Itsensä vertailu muihin vie elämänilon rippeetkin – kehitä mieluummin oma mittajärjestelmäsi - Elämä - HS.fi. Tilitin kollegalle ankeasta elämäntilanteestani.
Siinä yksityiskohdilla mässäillessäni havahduin kiusallista kyllä oivallukseen, että jokainen ongelmani oli ensinnäkin jollain aikavälillä ohimenevä ja toisekseen ne kaikki johtuivat hyvistä asioista elämässäni. En vain tiedostanut ongelmieni ihanuutta, koska skaalaukseni oli perustavanlaatuisesti pielessä. Olin sen verran stressaantunut, etten hahmottanut elämäni kaunista kokonaiskuvaa, vaan tihrustin nykyhetkeä mikroskoopilla, jonka läpi kaikki näytti rumalta.
Mittakaavalla, jonka avulla elämäänsä tarkastelee, on nimittäin iso merkitys ihmisen henkiselle hyvinvoinnille. Ne kuuluisat arjen pienet ilot eivät tunnu missään, jos niitä mittaa järjestelmällä, joka havaitsee vain huippukokemukset. Yksi yleisesti käytetty mittaustapa on verrata itseään muihin, mikä kannattaa silloin, kun haluaa riistää itseltään viimeiset elämänilon rippeetkin. Näin opit luopumaan murehtimisesta – "Saatamme jopa kiintyä ongelmiimme" "Saatamme jopa kiintyä ongelmiimme.
Niiden avulla ihminen tulee näkyväksi. Saamme myötätuntoa. Onhan ongelma ainakin tuttu ja läheinen. Ongelman ratkaisun jälkeinen elämä taas on tuntematonta", kuvailee pappi ja konsultti Tapio Aaltonen sitä, miksi meillä jokaisella on reppumme täynnä turhaa painolastia. Elämä on heiluriliikettä. Tärkeistä asioista, kuten keskeisistä arvoistaan kannattaa toki pitää kiinni. "Luopuminen on johtamisen suuri ongelma. Saksalainen teologi ja filosofi Mestari Eckhart puhui 1300-luvulla irrottamisen taidosta. Parhaimmillaan luopumiseen liittyy helpotuksen huokauksia. Luopuminen on tuskallista, koska tarraudumme tuttuun ja turvalliseksi koettuun. Tapio Aaltonen kuvaa omaa elämäänsä. "Työssäni olen nähnyt monia organisaatioita, jotka ovat kaatuneet siinä vaiheessa, kun perustaja tai muu vahva vaikuttaja väistyy siitä pois.
Ensamhet - ett hot mot vår hälsa. Det är tungt att känna sig ensam – och dessutom verkar det kunna skada vår fysiska hälsa, möjligen lika mycket som rökning.
Men det går att bryta ensamhet, enligt en svensk studie som publicerades i höstas. Ensam på månen. Foto: Nasa. I över trettio år har Peter Strang, professor vid institutionen för onkologi-patologi vid Karolinska Institutet, arbetat med döende patienter. Halauksen puute tekee ihmisestä sairaan. Halataanko sinua tarpeeksi usein?
Saatko hellyyttä yli äyräiden? Onko olkapää aina tarjolla? Tuskin. Suomessa lukemattomia ihmisiä vaivaa krooninen hellyydenkipeys, väittää Taina Kinnunen kirjassaan Vahvat yksin, heikot sylityksin, joka käsittelee suomalaista kosketuskulttuuria. Kinnunen analysoi kirjaansa varten kymmeniä ”kosketuselämäkertoja”. Kiitollisuus hoitaa aivojasi - Pääkirjoitus. Elämä on muuttunut vaikeaksi.
Näin voisi päätellä siitä, että lehdet, internet ja kirjakaupat ovat tulvillaan neuvoja hyvästä elämästä: miten kykenisit keskittymään olennaiseen, nukkuisit paremmin, olisit läsnä perheellesi, jaksaisit hoitaa itseäsi tai ylipäätään saada mielenrauhan. Ihmisen aivot eivät ole kehittyneet yhtä nopeasti kuin kaikki se, mitä ihmisen aivoilla on keksitty. Digitaalisen aikakauden infoähky ja viriketulva ovat aivoille kova koettelemus.
Kun yhä useampi meistä myös tekee työtä enimmäkseen aivoillaan, aivoja kannattaa hoitaa ja käyttää viisaasti. Väsynyt, nälkäinen ja huonosti nukkunut ihminen aiheuttaa harmia sekä itselleen että muille. Aivojen perushuollon lisäksi kannattaa harkita, mitä ajatuksia aivoissaan pyörittelee. Itsensä voi tuntea todella yksinäiseksi, vaikka puoliso istuisi metrin päässä sohvalla - Elämä. ”Pahimmillaan oma koti tuntuu eristysselliltä.
Hiljaisuus viiltää korvia. Haluaisin kirjaimellisesti nähdä ihmisiä, mutta tuntuu siltä, ettei minulla ole yhtään ystävää”, nelikymppinen ihminen kuvailee ulkopuolista oloaan. Joulu - jokavuotinen painajainen vai kerrankin aidosti rentouttava juhla? Jouluun liittyy paljon odotuksia, mutta mistä ne kumpuavat ja mihin niillä tähdätään?
Useimmiten samaan tunteeseen, joka itsellä lapsena oli. Kaiken kiireen, hääräämisen ja suhaamisen keskellä tarkoitus voi kuitenkin unohtua ja joulufiilis kadota taivaan tuuliin - tai ainakin kauas lapsuuden tunnelmista. Tässä joulunpyhien selviytymisopas. Näillä asiantuntijoiden vinkeillä selviät - jos nyt et ihan naarmuitta - ainakin hengissä loppuvuoden kuumottavimmasta juhlapyhästä. 1. 2. Bra är bättre än bäst 11.10 2016. Alla andra har ett perfekt liv. Det är viktigt att vara populär, prestera i skolan, ha en massa kompisar, gå på fester, gym och familjemiddagar och dessutom hinna dokumentera allt det fantastiska på Instagram.
Ungdomar stressar för att nå närapå omöjliga ideal. Motpolen är de ungdomar som saknar både utbildning, jobb, vänner och motivation. Båda kategorierna mår illa. Det har aldrig varit lätt att var ung. I alla tider har vi jämfört oss själva med andra och då är det lätt hänt att alla andra har det perfekta livet medan ens egen vardag suger. X3M: Din överprestation kan bero på dålig självkänsla. Visste du att du kan ha ett bra självförtroende utan att ha en bra självkänsla?
Ifall du är den som alltid försöker vara bäst kan det faktiskt vara så att allt inte står rätt till. Det är lätt att blanda ihop självkänsla och självförtroende eftersom de ligger varandra så nära, men i korta drag är det så här: Självkänslan finns inne i oss medan självförtroendet är det vi visar utåt. Du kan alltså ha ett gott självförtroende utan att ha en god självkänsla. X3M: Psykologen var Marrus bästa val 7.10 2016. Terapi är något som de flesta av oss borde testa på, det skriver Helsingin Sanomat.
Marru Gabrielsson blev kvitt flera rädslor med hjälp av KBT-terapi. Många ser kanske på terapi som något du behöver först när du har riktigt allvarliga problem, men det kan också vara bra att gå i förebyggande syfte. Marru Gabrielsson har gått i terapi, och det var hennes mamma föreslog det. - Hon märkte att jag inte riktigt var mig själv. Jag var irriterad och nedstämd under en ganska lång period, säger hon. Rädd för psykologstämpeln Det var under studietiden som Marru mådde som värst. . - Om man går till en psykolog så är man galen.