Sanastoa - Yhteiskuntatieteiden filosofian kurssisivusto. Tälle sivulla on tieteenfilosofista sanastoa ja lyhyitä luonnehdintoja (ei täsmällisiä määritelmiä tai tyhjentäviä selostuksia). Sanaston on tarkoitus toimia apuna tieteenfilosofian opiskelussa yleisemminkin, joten mukana voi olla termejä, joita ei kurssilla ole käytetty. Mitään selityksiä ei tarvitse opetella tenttiä varten, ne ovat vain ymmärtämisen avuksi. Lisäksi kannattaa pitää mielessä, että useilla sanoilla on erilaisissa yhteyksissä erilaisia merkityksiä, joten tässä esitetty luonnehdinta ei ole välttämättä osuva edes kaikilla muilla filosofian osa-alueilla. Abstraktio Konkreettisen kohteen jonkin tietyn piirteen tai piirrejoukon eristäminen ja tarkastelu sellaisenaan. Abstrahoitu ominaisuus ei välttämättä voi olla olemassa itsenäisesti.
Esim. punaisuus on abstarktio konkreettisista punaisista esineistä, yhteiskunta yksilöiden välisistä vuorovaikutuksista. Alimääräytyneisyys Ks. Arkipsykologia "Kansanpsykologia", "folk psychology". Data Ks. Demarkaatio Rajanveto. Kalle Haatanen: Itsekkyyden kulttuurihistoria | Audio Areena. Koronavirus paljasti, millaisia valtiot pohjimmiltaan ovat – Suomi näyttäytyy erikoistapauksena muiden joukossa - Ulkomaat. "Koronavirus paljasti, millaisia valtiot pohjimmiltaan ovat" Koronaviruksen hoito on vaikea, kun ei ole rokotetta tai laaketta. Maat, jotka ovat Euroopan kriisialuieita lahella kuten Unkari on lahella Italiaa (Lombardiaa erityisesti), ottavat kovat keinot kayttoon. Niin pitaa olla: Unkarissa ulkonaliikkumiskielolle ei ole asetettu rajaa, joka viikko tarkastellaan asiaa uudelleen. 15.4. maassa on nyt 133 kuollutta, kun Suomessa vain 64. Unkari on paljon tiheammin asuttu ja ja maassa on noi n 10 miljoona ihmista, kun Suomessa on noin 5.5 miljoona ihmista.
Kun Unkarin terveydenhuoltojarjestelma on paljon haavoittuvaisempi, eika tiedeta kuinka pitkaan pandemia kestaa, niin voidaan sanoa, etta Unkari tekee minka pystyy suojellaakseen asukkaita. Nain Suomikin sen tekee. Martta-sisko: Tässä pelissä Suomen hallituksen pitäisi nyt olla valppaana. Muotisietoinen: Miksi EI saataisi satokautta "käyntiin"? Seija Aniharva: Hyvä artikkeli.
Insinöörinainen: Rahan syytäminen Afrikkaan tulee lopettaa. Arvokkaan datan keskittyminen miljardööreille johtaa suureen vallan siirtoon: ”Valta on kontrollia”, Cambridge Analytica -skandaalin paljastaja varoittaa - Talous. "Dehayen mukaan poliittisten viestien kohdentaminen ”psykoprofiloinnilla” eli tunneanalyyseilla on nykyisin kiellettyä" Onko näin, vaikka olenkin alalla en ole nähnyt mitään tuollaista?
Ihmiskunnan historiassa ovat aina tärkeimmät resurssit keskittyneet harvojen ihmisten käsiin, ja suuren enemmistön osana on ollut palvella marginaalisen pientä vähemmistöä. Joskus se resurssi on ollut maaomaisuus, joskus raaka-aineet, tuotantokoneista ja jopa ihmiset itse, kuten feodaalijärjestelmässä. Nyt tuo resurssi on informaatio ja kyky käsitellä sitä mahdollisimman tehokkaasti omiin tarkoituksiinsa. Perinteiset raaka-aineet ja tuotanto on halpuutettu olemattomiin, ja suuri osa tuotteista saadaan arvoketjun alkupäästä lähes ilmaiseksi. Britanniassa paatettiin, ettei asiassa ole mitaan tutkittavaa.
