhempien on syytä olla hereillä - Kotimaa. Aivotutkijan 13 parasta vinkkiä: Näin oppimisesi tehostuu huippu-urheilijan tasolle - Elämä. Tutkijat selvittivät, kuinka ihmiset yrittävät selviytyä rasittavista tehtävistä: Neljä keinoa nousi ylitse muiden, yhdestä oli pelkästään haittaa - Tiede. Tutkijat selvittivät, kuinka ihmiset yrittävät selviytyä rasittavista tehtävistä: Neljä keinoa nousi ylitse mu Miten opiskelija jaksaa lukea tylsän tenttikirjan loppuun?

Tutkijat selvittivät, kuinka ihmiset yrittävät selviytyä rasittavista tehtävistä: Neljä keinoa nousi ylitse muiden, yhdestä oli pelkästään haittaa - Tiede

Miten urheilija saa juostua vielä kolme kilometriä, vaikka piiputtaa jo? Millä tsempillä tehdä viikonloppusiivous? Monet pitkästyttävät, vaikeat tai stressaavat tehtävät vaativat itsekontrollia ja sinnikkyyttä, jotta ne jaksaa viedä kunnialla päätökseen. Nuoren mieli himoitsee mielihyvää ja pikavoittoja – Yhteiskunta vaatii murrosikäiseltä mahdottomia, sanoo tutkija Linnea Karlsson - Sunnuntai. Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi - Elämä. Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi Suomalaisen peruskoulun tasa-arvo on vaarassa, sanoo psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Jä Hänen mukaansa koululaisilta vaaditaan nykyisin sellaista itseohjautuvuutta, omatoimisuutta ja vastuunottoa, johon läheskään kaikki peruskoululaiset eivät ikänsä puolesta ole valmiita.

Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi - Elämä

Tällaiset johtopäätökset Keltikangas-Järvinen tekee muun muassa tuoreesta mutta vielä julkaisemattomasta tutkimuksesta. Mainos (Teksti jatkuu alla) Mainos päättyy. Silmäilevä lukeminen lisääntyy ja se tekee meistä epäempaattisia ja pinnallisia, väittää amerikkalaistutkija – ”Erittäin merkittävä huoli”, sanoo suomalaisasiantuntija - Hyvinvointi. Silmäilevä lukeminen lisääntyy ja se tekee meistä epäempaattisia ja pinnallisia, väittää amerikkalaistutkija – Tekeekö lukeminen tabletilta, läppäriltä ja puhelimesta meistä pelkkiä pinnallisia selailijoita? Hienot autot pönkittävät kuvaa maskuliinisesta jääkiekkoilijasta – Nyt ”lätkäjätkä”-stereotypian murtamiseen osallistui yllättäen myös automies Teemu Selänne - Auto. Hienot autot pönkittävät kuvaa maskuliinisesta jääkiekkoilijasta – Nyt ”lätkäjätkä”-stereotypian murtamiseen o Jääkiekkotähdet ja hienot autot tuntuvat sopivan yhteen.

Esimerkiksi autokauppaa harjoittava Laakkonen on ollut Suomen maajoukkueen merkittävä sponsori. Tehoa opiskeluun! — Tietoutta ja käytännön vinkkejä opiskelun tueksi. Tehoa opiskeluun! Tietoutta ja käytännön vinkkejä opiskelun tueksi Tehoa opiskeluun! Äiti räyhää ja isä piilottaa pelkonsa – monien vanhempien tunnetaidot ovat hukassa ja malli periytyy lapsille. Aikuinen tulee väsyneenä töistä kotiin. On ollut kiireinen päivä, töissä tuli huonoja uutisia ja liikennekin takkusi. Kotona odottavat kiukuttelevat lapset. Aikuisen pinna kiristyy ja paha olo purkautuu huutamisena. Toinen vaihtoehto on hengittää syvään, rauhoittua ja tunnistaa, että nyt harmittaa. Sitten voi päättää, että väsymyksestä huolimatta ei kaada omia ikäviä tunteitaan toisten niskaan ja miettiä, miten oman väsymyksen voisi tuoda toisille esille huutamatta. Osa kuitenkin toimii ensimmäisen vaihtoehdon mukaan, tiedostamattaan, lapsena opittujen mallien mukaan.

Tutkimus todistaa: opiskelijat voidaan jakaa innostuneisiin, stressaantuneisiin, kyynisiin ja uupuneisiin. Yksi kokee opiskelun mieluisana, toinen stressaa ja pelkää epäonnistumista. Kolmas kokee ettei riitä ja uupuu, neljäs ei näe opiskelua lainkaan merkityksellisenä. Onnistujia yhdistää yksi olennainen piirre, ja psykologi Satu Kaski löysi sen – Nyt hän kertoo, mitä ominaisuuksia kannattaa kehittää, jos haluaa menestyjäksi - Elämä. Pienet värivivahteet paljastavat tunteita pokerinaamaltakin – Tekoälysovellus tunnistaa tunnetiloja selvästi ihmistä paremmin - Tiede.

Tavoitteita pelkäävä ihminen ei saavuta mitään, sanoo psykoterapeutti Satu Pihlaja – Tavoitteellisuus ei ole ominaisuus vaan taito, ja nyt Pihlaja kertoo, miten se opitaan - Elämä. Lääkäri nousi seisomaan pH-ruokavaliota koskevalla luennolla ja puhui suunsa puhtaaksi – Juhani Knuuti käy sinnikästä taistelua väärän tiedon levittäjiä vastaan - Elämä.

