nooa.w
nooa.w
Kaupalla on yksi ratkaisumalli nollatuntisopimuksiin - Pääkirjoitukset - Pääkirjoitus. Helmikuussa tulee eduskunnan käsittelyyn kansalaisaloite, jonka kampanja kulkee nimellä Vakiduuni.
Aloite pyrkii kieltämään niin sanotut nollatuntisopimukset. Aloite keräsi 63 110 allekirjoittajaa. Vakiduuni-kampanja vaatii 18 tunnin minimityöaikaa viikossa. Raja on sama kuin työttömyyskorvauksen työssäoloehdossa. Töitä pitää siis tehdä 18 tuntia viikossa puolen vuoden ajan ennen kuin saa työttömyyskorvausta. Nollatuntisopimus on ongelmallinen sellaiselle ihmiselle, joka yrittää ansaita osa-aikatyöllä elannon itselleen. Oman elämän suunnittelu käy hankalaksi, jos koskaan ei voi tietää, milloin tulee kutsu töihin. Politiikan kevät on vaikea – miten hallitus avaa talouden solmut? - Yhteiskuntasopimus. Fakta Hallituksen pakkolait heikentävät työntekijöiden työehtoja Loppiainen ja helatorstai muuttuvat palkattomiksi vapaapäiviksi.
Ensimmäisestä sairaslomapäivästä tulee palkaton. Sairauspäiviltä 2–9 maksetaan 80 prosentin palkka. Vuosiloman enimmäispituudeksi tulee 30 päivää. Lisäaikakaan ei auttanut: Oikeusoppineilta odotettiin turhaan lausuntoja pakkolaeista - Hallitus. Lisäaikakaan ei auttanut: Oikeusoppineilta odotettiin turhaan lausuntoja pakkolaeista Oikeusoppineille annettu lisäaikakaan ei saanut heitä antamaan lausuntoja hallituksen esityksestä, jolla on määrä vahvistaa kilpailukykyä.
Lisäaika oli suunnattu lähinnä viidelle oikeustieteilijälle, joilta haluttiin arviot niin sanotusta pakkolakipaketista perustuslain ja kansainvälisten sopimusten näkökulmasta. Ylijohtaja Pekka Timonen työ- ja elinkeinoministeriöstä vahvistaa, ettei lisälausuntoja saatu maanantaina päättyneen määräajan sisällä. Sen sijaan alkuperäisen määräajan puitteissa annetuista lausunnoista on ministeriössä laadittu nyt yhteenveto. Kaikkiaan lausuntoja saatiin 42, joista osa tuli pyytämättä. Valtaosa lausunnoista pyydettiin työmarkkinajärjestöiltä. Alkuperäinen lausunnonantoaika hallituksen esityksistä päättyi 9. joulukuuta, mutta hallitus oli tyytymätön siihen, että kuudesta oikeusoppineesta vain yhdeltä saatiin määräaikaan mennessä lausunto, minkä takia annettiin lisäaikaa.
Lännen Median kysely: Pakkolait johtavat palkkasotaan - Lännen Media Oy - Politiikka. Lännen Median kysely: Pakkolait johtavat palkkasotaan Hallituksella ja Suomella on edessä raskas syksy, jos hallituksen valmistelemat pakkolait tulevat voimaan.
Tähän voi tulokseen voi päätyä Lännen Media tiistaina julkaiseman työmarkkinakyselyn perusteella. Sen mukaan työmarkkinajohtajat uskovat, että pakkolait johtaisivat palkkasotaan, kun liitot ensi syksynä neuvottelevat työehdoista. Korotuksia vaadittaisiin sen takia, että monilla aloilla pakkolait pidentäisivät työaikaa ja heikentäisivät esimerkiksi lomaltapaluukorvauksia. Pakkolailla hallitus haluaa parantaa yritysten kustannuskilpailukykyä alentamalla työn yksikkötyökustannuksia viidellä prosentilla. Jos pakkolait johtavat palkankorotuksiin vaikka lakkojen voimalla, pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen pakkolakihanke voi kääntyä itseään vastaan. Keskusta ja Sdp kiistelevät työmarkkina-ahdingosta - Lakko - Politiikka. Keskusta ja Sdp kiistelevät työmarkkina-ahdingosta Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk) ihmettelee palkansaajajärjestöjen lakkoiluintoa ja perää vastuunottoa talousasioista myös oppositiopuolue Sdp:ltä.