Kirjaudu sisään osallistuaksesi keskusteluun Luo tunnus tai kirjaudu sisään, jotta voit kommentoida ja arvioida muiden kommentteja. ”Kaikilla meillä on kuule rajoitteita!” sanoi Susanna Koski A-studiossa pitkäaikaistyöttömälle ja suututti ihmiset somessa – ja oli yhtä aikaa oikeassa sekä aivan väärässä - Nyt.fi. Trump ja vihan kausi. Yksinkertaisesti liikaa - Sunnuntai. Jättääkö demokraattinen yhteiskunta huomiotta kolmasosan väestöstään? Sen, joka ei halua tutustua uusiin ihmisiin eikä oppia uutta. 14.2. 2:00 | Päivitetty 14.2. 8:00 Johanna KorhonenKuva: Markus Jokela / HS Ilmapiiri on Suomessa tätä nykyä toraisa. Olemme yksimielisiä lähinnä siitä, että nuo toiset ovat tulleet hulluiksi.
Tai sitten ne ovat pahoja. Enemmistö – noin kaksi kolmannesta – pyörittelee silmiään, kun oikeistopopulistit rientävät voitosta voittoon eri puolilla Eurooppaa, miljoonat uskovat edelleen Donald Trumpin vaalivoittoon, Britannia sörssi asiansa brexitillä ja Suomessa Sinimusta liike pyrkii puolueeksi. Vähemmistö – noin yksi kolmannes – on kauhuissaan siksi, että päästään seonnut enemmistö sallii kaiken mennä aivan sekaisin. Ne asiat, joita enemmistö pitää demokratian oivallisina saavutuksina – kuten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus – ovat vähemmistölle todiste yhteiskunnan rappiosta. Australialaissyntyinen Stenner on tutkinut parikymmentä vuotta politiikan psykologiaa. Tommi Uschanov: Marx ja meemit määrittelevät nykyvasemmiston | Kulttuuricocktail.
Esseisti Tommi Uschanov julkaisi vuonna 2008 Mikä vasemmistoa vaivaa? -nimisen kirjan. Vasemmiston alennustilaa ruotinut teos toi Uschanovin nimen laajemman yleisön tietoisuuteen. Kun Suomeen on tullut vasemmistolaisin hallitus pitkään aikaan, KulttuuriCocktail pyysi Uschanovia lukemaan vanhan kirjansa uudelleen ja pohtimaan, millaisen kirjan hän kirjoittaisi samoista lähtökohdista tänä päivänä. Kirjoitin kaksitoista vuotta sitten, vuoden 2007 eduskuntavaalien alla, Nuori Voima -lehteen artikkelin otsikolla Mikä vasemmistoa vaivaa?
Seuraavana vuonna laajensin sen samannimiseksi kirjaksi. Molempia motivoi turhautunut kysymys: miksi vasemmisto menestyy Suomen politiikassa aina vain surkeammin, kun suomalaisten suuri enemmistö kaikissa kyselytutkimuksissa kannattaa sellaisia poliittisia tavoitteita, joista enin osa on totuttu yhdistämään juuri vasemmistoon? Tämä ei kuitenkaan tuottanut juuri minkäänlaista tulosta. Minulle politiikassa on myös aina ollut kyse ensisijaisesti vallasta. Teknologiapessimistit kertovat, mistä meidän tulisi huolestua | Kulttuuricocktail. Tähänkö sitten tultiin. Internet on kuraa ja some masentaa. Älypuhelin orjuuttaa. Robottiautot ovat pelkkää hypeä. Autonomiset aseet tekevät Terminatorista totta. Kohta jokaisesta tehdään feikkipornovideoita. Kulttuuricocktail kurkistaa teknologiapessimismin synkeisiin kuviin ja ennusteisiin.
Perjantai-ohjelman ex-juontajalla, nykyisellä tietokirjailija Pekka Vahvasella ei ole älypuhelinta. Pekka Vahvasen uuden tietokirjan otsikko Kone kaikkivaltias - Kuinka digitalisaatio tuhoaa kaiken meille arvokkaan kuvaa tilanteen hyvin. Pitkän haastattelun aikana Vahvanen mainitsee ylpeän oloisena pariin otteeseen, että hän on ollut kirjeenvaihdossa pahamaineisen Unabomberin kanssa. Unabomber lusii vankilassa ja on pahamaineinen legenda, josta tehty tv-sarja löytyy esimerkiksi Netflixistä. – Onhan se arveluttavaa, että olen ollut kirjeenvaihdossa terroristin kanssa, mutta siis ensi sijainen syy oli jutunteko Helsingin Sanomiin.
