Seyda
Nuorten Leijonien finaali nousi valtiomiesasiaksi – Niinistö ja Putin: "Paras voittakoon" Politiikan hullu vuosi 2015 – Analyysi: Usko koetuksella. Tunnelma oli kuin Saigonia evakuoitaessa. Pääministeri Alexander Stubbin (kok.) saattohoitohallitus rojahti vaalikauden kalkkiviivoilta maaliin mahalleen. Vaalikuumeinen eduskunta pisti silppuriin hallituspuolueiden suosiollisella avustuksella lakiesityksiä, jotka hallitus oli viimeisinä viikkoinaan saanut kyhätyksi kasaan. Pöytää putsattiin paniikissa ennen vallanvaihtoa. Päättämättömyyden, sekoilujen ja hallituskahakoiden vaalikausi pakotti uskomaan, että sama ei voisi enää toistua. Vaalitulos näytti tukevan toiveikkuutta. Pääoppositiopuolue keskusta tyhjensi pajatson ja Juha Sipilä kokosi kolmen ässän porvarihallituksen hurjien ennakko-odotusten siivittämänä. Monet asiat, jotka näyttivät uuden hallituksen vahvuuksilta, ovatkin osoittautuneet sen heikkouksi. Kokoomuksen ongelma ei ole hallituksen politiikka, vaan Alexander Stubb.
Selkeä blokkipohja on selkiyttänyt poliittista agendaa, mutta samalla porvarihallitus on jakanut kansakunnan kahtia. Hallituksen kortit ovat nyt pöydällä. Kauppojen aukiolo vapautuu heti vuoden alussa. Sipilä: Lisäleikkaukset uhkaavat jos kilpailukyky ei parane. Työnantaja lisäisi pakkolait välttävien opettajien työaikaa – OAJ: Perustelut erikoiset.
Kunta-alan työnantajärjestö haluaisi puuttua siihen, että yli 50 000 peruskoulun, lukion ja ammattikoulun opettajaa on säästymässä hallituksen aikomalta lomien leikkaukselta. Jos hallituksen niin sanotut pakkolait toteutuvat, suomalaisten pisimmät vuosilomat lyhenevät 38:sta 30:een päivään. Opettajiin leikkaus ei kuitenkaan juuri vaikuttaisi, koska valtaosalla opettajista ei ole varsinaista vuosilomaa. – Kuntatyönantajat näkevät tämän yhdenvertaisuuskysymyksenä, eli eri henkilöstöryhmiä pitää kohdella yhdenvertaisesti, perustelee neuvottelupäällikkö Hannu Freund KT:stä. Kuntatyönantajat väläyttää, että opettajien työaikaa pitää pidentää pakottavalla lainsäädännöllä. – Helpoin tapa olisi lisätä niin sanottuja opettajatyöpäiviä, eli niitä päiviä jolloin opettajat ovat koulussa vaikka oppilaat eivät ole, Freund sanoo.
Kyse on päivistä, joiden aikana opettajat esimerkiksi suunnittelevat yhdessä lukuvuotta. Freundin mukaan työajan lisäys helpottaisi myös opetuksen järjestämistä. Valtiovarainvaliokunnan jäsenet: "Valtion ensi vuoden budjetti harvinaisen ideologinen" Eduskunnan valtiovarainvaliokunta sai tänään valmiiksi mietintönsä valtion ensi vuoden tulo- ja menoarviosta. Budjettiesitys on Sipilän hallituksen ensimmäinen. Valiokuntaa johtaa keskustan Timo Kalli. – Me hallituspuolueissa lähdemme siitä, että kilpailukyvyn parantaminen edellyttää rakenteellisia uudistuksia. Nykyisen sopimisen lisäksi tarvitaan myös paikallista sopimista ja työttömyyteen käytettäviä varoja pitää pystyä aktivoimaan niin, että niillä saadaan aikaan enemmän toimia, joilla ihminen löytää työpaikan, Kalli selostaa hallituksen talouslinjaa, ja puolustaa hallituksen kilpailukykypakettia, joita oppositio kutsuu pakkolaeiksi, joilla hallitus leikkaa lomakorvauksia ja lomia, ja muuttaa ensimmäisen sairauspäivän palkattomaksi.