Anttila viittaa Lännen Median kyselyyn, jonka mukaan monet palkansaajajärjestöt ovat valmiita suurlakkoon. Hän ihmettelee, miten lakkoilu edistäisi palkansaajien omaa etua, jota yhteiskuntasopimuksen syntyminen eittämättä toisi. ”Nyt palkansaajajärjestöjen jäsenten tulee vaatia omilta johtajiltaan nimenomaan palkansaajille paljon paremman vaihtoehdon eli yhteiskuntasopimuksen neuvottelemista ja solmimista”, Anttila kannustaa. ”Suomen vei yhteisvaluutta euroon Sdp:n johtama hallitus vuonna 1998 eduskunnan enemmistön tekemällä päätöksellä. Sdp huomauttaa myös, että pääministeri Juha Sipilän (kesk) pakkolait ovat estämässä palkansaajain mahdollisuuksia sopia työehdoistaan normaalilla länsimaisella tavalla. Tämä loppiainen on vielä vapaapäivä – kerta saattaa olla viimeinen - Pääkirjoitukset - Pääkirjoitus. Tänään vietetään loppiaista, kirkollisista juhlapäivistä vanhimpia.
Kyseessä on jouluakin vanhempi juhla. Sitä vietetään läntisissä kristillisissä kirkkokunnissa sen kunniaksi, että kristillisen perinteen mukaan tietäjät eli itäisen maan viisaat miehet löysivät loppiaisena perille Betlehemiin, Jeesus-lapsen luo. Ortodoksisessa kirkossa loppiaista vietetään Jeesuksen kastejuhlana. Venäjällä loppiainen on huomattavasti merkittävämpi juhla kuin länsimaissa yleensä. Venäjällä loppiaista tosin vietetään juliaanisen kalenterin mukaan pari viikkoa myöhemmin kuin meillä. Loppiainen päättää joulun pyhäpäivien putken. Loppiainen on pyhäpäiväksi kummajainen, ja työnantajaleirissä yhtä huonomaineinen kuin toinen arkipyhä, helatorstai: yksittäinen kirkollinen pyhäpäivä, joka keskeyttää työnteon vaikka keskellä viikkoa. Aina näin ei ole ollut. Kirkkolaissa ei kuitenkaan ole mitään mainintaa siitä, ovatko kyseiset päivät vapaapäiviä ja pitäisikö niinä päivinä tehdystä työstä maksaa korotettu korvaus.
Pakkolakipaketti törmäsi uuteen ongelmaan: Asiantuntijoilta ei ole tarpeeksi lausuntoja, monet professorit liian kiireisiä - Talouspäätösten syksy. Pakkolakipaketti törmäsi uuteen ongelmaan: Asiantuntijoilta ei ole tarpeeksi lausuntoja, monet professorit liian kiireisiä Hallituksen kiistelty pakkolakipaketti on törmännyt uuteen ongelmaan, sillä hallitus ei katso saaneensa tarpeeksi lausuntoja asiantuntijoilta kilpailukyvyn parantamiseksi tarkoitettuihin lakeihin.
Lausuntojen uusi määräaika on 11. tammikuuta. Lakipaketista saatiin alkuperäiseen määräaikaan eli viime viikon keskiviikkoon mennessä 35 lausuntoa, kun niitä oli pyydetty 49. Jos hallitus aikoo pitää kiinni alkuperäisestä aikataulustaan, sillä tulee kiire, koska paketin on tarkoitus tulla eduskunnan käsiteltäväksi jo helmikuun alkupuolella. Tiistaina valtioneuvoston hankerekisteriin oli kirjattu tiistaihin mennessä 40 lausuntoa, joista osa tosin oli myös tahoilta, joilta niitä ei ole pyydetty.
