background preloader

ÄIDINKIELI

Facebook Twitter

TOIMINNALLISIA VINKKEJÄ. Muodostetaan rinki, liitä kädet yhteen ja kumarra. Sanotaan yhdessä: ”Alistuskonjunktiot, aina pilkku”, Aloitetaan liikesarja ja sanotaan samalla konjunktio: ETTÄ – oikea jalka potkaisee napakasti ylös, kädet kasvojen suojanaJOTTA – vasen jalka potkaisee napakasti ylös, kädet kasvojen suojanaKOSKA – liitä kädet yhteen, kumarraKUN – oikea jalka astuu eteen, pamauta nyrkillä kuviteltua vastustajaa ringin toisella puolellaJOS – vasen jalka ottaa askeleen eteen, kädet pamauttavat tai rikkovat laudan oikeaan polveenVAIKKA – saksihyppy taaksepäin(KUIN) – ei tehdä mitäänKUNNES – oikea jalka suoristuu kyykyssä eteen, oikea käsivarsi kasvojen suojana Harjoituskierrosten jälkeen opettaja voi testata ryhmää lauseilla.

Jokaisen alistuskonjunktion kohdalla tehdään sitä vastaava liike. Esimerkkilauseita:Noita sanoi, että huomenna hän tulee.Kissa naukui, jotta tekisi vaikutuksen koiraan.Koska kohta on pääsiäinen, alkavat tiput liikkua.Noita lentää, koska hänen mielestään se on hauskaa.

Ateljee-toimintamalli

Joutsen on linnuksi rikottu ihminen | Salatut eläimet. Testaa: Tunnistatko suomen murteet? Kirjautuneena saat kaiken irti Ylen palveluista. Loimme sinulle valmiiksi nimimerkin, jolla sinut tunnetaan Ylen palveluissa. Voit ottaa sen käyttöön sellaisenaan tai keksiä uuden. Miksi pyydämme täydentämään profiilia? Nimimerkillä näyt muille käyttäjille esimerkiksi keskustelupalstoilla. Lähetämme salasanan vaihtolinkin sinulle sähköpostitse Saat pian sähköpostin osoitteeseen Seuraa sähköpostin linkkiä vaihtaaksesi salasanasi. Salasanasi on nyt vaihdettu. Yle Tunnus on aktivoitu. Voit nyt palata takaisin sovellukseen puhelimesi valikosta ja jatkaa sen käyttöä. Saat pian sähköpostin osoitteeseen Seuraa sähköpostin linkkiä aktivoidaksesi Yle Tunnuksesi. Väärinkäytön estämiseksi haluamme varmistaa, että olet aito käyttäjä. Näyttelykirjallisuus | Unikudelmia.

Meillä päin Suomea. Suomen murrealueet. Vanhastaan murteet on jaettu länsimurteisiin ja itämurteisiin. >Länsimurteita ovat lounais-, hämäläis- ja pohjalaismurteet. >Itämurteita ovat savolaismurteet ja kaakkoismurteet. Itämurteiden puoleisia ääripitäjiä ovat Virolahti, Miehikkälä, Luumäki, Savitaipale, Mäntyharju, Pertunmaa, Sysmä, Kuhmoinen, Jämsä, Koskenpää (nyk. Jämsänkoski), Keuruu, Pihlajavesi, Ähtäri, Lehtimäki, Alajärvi, Lappajärvi, Kortesjärven itäosa, Evijärvi, Vimpeli, Kyyjärvi, Kivijärvi, Kinnula, Pihtipudas, Pyhäjärvi, Kiuruvesi, Vieremä, Vuolijoki, Säräisniemen (nyk. Vaala) itäpuoli, Puolanka, Taivalkoski, Posio ja Kuusamo. – Nykyään myös Pudasjärvi ja Ranuan eteläosa, Ranuan kylä ja Simojärvi, (toisin kuin kartassa) luetaan kuuluvaksi savolaismurteiden Kainuun murteiden alueeseen (Räisänen 1972).

Aivsop3. Aivsop4. Aivsop5. Aivsop6.