Suurimman oppositiopuolueen eli SDP:n talousreseptit Suomen talouden kohentamiseksi olisivat täysin toiset. Ensi vuoden budjetti on loppusummaltaan 54,4 miljardia euroa. Valiokunta teki hallituksen esitykseen muutoksia, joiden vaikutus on 40 miljoonaa. Ettei kukaan taas keksi prosentteja omasta päästään – tässä oikeat luvut. Hallituksen esitys kilpailukykyä kohentavasta lakipaketista, ns. pakkolait, saa tyrmäävän kohtelun lausuntonsa jättäneiltä.
Lausunnon jätti yhteensä 40 tahoa, joista vain kuusi lausujaa eli 15 prosenttia suhtautui selkeän suopeasti lakiesitykseen. Ymmärrystä löytyi lähinnä työnantajapuolelta, mutta esimerkiksi työantajia lähellä olevia Elinkeinoelämän keskusliitto EK myös kritisioi esitystä. EK:n mielestä lainmuutoksille asetetut tavoitteet eivät toteudu, jos säästötoimet jäävät tähän. Yli puolet (55%) lausunnonantajista eli 22 kappaletta suhtautuu kriittisesti lakipakettiin. Ammattiliitot käyttävät myrkyllisintä kieltä, koska säännösesitykset rajoittavat merkittävästi työmarkkinajärjestöjen päätösvaltaan perinteisesti kuuluneita asioita. . – Mikäli tämä ei onnistu, tulisi harkita fiskaalista devalvaatiota, Etla tähdentää lausunnossaan. Myös talousprofessorit lyttäävät pakkolait. . – Lyhyellä aikavälillä kilpailukykypaketti lähinnä supistaa kotimaista kysyntää ja syventää taantumaa.
Perussuomalaisten Kaj Turunen korkeakoulujen ahdingosta: "Tämä ei missään tapauksessa ole sitä, mitä hallitus haluaa" Perussuomalaisten kansanedustaja Kaj Turunen soimaa hallituksen koulutusleikkauksia. Säästöpaineen alla esimerkiksi Turusen vaalipiirin alueella Kaakkois-Suomessa Lappeenrannan teknillinen yliopisto ilmoitti vähentävänsä 120 ihmistä saadakseen kokoon ensi vuoden talousarvioon tulevat määrärahaleikkaukset. Sen lisäksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on ilmoittanut aloittavansa yt-neuvottelut. Itä-Suomen yliopisto puolestaan on ilmoittanut ensi vuoden säästötarpeen olevan seitsemästä yhdeksään miljoonaan euroon. Säästöjä saavuttaakseen yliopisto on käynnistänyt yt-neuvottelut ja pohtinut jopa kokonaisten kampusten alasajoja. – Tämä ei missään tapauksessa ole sitä, mitä hallitus haluaa.
Näitä on äärimmäisen vaikea hyväksyä, jos seuraukset ovat tällaisia, Turunen sanoo. Savonlinnan kampukselle vielä jatkorahoitusta? Hallituspuolueessa istuvan Turusen mielestä koulutusleikkausten vaikuttavuutta ei ole arvioitu tarpeeksi hyvin. – Tämä ei ole pelkästään koulutuspoliittinen asia. Eduskunnassa riidellään tämä viikko budjetista – satoja äänestyksiä. Valtion tulojen ja menojen ympärillä pyörivää eduskunnan perinteistä joulunäytöstä virkistää tällä kertaa se, että viime vuoteen verrattuna puolueiden roolit ovat pääosin vaihtuneet. Vuosi sitten silloinen valtiovarainministeri; SDP:n Antti Rinne puolusti kokoomuksen Alexander Stubbin vetämän hallituksen budjettiesitystä. Perussuomalaisten Timo Soini ja keskustan Juha Sipilä moittivat silloin hallituksen leikkauslinjaa oppositiosta. Kolme ässää opposition kimpussa Nyt osat ovat vaihtuneet, ja näin puhe kulki eduskunnassa pari viikkoa sitten, kun Sipilän hallituksen kolme ässää ruotivat opposition vaihtoehtoja. – Vaihtoehdot kuultuani voin sanoa, että yhtään näistä ei voi sellaisenaan ottaa hallituksen esityksen tilalle.