Pakkolait eivät pakota - Mielipide - Mielipide. Hallituksen puuhaamien niin sanottujen pakkolakien valvonta tulee olemaan ongelmallista.
Käytännössä niitä ei tarvitse noudattaa, koska noudattamatta jättämisestä ei tule sanktioita. Lisäksi kiinnijäämisriski on olematon. Työsuojeluviranomaiset valvovat työlainsäädäntöä. Työsuojelutarkastajat tekevät työpaikoilla tarkastuksia, joiden tarkoituksena on selvittää mahdollisia rikkomuksia. Tarkastajat löytävät tarkastuksien yhteydessä myös työehtosopimuksien noudattamiseen liittyviä ongelmia, mutta he eivät voi hoitaa niitä, koska valvonta kuuluu työmarkkinaosapuolille.
Sortuuko hallitus taas huonoon valmisteluun? - Mielipide - Mielipide. Äskettäin valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) joutui pyytämään nöyrästi anteeksi annettuaan väärää tietoa hallintarekisterilain käsittelyn yhteydessä.
Nyt myös pakkolakien valmisteluun saattaa liittyä samanlaista poliittista ohjailua ja tarkoitushakuisuutta. Tätä mieltä on neljä korkea-arvoista oikeusoppinutta (HS Kotimaa 7.12.): he näkevät huomattavia puutteita lakien virkamieskäsittelyssä. Professorit epäilevät myös, etteivät pakkolait läpäisisi kansainvälisten ihmisoikeussopimusten edellytyksiä eivätkä muitakaan EU-oikeudellisia selvityksiä. Pakkolakien vieminen EU-tuomioistuimeen kestäisi useita vuosia. Näyttääkin vahvasti siltä, että välttääkseen tämän kujanjuoksun hallitus yrittää runtata lait mahdollisimman nopeasti eduskunnassa läpi. Työnantajat kaatoivat yhteiskuntasopimuksen - Mielipide - Mielipide. Pelottelusta huolimatta Suomella on yhä paras AAA-luottoluokitus, Suomella on bruttokansantuotteeseen verrattuna vähemmän velkaa kuin suurimmalla osalla EU-maista eikä Suomi ole taloustilanteensa vuoksi EU-komission erityistarkkailussa kuten esimerkiksi Saksa, Ranska ja Britannia.
Silti Suomessa on nähty tänä vuona maailmanlaajuisesti jotain todella poikkeavaa. Suomen hallitus, työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Kuntatyönantajat KT vaativat kesken kahden vuoden sopimuskauden – pakkolakiesityksillä uhkaamalla – ammattiliittoja heikentämään 200:aa voimassa olevaa ammattialakohtaista työehtosopimusta.
Piirainen ja Häkämies kyykyttävät koko Suomea - Pääkirjoitukset - Pääkirjoitus. Satakunnan Kansa nimittää epäonnistumiseen päättyneitä yhteiskuntasopimusneuvotteluja näytelmäksi, jossa sekä hallitus että työmarkkinajärjestöt ovat uhonneet ja tunaroineet. ”Hallituksen pakkolakiviritelmä oli harvinaisen huonosti harkittu signaali. Jos pakkolait vielä kaatuvat eduskunnan perustuslakivaliokunnassa, mitä on jäljellä? Vain kireä ilmapiiri, eikä tietoakaan kilpailukykyloikasta. –– Tätä vauhtia edessä on kaikkien työmarkkinakriisien äiti.” Hämeen Sanomien mukaan hallituksen vitsit ovat vähissä. Kevät voi tuoda poliittisia lakkoja - Talouspäätösten syksy. Suomen suurimpaan palkansaajajärjestö SAK:hon kuuluvilla liitoilla on tällä hetkellä kaksi päämäärää ylitse muiden.
