background preloader

VESI

Facebook Twitter

Tarinoita järviltä. Vesilaitosyhdistys - Kirja vedestä on kirja elämästä. Vesikirja on kunnianosoitus erityisesti suomalaiselle puhtaalle vedelle ja vedenpuhdistustyölle.

Vesilaitosyhdistys - Kirja vedestä on kirja elämästä

Alakouluikäisille suunnattu kirja on järeä tietopaketti, joka avaa lukijoiden silmät arvostamaan usein itsestäänselvyytenä pitämäämme elämän eliksiiriä. Rantamaapallon heittely. Materiaalia vesi-teeman opiskeluun. Veden kiertokulku. Veden kiertokulku puppet pals. Veden kiertokulku. Veden ominaisuus. Veden olomuodot: kiinteä. Veden olomuodot: neste. Veden ominaisuudet. Virkkaa vesimolekyyliamigurumi. H2O on vesimolekyylin kaava, kuten varsin hyvin tiedämme.

Virkkaa vesimolekyyliamigurumi

Tällä kerralla virkataankin vesimolekyyleja siltä varalta, että suomalainen loppukesä pääsisi yllättämään lämmöllä ja auringonpaisteella. Tuolloin tulisi tietenkin ikävä vettä. Sitä on siis parempi virkata muutama molekyyli taskunpohjalle. Niitä voi sitten aurinkotuolissa loikoillessa huokaillein ihailla. Käsikirja - Vesisankarit. Tuhansien järvien ja laajojen merenrantojen Suomessa uimataito sekä erilaiset vesillä liikkumistaidot ovat kansalaistaitoja, joita kannattaa vaalia.Hyödynnä Vesisankarit-käsikirjan toiminnalliset harjoitteet osana eri oppiaineita.

käsikirja - Vesisankarit

Käsikirjan tehtävät on suunniteltu toteutettavaksi luokkahuoneessa, salissa, koulun pihassa tai lähiympäristössä. Vesisankarit- käsikirjan tekijätiimi: Sari Turunen, liikunta-asiantuntija, KoululiikuntaliittoTero Savolainen, koulussuunnittelija, Suomen Uimaopetus- ja HengenpelastusliittoKai Lindqvist, harrastekoordinaattori, Suomen melonta-ja soutuliittoSari Kontra, luokanopettajaMika Hollo, laten ja nuorten toiminnan koordinaattori, Suomen Purjehdus ja VeneilyRiikka And, koulutussuunnittelija, Suomen Punainen RistiIris Tomaszewski, taitto ja kuvitukset Vesisankarit-käsikirja on alla kokonaisuutena sekä osissa. Kampanja - Pytty. Veden kiertokulku. Vesistötutkimus - PaikkaOppi. Vesistötutkimus soveltuu projektityöksi yläkouluun ja lukioon maantieteen ja kemian oppiaineisiin.

Vesistötutkimus - PaikkaOppi

Projekti voidaan toteuttaa joko kokonaan toisessa tai integroidusti kahdessa oppiaineessa jakaen työvaiheita kummallekin oppiaineelle. Projektissa analysoidaan vesistöistä kerättyjä näytteitä ja tulokset esitetään PaikkaOpin kartalla. Tuloksia on helppo vertailla ja niistä on kiinnostavaa keskustella yhdessä, kun kaikkien tulokset näkyvät yhteisessä kartaesityksessä.

Katso opetussuunnitelman mukaiset oppimistavoitteet tehtävälle Vaihe 1. Valitse yksi vesistö (joki, lampi, järvi tai meren ranta) kotisi lähistöltä. Vaihe 2. Arvioi vesistöä PaikkaOpin eri teemakarttojen perusteella. Water Cycle Experiment. NASA: The Water Cycle [720p] Vesi - miksi se on tärkeää? Vesi on tärkeä elementti ihmisten elämässä.

Vesi - miksi se on tärkeää?

Ympäristövaliokunnan mepit äänestivät viime viikon tiistaina Richard Seeberin (EPP, Itävalta) mietinnöstä, jonka päämääränä on luoda vakaa ja kunnianhimoinen lainsäädännöllinen pohja pitkäaikaiselle integroidulle vesihuollolle Euroopassa. Tutustu nyt infograafiimme aiheesta. Valiokunnassa äänestettiin tehokkaamme ja kestävämmän vedenkäytön puolesta muun muassa maataloussektorilla.

