Hyvinvointivaltion hyvin lyhyt historia - Ulkomaat - Helsingin Sanomat. Hyvinvointivaltion hyvin lyhyt historia Hyvinvointivaltio alkoi Euroopassa toden teolla kehittyä 1800-luvun lopulla.
Kehityksen voi jakaa karkeasti neljään vaiheeseen. Hyvinvoinnin seuranta vaatii uusia mittareita. Koko dokumentti sivutettuna Kirjoittaja: Jukka Hoffrén on tutkimuspäällikkö Tilastokeskuksen tietotekniikka- ja menetelmäpalvelujen tutkimus- ja kehittämisyksikössä.
Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 7/2008 Taloustieteilijät ovat uudelleen kiinnostuneet onnellisuudesta tutkimuskohteena, sillä talouskasvu ei näytä enää lisäävän ihmisten onnellisuutta. Bruttokansantuotteen kasvua käytetään yhä elintason parantumisen kuvaajana, vaikka se ei kuvaa elämänlaatua eikä ota huomioon ympäristöarvoja. Suomen hyvinvointimittarit laahaavat jäljessä, vaikka talous kasvaa. Suomi oli pitkään poikkeuksellinen länsimaa.
Talouskasvua mittaava bruttokansantuote (BKT) ja suomalaisten hyvinvoinnin kasvua kuvaavat aidon kehityksen ja kestävän taloudellisen hyvinvoinnin indeksit kulkivat 1990-luvulle asti käsi kädessä. Talouskasvu toi hyvinvointia ja toisinpäin. Talouselämä: Bkt kasvaa, mutta hyvinvointi ei. Poliitikot ja muut päättäjät tavoittelevat jatkuvaa bruttokansantuotteen kasvua.
Silti entistä pienempi osa bkt:stä muuttuu hyvinvoinniksi. Läntiset teollisuusmaat ovat koko sotien jälkeisen ajan harjoittaneet vahvasti bruttokansantuotteen kasvuun orientoitunutta politiikkaa, jossa kansantalouden tilinpito ja sen tärkein mittari bruttokansantuote, bkt on noussut asemaan, johon sitä ei ole tarkoitettu. Ekonomistit ovat toki tienneet talouskasvun ulkoisvaikutuksista, mutta he ovat jättäneet ne käytännön analyyseissa huomiotta. Nykyiset hyvinvointi-, ympäristö- ja ilmastonmuutosongelmat ovatkin seurausta yhteiskuntamme liiallisesta bkt-orientaatiosta. Bruttokansantuotteesta tuli yhteiskunnan keskeisin seurantaväline huolimatta tilastoalan varoituksista, ettei kansantalouden tilinpito sovellu hyvinvoinnin ja kehityksen mittaamiseen. Hs. Kestävyysvaje uhkaa Suomen luottoluokitusta Hallitus yrittää rakenneohjelmallaan poistaa niin sanotun kestävyysvajeen.
HS vastaa kysymyksiin siitä, mikä kestävyysvaje on ja miten rakenneohjelma liittyy asiaan. Onko kestävyysvaje totta? Suomessa ollaan melko yksimielisiä siitä, että julkisen talouden tulot ovat jäämässä pitkällä aikavälillä pienemmiksi kuin menot. Tämän vajeen laskeminen on kuitenkin vaikeaa, ja arviot kestävyysvajeen suuruudesta vaihtelevat. Hs. Suurten ikäluokkien kato ei mullistakaan työelämää Vieraskynä-palstalla julkaistaan asiantuntijakirjoituksia.
Noin 4 300 merkin mittaisia tekstejä voi tarjota osoitteeseen hs.artikkeli@hs.fi. Toimitus editoi julkaistavat artikkelit. Nurkasta nuhjaantunut unelma - Pääkirjoitukset - Pääkirjoitus - Helsingin Sanomat. Nurkasta nuhjaantunut unelma Kesäisin me suomalaiset lähdemme ulkomaille vertailemaan vieraita oloja kotimaisiin.
Kotiin tullessamme voimme sitten pohtia, onko aurinko ja torakat parempi yhdistelmä kuin sade ja hyttyset. Matkustin kesällä Arizonaan todetakseni, että veronkeruu toimii meillä aika hyvin. Olin vaihto-oppilaana Arizonan Tempessä vuosina 1980–81. Sen jälkeen olen palannut pari kertaa tervehtimään amerikkalaista perhettäni. Kun kaikki syntyneet lapset ja monimutkaiset avioerot oli käsitelty, puhuttiin vähän politiikkaa. Kun kerroin suomalaisesta mallista, sain sääliviä katseita. Perheen vanhemmat erosivat vuonna 1994. Isä meni uusiin naimisiin. Miksi pitsakuskin pinna paloi? - Pääkirjoitukset - Pääkirjoitus - Helsingin Sanomat.
