background preloader

uFI3

Facebook Twitter

Uusliberalismi löysi tiensä Suomeen ja kyseenalaisti hyvinvointivaltion | Elävä arkisto. Uusliberalistinen talouspoliittinen suuntaus on lisännyt vaikutusvaltaansa Suomessa jo 1970-luvulta lähtien. Uusliberalismista keskustellaan toimittaja Seppo Konttisen radio-ohjelmassa Vieraan valinta (2007). Toimittaja Juho-Pekka Rantalan toimittamassa Mikä maksaa? -radiosarjan osassa Miten uusliberalismi tuli Suomeen? (2015) aiheena on uusliberalismin vaikutus suomalaiseen talouspolitiikkaan ja hyvinvointivaltion olemassaoloon. Uusliberalismi on talouspoliittinen suuntaus, jolla on taloustieteellinen perusta. "Uusliberalismi on aikakautemme tärkein ilmiö" Radio-ohjelmissa todetaan, ettei uusliberalismin teoria ole yhtenäinen ja se on saanut eri muotoja eri aikoina. Helsingin yliopiston professori Heikki Patomäki (Vieraan valinta) toteaa, että uusliberalismia voidaan pitää aikakautemme tärkeimpänä ilmiönä, joka on jatkunut jo varsin pitkään.

Globaalin talouden historiassa voidaan Patomäen mukaan erottaa kaksi kautta. Uusliberalismi löytää tiensä Suomeen Talouden uuskieli. Liian moni kasvatusvinkki vaatii perheeltä rahaa – Hyväosaisten neuvot ahdistavat talousvaikeuksista kärsiviä lapsiperheitä - Elämä. Liian moni kasvatusvinkki vaatii perheeltä rahaa – Hyväosaisten neuvot ahdistavat talousvaikeuksista kärsiviä Parhaat asiat elämässä ovat ilmaisia. Valtaosa monien alojen asiantuntijoista on kuitenkin meitä, joilla on juuri nyt rahaa. Ja se kuuluu vinkeistämme, niin varainhoidon kuin kasvatuksenkin saralla.

Richsplaining lienee jo monelle tuttu termi. Sen kukkein muoto on aina varakkaana elelleen ihmisen hyvää tarkoittavat neuvot, joiden avulla köyhä hoksaisi miten elää, jopa rikastua. Mustikoita on metsät pullollaan, sen kun poimit! Asuntomarkkinoilla tienaamaan! Samaa hyväntahtoista pöljyyttä kaikuvat lukuisat lapsen tasapainoiseen kehitykseen tähtäävät neuvot. Ihan hyviä neuvoja, jos kukkaro ne kestää. Kun vinkkien ja päätösten välistä tihkuu raha, syntyy richsplainingin alalaji, richraising.

Siihen syyllistyvät monet: Kutsumme välinpitämättömäksi vanhempaa, joka ei ”viitsi” ostaa täishampoota (22,89 e / 200 ml). Tähän pystyy kuka tahansa! Paitsi että ehtaa richraisingiä tämäkin. Poliisi on raskaasti suojeltu väkivallan käyttäjä, jota silitellään niin mediassa kuin muuallakin – Toimittaja testaa. Loistavassa perusteoksessaan Propagandan lumo Joonas Pörsti esittelee amerikkalaisen tutkimuksen pohjalta kolmijaon tiedottamiseen, suostutteluun ja propagandaan.

Tiedottaminen on tavoitteiltaan avointa ja pyrkii molemminpuoliseen yhteisymmärrykseen. Suostuttelu pyrkii selkeästi muokkaamaan mielipiteitä, mutta molempien osapuolien tarpeet ovat mukana. Propagandan puolelle mennään, kun tavoitteena on ajaa vain viestivän tahon etuja ja lisäksi mukana on psykologista manipulaatiota, kuten tietojen tai tavoitteiden pimittämistä, harhaanjohtavaa tunteisiin vetoamista ja tietojen valikoimista. Sattumalta olin juuri lukenut edeltävän kohdan Pörstin kirjasta, kun törmäsin HS:n juttuun siitä, miten poliisia voi pelottaa työtehtävissä kohdattu väkivalta. Aihe on tärkeä. Kiinnostavaa teemaa käsittelevä teksti – ”analyysiksi” kutsuttu poliisiammattikorkeakoulun artikkelin referaatti – on niin herkullinen, että tekee mieli perata sen lähtökohdat sormiharjoituksena. Otetaan vielä HS:n jutusta tämä kohta: Tragedy of the Commons Part 1 - Chalk Talk. Tragedy of the Commons Part 2 - Chalk Talk.

David Autor: Will automation take away all our jobs? | TED Talk Subtitles and Transcript | TED.