Jokaisesta löytyy sen verran höttöä, pääministeri Sipilä tiivisti opposition annin. – Te unohdatte ne kymmenet miljardit, jotka teidän kaudella valtio otti lisää velkaa. SDP syytti hallitusta valehtelusta – Tämä meidän esitys ei nosta veroastetta. Kuinka aivovuoto hillitään? "Huipputyö olisi ainoa syy palata Suomeen" Muutama vuosi sitten ohjelmistoinsinööri Marja Hölttä kävi miehensä kanssa seuraavan keskustelun: – Muutetaanko Saksaan tai Sveitsiin, jos saan työpaikan Googlelta? – Joo. Lähtö oli spontaani ja nyt yli neljä vuotta Saksassa asuneilla Höltillä ole aikeita palata Suomeen. – Jos ajattelee henkilökohtaisen onnellisuutensa lisääntyvän siitä, että lähtee, löytää vaikka mielenkiintoisen työn, aika paha silloin on sanoa kenellekään, että jotenkin velvollisuudentunnosta pitäisi jäädä Suomeen, Hölttä aprikoi. Jos henkilökohtainen onnellisuus lisääntyy, aika paha silloin on sanoa kenellekään, että jotenkin velvollisuudentunnosta pitäisi jäädä Suomeen.
. – Marja Hölttä Moni suomalainen ajattelee näin. Tappio on kasvanut yli 30 prosenttia verrattaessa vuoteen 2013, jolloin se oli 1 590 ihmistä. . – Vastaavasti voi kysyä, miksi nuoret muuttavat vaikka Helsinkiin, eivätkä jää perustamaan yrityksiä maaseudulle, Pohjois-Karjalasta lähtöisin oleva Hölttä muistuttaa Suomen sisäisen aivovuodon vaikutuksista. Eduskunta hyväksyi ensi vuoden budjetin – joululoma voi alkaa. Pakolaisten huono kohtelu ajaa turvapaikanhakijoita Venäjältä Suomeen. Moskova Sana pohjoisesta reitistä Norjaan ja Suomeen on levinnyt laajalti Venäjällä oleskelevien pakolaisten joukossa. Eurooppaan mielisi myös egyptiläinen Aziz Abdalla. – Haluaisimme lähteä täältä, mutta meillä ei ole mitään henkilöllisyystodistusta junalla tai lentokoneella matkustamista varten Murmanskiin, teini-ikäinen Abdalla kertoo sujuvasti venäjäksi. Henkilöllisyystodistus eli käytännössä passi on pakollinen myös maasta poistumiseen.
Lisäksi viisumia tai oleskelulupaa vailla oleva kolmannen maan kansalainen tarvitsee oikeudesta saatavan karkotuspäätöksen, jotta Venäjän rajaviranomaiset päästävät hänet hakemaan turvapaikkaa Norjaan tai Suomeen. Arvio: Venäjällä 100 000 Eurooppaan pyrkivää ihmistä Abdalla on koptilaiskristitty. Perhe saa suojaa ja ruokaa kirkolta. Pakolaisia auttavan Grazhdanskoje sodeistvije -kansalaisjärjestön johtaja Svetlana Gannushkina arvioi, että Venäjällä on vähintään 100 000 kolmannen maan kansalaista, jotka pyrkivät turvapaikanhakijaksi Eurooppaan.