Sarjakuva

Elokuva, video. Kamerakynäpakka. Verkkouutiset. Opetushallitus on julkistanut perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tukimateriaaliksi suosituksen uusiksi mallikirjaimiksi, numeroiksi ja muiksi merkeiksi. Merkit voidaan ottaa käyttöön 1.8.2016 alkaen uusien opetussuunniltelmien käyttöönoton yhteydessä. Opetushallitus on julkistanut perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tukimateriaaliksi suosituksen uusiksi mallikirjaimiksi, numeroiksi ja muiksi merkeiksi. Merkit voidaan ottaa käyttöön 1.8.2016 alkaen uusien opetussuunnitelmien käyttöönoton yhteydessä. Uudet tekstauskirjaimet on suunnitellut kirjainmuotoilija ja typografi Jarno Lukkarila.

Joulukuussa 2014 hyväksytyissä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa siirrytään kirjoittamisen opetuksessa uuteen käytäntöön, sillä alkuopetuksessa opetetaan jatkossa kirjoittamaan käsin vain yksillä kirjaimilla, tekstauskirjaimilla. Kirjaimia kokeiltiin keväällä 2015 Majakka-kehittämiskouluverkoston parissakymmenessä koulussa. Tekijänoikeuksista. Kleuters Digibord en Digitaal Schoolbord Startpagina : praatplaten.

LUKEMINEN

LUKUSILTA. KIRJALLISUUDEN AIHEPIIRIT. KIRJOITTAMINEN. NÄYTTÄMÖ, DRAAMA. Kulttuuritalo Valve. Aikamatka elokuvaan - Elokuvan historian oppimateriaali peruskouluille ja lukioille Aikamatka elokuvaan -materiaalin tarkoituksena on perehdyttää aikamatkaajat elokuvataiteen ja -kerronnan keskeisiin vaiheisiin seikkailemalla läpi elokuvan historian ensimmäisten vuosikymmenten. Materiaalin keskeisenä osana ovat lyhyet harjoitukset, joiden avulla tutustutaan elokuvakerronnan perusasioihin sekä elokuvan historian eri vaiheisiin, tekijöihin ja teorioihin.

Materiaali on suunniteltu käytettäväksi perusasteen ja toisen asteen opetuksessa sekä opettajien täydennyskoulutuksessa. Yksittäiset aikakaudet ja harjoitukset voidaan erottaa kokonaisuudesta omiksi oppitunneikseen. Lataa Aikamatka elokuvaan -opas Meidän dokkari - yhteisöllisen dokumenttielokuvan menetelmä Meidän dokkari -opas esittelee helpon tavan tehdä omia dokumenttielokuvia ryhmän, esimerkiksi koululuokan, kanssa. Lataa Meidän dokkari -opas Opas Taikalamppu-menetelmään- Oivaltavaa käytännön dramaturgiaa elokuvatyöpajoihin. Kulttuurin Vuosikello. Sarjiskone – digitaalinen sarjakuvatyökalu. 18.5.2016Arla Pitkämäki Linkki materiaaliin: Kohderyhmä: Alakoululaiset, Nuoret Tuotantovuosi: 2016 Tuottaja: Aikakausmedia Aikakausmedian sarjiskoneella lapset ja nuoret pääsevät itse tekemään, tallentamaan ja jakamaan omia sarjakuviaan verkossa niin mobiililla, tabletilla kuin tietokoneellakin. Sarjakuva on monipuolinen ja formaattina tuttu oppimisen väline.

Sarjiskone ja aikaisemmin julkaistut Koululehtikone ja Kansikuvakone ovat käyttäjälleen ilmaisia työkaluja mediantuottamiseen. Sarjiskone.fi on suunniteltu työkaluksi sekä oppimiseen, opettamiseen, että mediatuottamiseen. Sarjiskone.fi -sovelluksen on toteuttanut muotoilutoimisto Kairo Oy. 100192. Alma Koulumaailma. Material. MIL for me – ”Mediatajua minulle” Ruotsin mediakasvatusviranomainen, Statens medieråd, on julkaissut opettajille ja oppilaille kätevät MIL for me (”Mediatajua minulle”) online-oppimateriaalit englanniksi, sekä opettajille vinkkejä aihemaailman käsittelyyn esimerkkiharjoitusten muodossa. Oppimateriaalit liittyvät nuorten online-käyttäytymiseen, erityisesti online-kiusaamisen näkökulmasta. Materiaaleissa pohditaan mm. sitä, miksi netissä tuntuvat olevan eri säännöt käyttäytymiselle, mikä on loukkaavaa käytöstä, mikä on laillista, miten puolustautua ja puolustaa muita online-ympäristöissä.… Sarjiskone – digitaalinen sarjakuvatyökalu Aikakausmedian sarjiskoneella lapset ja nuoret pääsevät itse tekemään, tallentamaan ja jakamaan omia sarjakuviaan verkossa niin mobiililla, tabletilla kuin tietokoneellakin.