Aivot aikuistuvat vaiheittain. Musiikki vahvistaa aivoja, ruokkii älyä ja hoitaa mieltä – sen voi mitata vaikka hormoneista, verenpaineesta ja sykkeestä - Tiede. Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla - Hyvinvointi. Tutkijat testasivat neljää eri opiskelumenetelmää – ääneen lukeminen osoittautui parhaaksi - Tiede. Se mitä pelkäämme, kulkee mukana geeneissä – Jo puolivuotiaan pupillit laajenevat hämähäkin tai käärmeen näkemisestä - Tiede. Se mitä pelkäämme, kulkee mukana geeneissä – Jo puolivuotiaan pupillit laajenevat hämähäkin tai käärmeen näkem Jo pienet, puolen vuoden ikäiset vauvat pelkäävät hämähäkkejä ja käärmeitä. Koska heillä ei ole ollut aikaa oppia kokemuksesta tätä pelkoa, sen täytyy olla synnynnäistä.

Sitä on epäilty aiemminkin. Tutkimus: Kynä ja paperi auttavat oppimaan tehokkaammin kuin tietokoneen näpyttely - Elämä. Läppärillä muistiiinpanot. Totta vai tarua – tiesitkö tämän aivoista? Vinkkejä opiskelutekniikkaan. Takkuileeko työnteko? Helppo metodi palauttaa keskittymiskyvyn - Elämä. Opiskelu­aikana ihailin kämp­pikseni tehok­kuutta. Hän oli suunni­telmal­linen, ripeä ja rento. Hän opiskeli nopeasti, juhli antaumuksella – ja teki kaiken hyvällä omallatunnolla. Moni pänttää kokeisiin väärin – asiantuntijan mukaan uudelleen lukeminen ei ole tehokasta, alleviivaaminen voi jopa heikentää menestystä - Tiede. Aivotutkija: Multitaskausta ei ole olemassa. Multitaskaus eli monen tehtävän suorittaminen yhtä aikaa on taruolento, sanoo aivotutkija. Tätä ei kuitenkaan huomioida tarpeeksi työelämässä. Hs defenssit. Sinäkin harhautat itseäsi – Näin tunnistat haitalliset mielen suojakeinot. "Exä oli narsisti! " tai "En tehnyt työtäni, koska pomo neuvoi huonosti! ".

Tältä näyttää masennus – koskettava kuvapari Jonnan, 26, huoneesta leviää - Terveys. Ruotsalainen Jonna 26, kärsii vakavasta masennuksesta. Se on sairaus, joka vie usein toimintakyvyn ja tiputtaa motivaation nollaan. Pienetkään arkiaskareet eivät onnistu, kun puhti on poissa ja horisontti harmaa. Itsetunto - testaaminen, vahvistaminen ja hyödyntäminen. Itsetuntotesti - Testaa itseluottamuksesi. Hs Professori tyrmää persoonallisuus­testien käytön rekrytoinnissa: ”Johtajuutta ennustavia piirteitä on nolla” The Science of Heartbreak. Väitöstutkimus vahvistaa: Keho kokee katsekontaktin palkintona – ujon aivoissa mielihyvä ei näy. Digitaalinen nopea mielihyvä ei vahvista oppimista. Hs Väitös: Katsekontaktissa ihmisen hermosto valmistautuu vuorovaikutukseen. Nyt se on tutkittu: Läppäriä tunnilla käyttävät oppilaat oppivat huonommin. HsÄlypuhelimen hälytykset voivat virittää käyttäjänsä ylikierroksille. Perinteisten persoonallisuustestien rinnalla mitataan nyt motivaatiota – tulos voi yllättää.

Esiintymispelko on biologista ja opittua – psykologi neuvoo, miten jännitystä oppii hallitsemaan - Pelko - Elämä. Hs: Oppiminen on taitolaji. Hs: Älä tukahduta vaikeita tunteita, jos haluat kokea muutakin. Viivyttelin, koska pelkäsin epäonnistuvani. Hs Neljä vinkkiä, joiden avulla muutut mukavammaksi ihmiseksi. Hs Tutkimus: Esikoiset ovat sisaruksiaan hiukan älykkäämpiä mutta eivät neuroottisempia.

Hs Näin huijaat aivojasi tekemään työt tehokkaammin. Läheisriippuustesti. Hs Työn jatkuva keskeyttely aiheuttaa muutoksia aivoihin – näin parannat keskittymiskykyäsi. Kympin oppilas poistaisi kotiläksyt kokonaan. Inside Out -elokuva sai psykologinkin itkemään, koska se kertoo, miksi suru on tärkeää - Elokuvat - Nyt. Toteemi_elaimet. Tapaus Lubitzin jälkeen – Voiko psykologisista testeistä päästä läpi valehtelemalla? Psykologian jättiläinen Sigmund Freud.

Heli-isomaki-ksero-22-11-2011.pdf. Study smarter, learn better: 8 tips from memory researchers. Psykologian historiassa on ollut erikoisia kokeita - Tiede - Päivän lehti - Helsingin Sanomat. Asiantuntija suosittelee: ulkoista ajattelu - Tietoa Varmasta - Varma. Väitös: Alakoulun oppimiseroja selittävät asenteet, ajankäyttö, kaverit ja koulu - Koulu. Here's why curious people are better at learning. Onko sinulla hyvä kasvomuisti? Kokeile testillä. HS. Nyt selvisi, miksi uteliaisuus parantaa oppimistuloksia - Uutiset - Tiede. Rottakin uskoo omiin valintoihinsa. Stressitesti. Little Kids Quickly Learn to Judge a Face. Tunteet ja keho. Opi ja oivalla. Esiintymisjännitys – 5 vinkkiä. Oletko testannut oppimistyylisi? 18 Things Highly Creative People Do Differently.