Olipa tilanne.
Nuorten uupumus on vakava uhka - Pääkirjoitukset - Pääkirjoitus. Nuorten uupumus on vakava uhka Kun heräät aamulla, suhtaudutko päivän haasteisiin myönteisen toiveikkaasti ja uteliaasti?
Tunnetko koulussa itsesi päteväksi, vireäksi ja varmaksi? Pystytkö illalla irrottautumaan koulutyöstä ja rentoutumaan? Onko nukahtaminen helppoa? Moni nuori vastaa näihin kysymyksiin epäröivästi. Opetushallituksen uusi raportti osoittaa, että suomalaiset nuoret ovat muiden maiden nuoria kuormittuneempia eivätkä viihdy koulussa. Tulos on hälyttävä. Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (13. 8.) kysyttiin, mitä peruskoulusta tulisi saada työelämässä oppimisen eväiksi. Lukiossa paineet lisääntyvät ylioppilaskirjoitusten vuoksi. Uupuneet tuntevat, etteivät he saa apua opiskeluun liittyvissä asioissa koulusta eivätkä kotoa.
HDI - Globalis.fi. Luettelo valtioista inhimillisen kehityksen indeksin mukaan – Wikipedia. Valtiot inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna vuonna 2012 (vuoden 2013 raportti).
Tämä on luettelo valtioista inhimillisen kehityksen indeksin mukaan. Indeksi on korkea, jos se on vähintään 0,800, keskitasoa, jos se on 0,500–0,799 ja matala, jos se on korkeintaan 0,499. Katso mihin luokkaan kuulut. Toiko lama takaisin luokkayhteiskunnan? Oliko se jossain jemmassa hyvinä vuosina? Entä mihin sinä luulet kuuluvasi? YL: Erilainen. Yhteiskuntaluokka ja yliopisto. Isäni piti sanaa vaikeana. Hän ei millään oppinut sitä. Siksi kirjoitin sen paperilapulle: folkloristiikka.
Ylpeänä isä soitti työkavereilleen ja kertoi minun päässeen yliopistoon. Lapusta hän luki pääaineeni. Kuuntelin isäni puheluita. Oxfam: Rikkain prosentti omistaa ensi vuonna yli puolet maailman varallisuudesta - Tulonjako. Oxfam: Rikkain prosentti omistaa ensi vuonna yli puolet maailman varallisuudesta Rikkaimman prosentin yhteenlaskettu omaisuus ylittää maailman muun väestön omaisuuden määrän ensi vuonna, arvioi englantilainen kehitysjärjestö Oxfam maanantaina.
Kehitysmaiden köyhyyden poistamiseen erikoistunut Oxfam julkaisi uudet laskelmansa varallisuuserojen kasvusta maanantaina. Järjestön mukaan sen tarkoituksena on herättää keskustelua tulonjaosta ennen Davosissa vuosittain järjestettävän maailman talousfoorumitapahtuman alkua. Oxfamin toimitusjohtaja Winnie Byanyima on yksi Davosin kokouksen puheenjohtajista. Oxfamin mukaan epätasa-arvoisuuden kasvu hidastaa taistelua köyhyyttä vastaan. Järjestö muistuttaa, että joka yhdeksäs ihminen ei saa tarpeeksi ruokaa syödäkseen, ja että yli miljardi ihmistä elää alle 1,25 dollarin eli 1,08 euron päivätuloilla. How is Economic Inequality Defined? Economic inequalities are most obviously shown by people’s different positions within the economic distribution - income, pay, wealth. However, people’s economic positions are also related to other characteristics, such as whether or not they have a disability, their ethnic background, or whether they are a man or a woman. While The Equality Trust recognises the importance of these measures, the focus of our work is specifically the gap between the well-off and the less well-off in the overall economic distribution.
This is reflected in the choice of terms and statistics in this section. There are three main types of economic inequality: Global Wealth Inequality - What you never knew you never knew. Wealth Inequality in America. Looking to 2060: A Global Vision of Long-term Growth.