Arkkipiispa Kari Mäkinen ryöpyttää hallitusta turvapaikkalinjausten kiristämisestä. Arkkipiispa Kari Mäkinen on huolestunut muuttuneesta ilmapiiristä, joka Euroopassa on ilmennyt tänä vuonna turvapaikanhakijoita kohtaan. – Koko Euroopassa on vahvistunut kylmä ja kova tuuli, jossa ihmisiä taustansa takia aletaan katsoa epäluuloisesti ja nähdä uhkana. Valitettavasti se näkyy monen maan turvapaikkapolitiikassa ja on heijastunut myös Suomen turvapaikkalinjauksiin. Mäkinen kritisoi Ylen aamu-tv:ssä osaa hallituksen joulukuussa linjaamista turvapaikkapolitiikan kiristyksistä. Ne ovat arkkipiispan mukaan ongelmallisia, sillä ne saattavat asettaa ihmiset etnisen taustan perusteella eriarvoiseen asemaan. – Vaikkapa se, ettei kaikilla jatkossa olisi samankaltainen sosiaaliturva vaan se riippuisi ihmisen taustasta. Tai se että kiristetään perheeen yhdistämistä, tai oleskelulupa olisi määräaikainen mikä vaikeuttaa ilman muuta ihmisen kotoutumista.
Arkkipiispa varoittaa, että puheiden ja ilmapiirin koveneminen entisestään voi johtaa toisten ihmisarvon väheksymiseen. Soini väläyttää Hbl-boikotin purkua: Keep on knocking, ehkä ensi vuonna tärppää. Hufvudstadsbladet paljasti tiistaina, ettei perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini ole puoleen vuoteen suostunut lehden haastattelupyyntöihin. Lehden mukaan Soinin avustajat ovat vedonneet vaihteleviin syihin, mutta tiistaina Soini itse vahvisti Hbl:lle, että kyse on nimenomaan boikotista. – Pitää paikkansa, että olen viestittänyt lehdelle, että se on haastattelupyynnöissä pahnanpohjimmaisena, kertoi Soini Yle Uutisille keskiviikkona.
Soinin mukaan hänet on Hufvudstadsbladetin kolumneissa leimattu rasistiksi, mikä on hänen mielestään eettisesti arveluttavaa. – Perussuomalaisia saa arvostella, ja puolueen jäsenten rasistisia kommentteja saa arvostella, mutta jokainen minut tunteva tietää, että henkilööni kohdistuva väite on väärä, Soini puolustautuu. Soini ei halua edes toistamiseen kysyttäessä yksilöidä, mistä kolumnista tai kolumneista hän on närkästynyt, vaan kehottaa sen sijaan tutustumaan lehden sisältöön ennen ja jälkeen vaalien.
Boikotti ei ehdoton eikä ikuinen. Timo Soini on huolissaan keskustelun kovenemisesta Suomessa: "Ilmapiiri kiristynyt rajusti" Hbl: Timo Soini boikotoi KSF Median lehtiä - ei anna haastatteluja. Mediatutkija: Ei Soini voi vaatia mediaa sensuroimaan itseään. Näkökulma: Propagandaministeri Soini. Hallinto-oikeuden professori: Soinin pitäisi olla tasapuolinen. Stubb: Hallitus ei peräänny kilpailukykypaketistaan. Viime vuonna vastaavassa Snellman-säätiön tilaisuudessa Stubb piti puheen, jossa hän vaati konsensukselta tulosvastuuta.
Tällä kertaa Stubb pohjusti linjapuhettaan lainaamalla kokoomuksen viime kevään eduskuntavaaliohjelmaa: ”Työmarkkinauudistuksista neuvotellaan kolmikantaisesti siten, että uudistuksille asetetaan yhdessä tavoitteet ja määräaika, jossa neuvotteluissa tulee löytää riittävät ratkaisut. Mikäli tavoitteet toteuttavia ratkaisuja ei konsensuksen kautta löydy, kantavat hallitus ja eduskunta vastuun välttämättömien uudistusten toteuttamisesta.” Hallitus ei lyö hanskoja tiskiin Stubbin mukaan näin hallitus on myös tehnyt. Stubb muistutti, että työmarkkinajärjestöt ovat monta kertaa istuneet yhdessä pöydässä etsimässä sopua. . – Olisiko hallituksen siis pitänyt lyödä hanskat tiskiin ja sanoa, että ei tästä tullut mitään? Hallitus on kantanut vastuuta Stubbin mukaan hallituksen on kannettava vastuu siitä, että Suomen talouden suunta käännetään. Työllisyystavoitteesta ei tingitä.