Insinöörin mieli synkistyy Teknologiapessimismiä on nyt ilmassa. Yuval Noah Harari: Why fascism is so tempting -- and how your data could power it. Uusliberalismi löysi tiensä Suomeen ja kyseenalaisti hyvinvointivaltion | Elävä arkisto. Uusliberalistinen talouspoliittinen suuntaus on lisännyt vaikutusvaltaansa Suomessa jo 1970-luvulta lähtien. Uusliberalismista keskustellaan toimittaja Seppo Konttisen radio-ohjelmassa Vieraan valinta (2007). Toimittaja Juho-Pekka Rantalan toimittamassa Mikä maksaa? -radiosarjan osassa Miten uusliberalismi tuli Suomeen? (2015) aiheena on uusliberalismin vaikutus suomalaiseen talouspolitiikkaan ja hyvinvointivaltion olemassaoloon. Uusliberalismi on talouspoliittinen suuntaus, jolla on taloustieteellinen perusta. "Uusliberalismi on aikakautemme tärkein ilmiö" Radio-ohjelmissa todetaan, ettei uusliberalismin teoria ole yhtenäinen ja se on saanut eri muotoja eri aikoina.
Helsingin yliopiston professori Heikki Patomäki (Vieraan valinta) toteaa, että uusliberalismia voidaan pitää aikakautemme tärkeimpänä ilmiönä, joka on jatkunut jo varsin pitkään. Globaalin talouden historiassa voidaan Patomäen mukaan erottaa kaksi kautta. Uusliberalismi löytää tiensä Suomeen Talouden uuskieli. Liian moni kasvatusvinkki vaatii perheeltä rahaa – Hyväosaisten neuvot ahdistavat talousvaikeuksista kärsiviä lapsiperheitä - Elämä. Liian moni kasvatusvinkki vaatii perheeltä rahaa – Hyväosaisten neuvot ahdistavat talousvaikeuksista kärsiviä Parhaat asiat elämässä ovat ilmaisia. Valtaosa monien alojen asiantuntijoista on kuitenkin meitä, joilla on juuri nyt rahaa. Ja se kuuluu vinkeistämme, niin varainhoidon kuin kasvatuksenkin saralla. Richsplaining lienee jo monelle tuttu termi. Sen kukkein muoto on aina varakkaana elelleen ihmisen hyvää tarkoittavat neuvot, joiden avulla köyhä hoksaisi miten elää, jopa rikastua. Mustikoita on metsät pullollaan, sen kun poimit! Asuntomarkkinoilla tienaamaan!
Samaa hyväntahtoista pöljyyttä kaikuvat lukuisat lapsen tasapainoiseen kehitykseen tähtäävät neuvot. Ihan hyviä neuvoja, jos kukkaro ne kestää. Kun vinkkien ja päätösten välistä tihkuu raha, syntyy richsplainingin alalaji, richraising. Siihen syyllistyvät monet: Kutsumme välinpitämättömäksi vanhempaa, joka ei ”viitsi” ostaa täishampoota (22,89 e / 200 ml). Tähän pystyy kuka tahansa! Paitsi että ehtaa richraisingiä tämäkin. Poliisi on raskaasti suojeltu väkivallan käyttäjä, jota silitellään niin mediassa kuin muuallakin – Toimittaja testaa.
Loistavassa perusteoksessaan Propagandan lumo Joonas Pörsti esittelee amerikkalaisen tutkimuksen pohjalta kolmijaon tiedottamiseen, suostutteluun ja propagandaan. Tiedottaminen on tavoitteiltaan avointa ja pyrkii molemminpuoliseen yhteisymmärrykseen. Suostuttelu pyrkii selkeästi muokkaamaan mielipiteitä, mutta molempien osapuolien tarpeet ovat mukana. Propagandan puolelle mennään, kun tavoitteena on ajaa vain viestivän tahon etuja ja lisäksi mukana on psykologista manipulaatiota, kuten tietojen tai tavoitteiden pimittämistä, harhaanjohtavaa tunteisiin vetoamista ja tietojen valikoimista. Sattumalta olin juuri lukenut edeltävän kohdan Pörstin kirjasta, kun törmäsin HS:n juttuun siitä, miten poliisia voi pelottaa työtehtävissä kohdattu väkivalta.
Aihe on tärkeä. Kiinnostavaa teemaa käsittelevä teksti – ”analyysiksi” kutsuttu poliisiammattikorkeakoulun artikkelin referaatti – on niin herkullinen, että tekee mieli perata sen lähtökohdat sormiharjoituksena. Otetaan vielä HS:n jutusta tämä kohta: Tragedy of the Commons Part 1 - Chalk Talk. Tragedy of the Commons Part 2 - Chalk Talk. David Autor: Will automation take away all our jobs? | TED Talk Subtitles and Transcript | TED.