Yksi päämäärä on kaataa hallituksen pakkolakipaketti, jossa hallitus poikkeuksellisesti pakottavalla lainsäädännöllä määrää, mitä palkansaajat ja työnantajat osin voivat päättää ensi syksynä ja talvena liittojen työehtosopimuksissa. Pakkolait heikentäisivät työehtoja merkittävästi muun muassa pidentämällä työaikaa ja vähentämällä lomarahoja. Pakkolait ovat parhaillaan lausuntokierroksella, joka päättyy ensi viikolla. Toinen päämäärä on toimia niin, ettei hallitus millään tavalla heikennä liittosopimusten yleissitovuutta eli suomalaista tapaa, jossa alan pääsopimuksen ehdot koskevat myös yrityksiä, jotka eivät ole sopimuksessa mukana.
Tämä uhka sisältyy hallituksen hankkeeseen laajentaa yrityskohtaista sopimista. Neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta kariutuivat taas – hallitus edistää nyt pakkolakejaan - Yhteiskuntasopimus. Fakta Hallituksen valmistelema lakipaketti työehtojen heikentämiseksi on lausuntokierroksella. Hallitus aikoo antaa esityksensä eduskunnalle helmikuussa. Lait tulevat voimaan kesällä 2016. Niitä sovelletaan työ- ja virkaehtosopimuksiin, joista sovitaan loppuvuodesta 2016 alkaen. Lomarahoista leikattaisiin 30 prosenttia, ensimmäisestä sairauspäivästä tulisi palkaton, vuosiloma muuttuisi enintään kuuden viikon mittaiseksi ja loppiainen sekä helatorstai palkattomiksi vapaapäiviksi. Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen ei kerro hyvää nyky-Suomesta - Talouspäätösten syksy. Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen ei kerro hyvää nyky-Suomesta Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen ei kerro hyvää nyky-Suomesta. On kummallista, ettei sopimusta saatu aikaiseksi, vaikka kaikki merkittävät päättäjät halusivat sopimusta paitsi Auto- ja kuljetusalaa edustava AKT ja joukko yritysjohtajia.
Syyttely alkoi heti keskiviikkona viimeisen kokouksen jälkeen. Mätkiminen on helppoa, sillä epäonnistuminen johtui kaikista osapuolista eli hallituksesta, palkansaajista ja työnantajista. Kirkkokaan ei ole syytön. EK, Kuntatyönantajat ja Akava vaativat uhmakkaan AKT:n sopimukseen. Neuvotteluissa oli kaksi isoa kokonaisuutta. Vaikeampi osuus oli pakkolait korvaava osuus, jolla yritysten työvoimakustannuksia olisi leikattu, jotta kustannuskilpailukyky olisi kohentunut. SAK olisi hoitanut tämän osion pääsiassa niin, että työnantajan sosiaaliturvamaksuja olisi siirretty palkansaajan maksettavaksi. Valtiovarainministeri Stubbin mukaan hallitus on valmis kantamaan vastuun uudistuksista - Talouspäätösten syksy - Politiikka.
Valtiovarainministeri Stubbin mukaan hallitus on valmis kantamaan vastuun uudistuksista Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) tähdensi keskiviikkona, että hallitus jatkaa nyt pakkolakiensa kanssa. Eduskunnassa puhunut Stubb kuitenkin jätti vielä takaportin auki niin sanotulle yhteiskuntasopimukselle. Hän sanoi toivovansa, että työmarkkinoilta tulisi vielä ehdotuksia tilanteen ratkaisemiseksi. Stubb tosin muistutti, että ”tietysti kolmas kerta toden sanoi”. Yhteiskuntasopimuksen kaatumisella on suuret seuraukset - Talouspäätösten syksy - Politiikka. Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen voi heikentää talouden ilmapiiriä entisestään, jos palkansaajat, työnantajat ja hallitus eivät osaa hoitaa tuskallisen prosessin jättämiä haavoja maltilla kuntoon. Syyttely alkoi jo heti päättymiskokouksen jälkeen. Syyllisten etsiminen on helppoa, sillä epäonnistuminen johtui yhtä lailla hallituksesta, palkansaajista ja työnantajista. Lue tästä, miksi hanke on ollut vaikea.