Oppositio haastanut Sipilän hallitusta ennätystahtiin. Oppositio on yleensä teroittanut välikysymysaseen vasta eduskuntavaalien alla. Esimerkiksi kesäkuussa 2014 nimitetty Alexander Stubbin sinipunahallitus ehti vastata viiteen välikysymykseen ennen kuin eduskunta jäi vaalitauolle maaliskuussa 2015. Stubbin hallitusta edeltänyt, kesällä 2011 aloittanut Jyrki Kataisen sinipunahallitus sai ensimmäisen runsaan puolen vuoden aikana vain kaksi välikysymystä, mutta joutui vastaamaan vuoden 2012 valtiopäivillä peräti kahdeksaan välikysymykseen. Kataisen hallituksen vastattavaksi kertyi kolmen vuoden aikana yhteensä 17 välikysymystä. Vanhasen ja Lipposen pehmeä alku Matti Vanhasen vuosina 2007–2010 hallinnut porvarihallitus keräsi kolmen vuoden aikana yhteensä vain yhdeksän kaatoyritystä, kun taas Vanhasen punamultahallitus joutui vuosina 2003–07 vastaamaan tuplamäärään eli 18 välikysymykseen.
Esko Ahon hallitus joutui myrskyyn Sipilän hallituksen kaltaiseen opposition alkuvyörytykseen on joutunut lähinnä vain Esko Ahon porvarihallitus vuosina 1991–95. Alexander Stubb puolustautui linjapuheessaan: Kokoomus ei ole etujärjestöjen eikä valtiovarainministeriön marionetti - Alexander Stubb - Politiikka. Valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb vakuutti vuotuisessa linjapuheessaan, ettei kokoomus ole valtiovarainministeriön virkakunnan jatke. ”Kokoomus ei ole yhdenkään etujärjestön marionetti. Me olemme arvopuolue. Me viemme eteenpäin niitä arvoja, aatteita ja ajatuksia, joihin me uskomme”, Stubb vastasi kritiikkiin, jonka mukaan kokoomus ottaa vastaan lakiehdotuksia Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lta ja hoitaa maan talouttaa valtiovarainministeriön tiukan linjan virkamiesten ohjauksessa. ”Draaman kaari näyttää kulkevan niin, että kokoomus yritetään väkisin leimata johonkin tiettyyn nurkkaan”, hän sanoi.
Stubb piti puheen Snellman-säätiön talviseminaarissa. Stubb sanoi haluavansa johtaa kokoomusta, joka määrittelee suunnan itse. Hän puolusteli myös kritisoituja koulutussäästöjä osana talouden tasapainottamista ja vakuutti, että kokoomus on ”sivistyksen puolustaja myös vaikeassa tilanteessa”. ”Kahtiajaot ovat jatkuvasti näkyvillä, äärilaidat äänessä. Kansanedustaja Laura Huhtasaari: Ihmisoikeudet eivät kuulu kaikille - Perussuomalaiset - Politiikka. Kansanedustaja Laura Huhtasaari: Ihmisoikeudet eivät kuulu kaikille Kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps) on väsynyt ihmisoikeuksiin, sillä hänen mielestään niitä käytetään väärin.
Huhtasaari lausui asiasta keskiviikkona Twitterissä: ”Ihmisoikeudet on perustettu suojelemaan siviilejä, ei terroristeja, sotarikollisia tai rikollisia.” Kansanedustaja Huhtasaari, voisitko hieman avata kommenttia? ”Minulle väitettiin pöytäkeskustelussa, että vaikka Suomeen tulisi sata Isis-taistelijaa, me emme voisi palauttaa heitä. Totesin, että olisi ihmisoikeuksien väärinkäyttöä, jos Suomesta tehtäisiin turvapaikka Isis-taistelijoille.” ”Ihmisoikeudet on tarkoitettu heikoille, kuten vauvoille ja vammaisille, jotka tarvitsevat suojelua. Miten määrittelet ihmisoikeudet? ”Se on hyvin laaja käsite. ”Jokaisella ihmisillä on tietyt oikeudet, mutta se vaihtelee myös maittain. Tulkitset ihmisoikeuksia aika laajasti. ”Ihmisoikeudet perustuvat siihen, että toisen oikeus on toisen velvollisuus. Budjetin loppurutistus alkoi kiihkeissä tunnelmissa – ”Vatulointia ja hutilointia” - Hallitus - Politiikka.
