Mitä on itseohjautuva oppiminen? – koulu ja sivistys. Viime aikojen koulukeskustelussa on väitelty itseohjautuvasta oppimisesta.
Vain harvassa puheenvuorossa on kuitenkaan määritelty, mitä itseohjautuvalla oppimisella tarkoitetaan. Tästä on seurannut väärinymmärryksiä ja epäselvyyksiä. Siksi itseohjautuvan oppimisen käsitteeseen tulisi paneutua tarkemmin. Angloamerikkalaisessa kasvatustieteessä oppilaiden aktiiviseen toimintaan viitataan useilla käsitteillä. Haaveena tasa-arvoisempi ja kaikentasoiset oppilaat huomioiva matematiikan opetuksen kulttuuri. Näin meitä huijataan. Netin käyttäjä kohtaa monia ansoja.
Verkko on täynnä valeuutissivustoja, satiiria ja villejä salaliittoteorioita. On PR:ää, uutisjutuiksi naamioitua sisältömarkkinointia. Ja sitten vielä propaganda ja informaatiosota! Ja kaikestako pitäisi osata arvioida, onko tieto luotettavaa vai ei? Tämä kuvaus ADHD:sta on yksi parhaimmista, jonka olemme koskaan nähneet. Tämä pitäisi kaikkien lukea! Olen aivan niin kuin te, mutta kuitenkin niin kovin erilainen.
Tunnen samoja tunteita, koen samoja asioita. Mutta hieman vahvemmin. Directory of Learning & Performance Tools & Services. The Story. Reseptejä OPS2014:n toteuttamiseen. Step by Step: Designing Personalized Learning Experiences For Students. The phrase “personalized learning” gets tossed around a lot in education circles.
Sometimes it’s used in the context of educational technology tools that offer lessons keyed to the academic level of individual students. Other times it’s referring to the personal touch of a teacher getting to know a student, learning about their interests and tailoring lessons to meet both their needs and their passion areas. As with most education jargon, the phrase isn’t fixed, but it usually connects to the idea that not all students need the same thing at the same time. It implies choice, multiple pathways to learning, many ways to demonstrate competency and resists the notion that all students learn the same way.
Trying To Follow What Is Going On In Syria And Why? This Comic Will Get You There In 5 Minutes. That warning has become a global alert.
Since the uprising against Assad in March 2011, over 240,000 people have been killed, 4 million Syrians have fled their country, and over 7 million have been displaced. The headlines are full of the heartbreaking stories of these refugees — including young children — who have died trying to reach safety in other countries. The story of these refugees is deeply tied to the effects of climate change. "We are experiencing a surprising uptick in global insecurity ... partially due to our inability to manage climate stress. " That's how Columbia University professor Marc Levy (who also does studies for the U.S. government) summed it up. What's happening in Syria and across Europe is part of a larger story that affects us all.
Työelämä mullistuu tätä odotetaan koululta. Työelämä muuttuu nopeasti ja on entistä vaikeampaa ennakoida, mitkä ammatit säilyvät ja millaiseksi työn luonne muuttuu tulevaisuudessa.
Miten kouluissa voidaan valmistautua muuttuvaan työelämään? Yksi vastaus on, että kannattaa keskittyä opettamaan niitä taitoja, joihin koneet ja tekoäly eivät pysty – kuten vuorovaikutusta ja luovaa, joustavaa ajattelua. Tätä mieltä on tutkija Katri Saarikivi Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä. – Vuorovaikutus on viimeinen linnake, joka on turvassa tekoälyltä. Se vaatii sellaisia taitoja, joita ei pysty algoritmisesti esittämään. Keskeisiä vuorovaikutustaitoja ovat kyky ymmärtää omia ja toisten tunteita sekä asettua toisen asemaan.
. – Empatian merkitys korostuu työelämässä. Hellström: Pedagogiikkaa ja koulupolitiikkaa II: Opettajan pedagoginen roolikenttä. UUDEN opetussuunnitelman keskeisiä tavoitteita on muuttaa oppilaan asemaa opetuksessa.
Oppilaalle halutaan aktiivisempi rooli. Hyvä näin. Idea on tuttu. Vähintäänkin 1900-luvun alusta. SAMALLA muuttuu työnjako opetuksessa, ja opettanjakin tulee päivittää omaa rooliaan. PERINTEISESTI opettaja on ollut opetuksen toimija ja johtaja. NYT opettajan odotetaan pienentävän omaa rooliaan ja antavan tilaa oppilaille. SUOMALAISEN didaktikkan Grand Old Man Matti Koskenniemi teki 1940-luvulla huomion, joka on erittäin oivaltava.
MITKÄ sitten voisivat olla ne tärkeimmät tekijät, jotka ohjaavat menetelmänvalintaa - ja siten myös oppilaan ja opettaja roolia. Mikä ihmeen BYOD? Viime viikolla huomasin yhdessä ryhmästä käydystä keskustelusta, että BYOD aiheuttaa opetushenkilöstössä hämmennystä.
No aloitetaan siitä, mitä koko BYOD on! (Minä lienenkin sopiva ihminen sen kertomaan, sillä meidän oikeasti TVT-asioista ymmärtävät sanovat monesti jotenkin niin, että selitetäänpäs niin, että Leenakin ymmärtää...) Koulujen digipaniikki hyödyttää vain teknologiayrityksiä - Kolumnit. Nyt on julkisuudessa sanottu, että lapset pitäisi heti paikalla opettaa ”koodaamaan”.
Muuten turmio on taattu, sillä tulevaisuudessa koodaaminen on yhtä tärkeää kuin luku- ja kirjoitustaito. Kasvattaako peruskoulu keskuuteemme kädettömiä idiootteja? Ja toistuvasti kerrotaan niinkin kylmääviä uutisia, että jopa pikkuruisessa Virossa osataan paremmin ja enemmän hipelöidä elektronisia laitteita kuin Suomessa, jossa ollaan jäämässä jälkeen tietotekniikan kehityksestä. Edessä on paluu keskiajalle, ellei jotain tehdä. Ainakin laitehankintoja tehdään. Syksyllä uutisoitiin, että Vantaan kaupunki ostaa parilla miljoonalla taulutietokoneita koululaisten käyttöön. Opettaja, joka ei opeta: ”Järjen velttoudesta on vaikea luopua” Mikko Hartikainen - Monilukutaidon perusteet -seminaari, tiivistelmä Etsimässä ja raivaamassa oppimisen uusia polkuja. Pro, edu, go!
Opettaja-lehti - Miten opiskelet, siten opetat. Opettajaksi opiskelevat eivät tulevaisuudessa istu massaluennoilla, vaan oppivat muun muassa tutkivan oppimisen menetelmien, yhteisöllisen tiedonrakentamisen ja pelien kautta.
Tällaisia visioita on Itä-Suomen, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen tutkijoilla, jotka ovat mukana Suomen akatemian rahoittamassa Prep 21 -hankkeessa. Prepissä kolme yhteistyöyliopistoa tutkii ja kehittää opettajiksi opiskelevien strategisen oppimisen taitoja, yhteisöllisiä ongelmanratkaisutaitoja sekä valmiuksia käyttää ja soveltaa tieto- ja viestintäteknologiaa pedagogisessa työssä. Näitä taitoja kutsutaan tulevaisuuden taidoiksi ja niiden katsotaan olevan avainasemassa vastattaessa yhteiskunnan ja työelämän muutoksiin.
Oivallus - tulevaisuuden työelämä. Sähköinen oppimateriaali ei ole vain kirjan jatke.