Työrauha voi olla koitoksella ensimmäistä kertaa keväällä, kun hallitus laittaa muun muassa työehtoja heikentävät pakkolakinsa voimaan. Pääministeri Juha Sipilän (kesk) riskipitoinen suurhanke on ajanut kaikki keskeiset päättäjät eli hallituksen, palkansaajat ja työnantajat kevyesti sanottuna tukkanuottasille. On kummallista, ettei sopimusyhteiskuntana aikaisemmin tunnetussa Suomessa saatu aikaiseksi sopimusta. AKT siis irtautui sovinnonteosta jo ennen kuin selvisi, millainen sopimuksesta olisi tullut. AKT:n puheenjohtaja Piirainen irtautui omapäisesti yhteiskuntasopimuksesta – HS selvitti, miksi - Yhteiskuntasopimus. Miksi? Tätä kysymystä on kysytty siitä lähtien, kun Auto- ja kuljetusalojen liiton AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen ilmoitti viime torstaina, että liitto irtautuu yhteiskuntasopimusneuvotteluista.
Päätös voi kaataa jättisopimusyrityksen jo tänään keskiviikkona, kun keskusjärjestöjen neuvottelijat jälleen kokoontuvat päättämään neuvottelujen jatkosta. Arhinmäki vaatii äänestystä Stubbin luottamuksesta, myös Niinistön mielestä asema vaakalaudalla - Hallintarekisteri - Politiikka. Arhinmäki vaatii äänestystä Stubbin luottamuksesta, myös Niinistön mielestä asema vaakalaudalla Oppositiojohtajat ovat tuohtuneet valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok) eduskunnassa antamista hallintarekisterilausunnoista.
Valtiovarainministeri Stubb myönsi lauantaiaamuna Ylen Ykkösaamussa antaneensa väärää tietoa kansanedustajille siitä, kuinka laajasti Suomen viranomaiset kannattavat hallintarekisteriä. Lue lisää Stubbin tunnustuksesta täältä. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki vaatii eduskunnan äänestystä Stubbin luottamuksesta. ”Hallituksen pitää antaa eduskunnalle tiedonanto ministeri Stubbin lausunnoista ja toiminnasta ja sen jälkeen eduskunta äänestää ministeri Stubbin luottamuksesta. Hs. Hallitus tekeekin työehtojen heikennyksistä pysyviä – pakkolait eivät välttämättä piristä taloutta - Talouspäätösten syksy.
Työehtojen merkittäviin heikennyksiin johtavasta lakipaketista tulee pysyviä, vaikka vielä kuukausi sitten hallitus puhui määräaikaisesta lakipaketista. Lakipaketissa perustellaan ratkaisua sillä, että lakien tavoiteltu vaikutus ei toimi kolmen vuoden aikana. Hallitus sai tänään valmiiksi työntekijöiden työehtoja heikentävän niin sanotun pakkolakiesityksen. Esitys lähtee tänään keskiviikkona neljä viikkoa kestävälle lausuntokierrokselle. Lakipaketissa on runsaasti kiistanalaisuuksia, ja sen vaikutusarviot perustuvat paljolti oletuksiin ja ennusteisiin. Hallituksen pakkolakien luonnoksesta poistettiin tärkeitä kohtia – ”Pimittäminen on varmaan suora termi tälle” - Talouspäätösten syksy. Lausuntokierroksella olevasta pakkolakiesityksestä on poistettu aiemmassa versiossa olleet EU-oikeudelliset perustelut.
Useiden oikeustieteen professoreiden mielestä hallituksen ”pakkolakeja” koskevaa lakiluonnosta ei ole valmisteltu asianmukaisella tavalla. Lausuntokierroksella olevasta lakiluonnoksesta on poistettu tärkeitä kohtia, jotka olivat vielä aiemmassa versiossa mukana.