Lisäksi mietinnön mukaan vedenkäyttöä olisi mahdollista tehostaa innovatiivisilla teknologioilla ja käytännöillä. Mietinnössä todetaan myös, että nykyisessä lainsäädännössä olevia aukkoja täytyy poistaa ja olemassa olevaa lainsäädäntöä laittaa täytäntöön. Vesi - miksi se on tärkeää? Erosione del suolo - Esperimenti scientifici - L'importanza del verde. Vesiopas kannet ja sisus. Veden kiertokulku, äänetön animaatio. NASA: The Water Cycle [720p] Jippo: Tutki ja ihmettele: Tee oma pilvi! Kuva: Karin Dalziel Flickr Creative Commons Tarvikkeet läpinäkyvä muovipullo lämmintä vettä tulitikkuja Muista pyytää vanhempiesi apua tulitikkujen käytössä!

Jippo: Tutki ja ihmettele: Tee oma pilvi!

Työohje Kaada vähän vettä muovipulloon, niin että pohja peittyy. Mitä tapahtuu? Kun puristat pulloa, ei sisällä näy mitään. Veden kiertokulku. Mistä juomavesi tulee? Vierailu pääkaupunkiseudun vedenpuhdistamoon paljastaa kuinka monivaiheisen prosessin takana vesihanasta valuva puhdas vesi on.

Mistä juomavesi tulee?

Seurataan myös veden matkaa järvistä vesihanoihin. Lumenjajaanvaltakunnassa. Jippo: Tutki ja ihmettele: Ihmeelliset olomuodot. Mitä yhteistä on vesijohtovedellä, lumella ja vesihöyryllä?

Jippo: Tutki ja ihmettele: Ihmeelliset olomuodot

Miksi kesällä ei sada lunta? Vedellä on kolme olomuotoa; kiinteä neste ja kaasu tai toisin sanoen jää, vesi ja vesihöyry. Aineet voivat muuttua olomuodosta toiseen esimerkiksi lämpötilan vaikutuksesta. Mutta onko aine enää samaa olomuodon muutoksen jälkeen? Mitä esimerkiksi vedelle tapahtuu, kun se muuttuu vedestä jääksi? Untitled. Miten merijää voi olla makeaa? Kävelet alkukevään auringossa meren jäällä.

Miten merijää voi olla makeaa?

Kummempia ajattelematta laitat suuhusi palasen jäätä. Hetkinen, tämähän on merijäätä. Miksi se ei ole suolaista? Merta tuntevat ovat aina tienneet, että merijää on makeaa. Pohjanmaan hylkeenpyytäjät tapasivat aikoinaan kiehauttaa kahvitkin merijäästä sulatettuun veteen. Astel aineiden ominaisuudet. Ksenonit Vesi. Lumi, jää ja pakkanen. Lumipeite on pakkasen lisäksi varma talven tunnusmerkki.

Lumi, jää ja pakkanen

Syksyn vaihtuminen talveksi ei tapahdu yhdessä yössä. Sää voi vaihdella useita viikkoja loka-marraskuussa ja Etelä-Suomessa vielä joulukuussakin syksyn ja talven välimaastossa. Pakkanen tarkoittaa sitä, että lämpötila laskee celsius-asteikolla alle nollan, jolloin vesi alkaa jäätyäTalvella, kun ei ole pakkasta, sanotaan olevan suojaa tai suojasäätäLumi heijastaa UV-säteilyä Termisen talven aikana vuorokauden keskilämpötila pysyttelee nollan alapuolella. Suomessa vuodenajan vaihtuessa keskilämpötila voi vaihdella raja-arvojen molemmin puolin pitkäänkin, eikä vuodenajan vaihtumisen ajankohta ole suinkaan aina yksiselitteinen. Pakkanen syntyy, kun lämpötila laskee alle nollan celsiusasteen. Tuuli lisää kylmyyden tuntua Pakkassäällä lämpömittarin lukema ei välttämättä kerro oikeaa tietoa siitä, kuinka kylmää oikeasti on. Vesistöjen jäätyminen. Talven tullen vedet kylmenevät ja vetäytyvät lopulta jäähän. Jäätyminen alkaa jääkiteistä, jotka syntyvät usein joidenkin pienten hiukkasten, kuten vaikkapa veden päällä kelluvien siementen tai kasvinosien ympärille.

Tyynellä ja riittävän kylmällä ilmalla jääkiteet voivat kasvaa nopeasti melko suuriksi, ennen kuin ne törmäilevät toisiinsa ja yhdistyvät vielä suuremmiksi. Lopulta koko vesialue peittyy jäähän. Vesistöjen jäätyminen voidaan havaita nelivaiheisena Ensimmäisenä jäätyvät rantavedet, sitten, lahdet. Jippo: Tutki ja ihmettele : Jääpalan ilmalento. Kuvat: Linnea Töyrylä Tarvikkeet jääpala suola (NaCl) langanpätkä. Jäätyminen ja jäätaidetta — Pihka. Tähdet: 1. tehtävä: 2 2. tehtävä: 1 Aika: myöhäissyksy, talvi Kesto: 1. tehtävä 1 kk2. tehtävä päiväretki Voit tehdä molemmat tehtävät tai vain toisen tehtävistä. 1: Vesistön jäätyminen Tarvikkeet: ulkolämpömittari (ja veden kestävä lämpömittari) Seuraa ilman lämpötilan vaihteluita ja jään muodostumista. Kirjaa muistiin ilman lämpötila kaksi kertaa vuorokaudessa.