Kulttuurin vuosikello -oppimateriaalipankki Herkkien korvien tehtäväkortit 2 Herkkien korvien tehtäväkortit Lukuinto-opas Kamerakynän pedagogiikka – opettajan opas KOTEK-webinaarit. Kasikirjoituskortit ja opas. Videomielipidekirjoitus. 14.7.2014Mediakasvatusseura Linkki materiaaliin: Kohderyhmä: nuoret Tuotantovuosi: 2008 Tuottaja: Ismo Kiesiläinen & Mikko Toiviainen Mielipidekirjoitus on tärkeä vaikuttamisen väline esimerkiksi äänestämisen, mielenosoitusten ja kansalaisjärjestötoiminnan rinnalla.

Testaa tunnistatko lainasanan – suomen kielen sanastosta suurin osa on lainattua. – Hyvää syntymäpäivää, äiskä! Toivotan kukkien kera juhliaan viettävälle äidilleni. Äiti on aina kukkansa ansainnut ja suomalaisille rakas: kun Mikael Agricolan juhlavuoden kunniaksi 2007 järjestettiin äänestys kielemme kauneimmasta sanasta (siirryt toiseen palveluun) (Kielikello), äiti voitti ylivoimaisesti. Voittajan taustalla piilee kuitenkin yllätys: yhtä hyvin voisimme nimittäin antaa kukat toivotuksineen emälle tai emolle. Ja miksi harjaamme hampaat emmekä piit? Miksi esivanhempamme korvasivat vallan kelvolliset ikivanhat suomalaisugrilaiset sanat lainasanoilla?

Äiti napattiin germaanisilta kansoilta varhaiskantasuomen aikaan noin 1 500–1 000 ennen ajanlaskumme alkua, hammas sitäkin aikaisemmin, parituhatta vuotta ennen ajanlaskumme alkua balttilaisia kieliä puhuneilta naapureilta. Sanojen lainaaminen on ominaista kielelle kuin kielelle, vastaa kysymykseen Helsingin yliopiston Suomalais-ugrilaisen ja pohjoismaisen osaston tutkija Sampsa Holopainen.

Tuhansien vuosien perinne.

YHDYSSANAT

SANALUOKAT. Virke, lauseet, oikeinkirjoitus. Ketterät verbimme - Kotimaisten kielten keskus. Sanotaan, että suomi on verbivetoinen kieli. Yksi kääntämisen ongelma on se, että tekstistä tulee helposti kovin kuivakasta. Kun paperisuus uhkaa, suomentaja voi ottaa avuksi kielemme runsaat verbivarannot, meillä kun riittää enemmän tai vähemmän kuvailevia verbejä joka lähtöön. On tietysti varottava, ettei kielestä tule liian värikästä, aina on toki pidettävä mielessä alkutekstin sävy ja tyyli. Tässä muutamia esimerkkejä omista käännöksistäni. Jos minulla sattuu olemaan tallella raakakäännös, olen ottanut sen mukaan kursivoituna. Tarkoitus on osoittaa, että suomesta löytyy usein sattuva verbi silloinkin, kun alkukieli sanoo asian toisin. Instead, I felt a throb of vindication.Mutta minäpä tunsin oikeassa olemisen ailahduksen.Mutta minussapa ailahti oikeassa olemisen onni. –– when Pomona next stroked Elsie’s arm, Elsie, –– slapped away her hand, said sharply, “Don’t!”

Ann wandered away, and fell into a doze on a sofa.Ann asteli kauemmaksi ja torkahti sohvalle. Someone sneezed. ASB = A.S.

TAIPUMINEN

Tarinapolku. Skapa PDF, tidningar och e-böcker. Storybird - Artful Storytelling. Tervetuloa Koululehtikoneeseen! - Koululehtikone.