Eduskunta aloitti maanantaina valtion ensi vuoden budjetin lopullisen käsittelyn kiihkeissä tunnelmissa. Oppositio hyökkäsi odotetusti niin budjetin leikkauksia kuin valmisteltavaa pakkolakipakettiakin vastaan. Yksityiskohtainen budjetin käsittely jatkuu vielä tiistaina, keskiviikkona ja torstaina. Tavoitteena on, että viimeiset äänestykset budjetista järjestetään perjantaina aamupäivällä. Hallituspuolueet todistelivat jälleen kerran historiallisen vaikean taloustilanteen vaativan niin leikkauksia kuin rakenneuudistuksiakin. ”Suomi on poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa”, tähdensi valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Kalli (kesk) esitellessään budjettimietintöä. Keskustan Antti Rantakangas muistutti Suomen Pankin viime viikolla latomista madonluvuista. ”Onko kaikilla näiden ongelmien vakavuus tiedossa?” Rantakankaan mielestä nyt ei ole varaa jatkaa ajelehtimispolitiikkaa edellisen vaalikauden tapaan. ”Tämä on hyvin alustavaa pohdintaa”, hän sanoi. Eduskunta hyväksyi lasten päivähoito-oikeuden rajoituksen – kunnat saavat itse päättää lasten oikeudesta hoitoon - Eduskunta - Politiikka.
Teuvo Hakkarainen ehdotti täysistunnossa kuolemantuomiota - "Eikö ole oikeus ja kohtuus?" Boikotti päättymässä? Suomenmaa: Sipilä vierailee ensi vuonna Venäjällä. Eduskunta päätti: Päivähoito-oikeutta rajataan. Eduskunta hyväksyi Euroopan ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksut. Juuri nyt Orpoa ei kiinnosta kokoomuksen puheenjohtajapesti – mutta kysytään uudestaan keväällä - Politiikka. Eduskunnalla on edessä rankka budjettiviikko ennen pitkää joulutaukoa - Politiikka.
Budjetin loppurutistus alkoi kiihkeissä tunnelmissa – ”Vatulointia ja hutilointia” - Hallitus - Politiikka. Sanelevatko perussuomalaiset hallituksen turvapaikkapolitiikkaa? Kääriäinen paljastaa keskustan linjauksen Kulmapöydässä kello 12.15 - Politiikka. Keskustan Kääriäinen Studio Kulmapöydässä: Maahantulijoiden sosiaalietuuksista tulossa kova keskustelu - Maahanmuutto - Politiikka. Eduskunnalla on edessä rankka budjettiviikko ennen pitkää joulutaukoa - Politiikka.
Sipilä: Yhteiskuntasopimukselle ei ole jatkon edellytyksiä – pakkolait eduskuntaan helmikuussa - Yhteiskuntasopimus - Politiikka. Kansliatoimikunta ehdottaa Maija-Leena Paavolaa eduskunnan pääsihteeriksi. Presidentti Niinistö: Suomi vastaa Ranskan avunpyyntöön. Perussuomalaiset hehkuttaa uutta pääsihteeriä: "Pätevyys vei voiton puoluekirjasta" Jari Lindström hallituksen pakkolaeista: Aivan normaalia lainvalmistelua - Talouspäätösten syksy - Politiikka. Akava ihmettelee: Poliittinen ohjaus hallituksen pakkolaeissa poikkeuksellista – ”10 vuodessa en ole törmännyt vastaavaan” - Talouspäätösten syksy - Politiikka. Hallitus aikoo panna turvapaikanhakijat töihin – Maahanmuuttovirasto lakkauttaa vastaanottokeskuksia - Euroopan pakolaiskriisi - Politiikka.