Tarkkaile läheisen vesistön jäätymistä. Vesistöt — Pihka. Jippo: Tutki ja ihmettele: Väriloistoa vesilasissa. Kuva: Jason Flickr Creative Commons Tarvikkeet: Vettä RuokaöljyäNestemäisiä elintarvikevärejä (sininen, punainen, keltainen)Tasainen kirkas vesilasiToinen muki, kuppi tai lasiHaarukka. Tilavuus vesi 5 6 luokka. 2611. Vesijalanjälki. Vesijalanjälki tarkoittaa sitä, kuinka paljon henkilö tai valtio kuluttaa vesivaroja kaikkien kuluttamiensa hyödykkeiden myötä (vettä/kuluttaja/vuosi). Kulutettuihin vesivaroihin lasketaan juoma- ja talousveden lisäksi kaikki vesi, joka on tarvittu esimerkiksi porkkanan kasvatukseen tai vehnän viljelyyn, sekä teollisuuden prosesseissa tuotteiden, kuten maksalaatikon tai auton valmistukseen. Suomalaisten keskimääräinen vesijalanjälki on 1 727 m³ vettä/henkilö/vuosi. Maailmanlaajuinen keskiarvo on 1 243 m³ vettä/henkilö/vuosi. Kiinalaisten vesijalanjälki 702 m³ vettä/henkilö/vuosi on maailman pienimpiä, yhdysvaltalaisten 2 483 m³/henkilö/vuosi maailman suurin.

Suomalaisen vesijalanjäljestä 41 prosenttia muodostuu ulkomailla. Piilovesi eli virtuaalivesi on tuotteen kasvatuksen, tuotannon ja jalostuksen aikana kulutettu kokonaisvesimäärä. Pytty-kampanja - Pytty. Vedenpuhdistuskoe. Lasteni parhaaksi: Vedenpuhdistuskoe. Tarvitaan: Soraa, hiekkaa, vanua, suodatinpussi, halkaistusta juomapullosta valmistettu suppilo, uudelleensuljettava pussi, sekalaista maa-ainesta ja vettä.Kenelle: Vedenpuhdistamoista kiinnostunut nelivuotias innostui kokeesta ja oli innolla mukana tekemässä sitä.

Täysin itsenäisesti tehtynä tämä koe sopinee kouluikäisten puuhaksi. Parhaimmillaan koe varmasti olisi, jos päästäisiin vertailemaan useamman lapsen erilaisten suodattimien tehoa. VEDENPUHDISTUS. Opettajan demonstraatio (ferrosulfaatin vuoksi) Kemiaa vedesta. 1 punakaali indikaattorina. 1 aineiden happamuuden tutkiminen. Suolainen makea murtovesi. Kananmunat makeassa ja suolaisessa vedessä — Moniviestin. 2 sekoitetaan seoksia. Vesikoulu. Veden tarina. Piisami on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Lokkien ja sorsien seurana rantaruovikossa voi nähdä hääräilemässä piisamin, joka on isokokoinen vedessä elävä jyrsijä.

Saukko on varsinainen vesipeto. Silkkiuikun kesä. Särki ja hauki - saalis ja peto. Särki on Suomen kolmanneksi yleisin kalalaji ja runsastunut vesien rehevöitymisen myötä. Hauki on kunnon petokalojen prototyyppi, jonka vatsaan särki usein päätyy. Särki pystyy vaihtamaan saalistustaktiikkaa veden laadun mukaan. Näköhavaintoihin perustuva saalistus muuttuu veden sameuden lisääntyessä tuntoaisteihin perustuvaksi ravinnonhauksi. Ekopaku. Vesiaiheen opetuksen suunnittelua Ekopakussa. Ihminen ja vesi. VEDEN LAADUN TUTKIMUKSET. VESIELAINTEN TUTKIMISTA JA DIGIKUVAUSTA. VESIELIOIDEN RAVINTOVERKKO. VESIEN SELKARANGATTOMAT 2. VESIKASVIT. VESILINNUT. Kosteikkokortit opettajan oheismateriaali 1. Ohjekortti 1. Ravintoverkko lomake. S.43 68 nis%C3%A4kk%C3%A4%C3%A4t sammakot matelijat kalat.

S.69 84 hy%C3%B6nteiseth%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kitnilvi%C3%A4iset 1. S.85 98 kasvitplankton 1. S.1 24 linnut1 1. S.25 42 linnut2.