background preloader

8lk biologia

Facebook Twitter

Saalistaako mikään puutiaisia? Kirjoittaja: Jaakko Kullberg 24.9.2019 Suomen Luonto 10/2017 Kysy luonnosta Miksi puutiaiset ovat lisääntyneet yhtäkkiä ja levinneet niin nopeasti?

Saalistaako mikään puutiaisia?

Eikö niitä saalisteta? Moni pieni petohyönteinen voi käyttää punkkeja ravinnokseen. Tuskin mikään laji tosin on varsinaisesti erikoistunut juuri niiden jahtaamiseen, mutta kato on kova etenkin muurahaiskolonioiden lähellä. Sama kohtalo on monilla muillakin pikkueläimillä. Linnut, joilla on ulkoloisina erilaisia väiveitä ja punkkeja, ovat suorastaan erikoistuneet kylpemään muurahaispesissä, ja se on tärkeä osa monien lajien päivittäistä terveydenhoitoa. Kekomuurahaiset suihkuttavat häiritsijänsä päälle pikkueläimille vaarallista muurahaishappoa, ja kylpijät pääsevät näin eroon suuresta osasta kutsumattomia vieraitaan. Puutiaisten runsastumiseen on useita syitä. Asvalttiviidakot. Kaupunki luo cityeläimille tasaiset olosuhteet. Ravinto on tärkein tekijä eläinten kaupungistumisessa.

Kaupunki luo cityeläimille tasaiset olosuhteet

Eliöt ja eläimet houkuttelevat mukanaan yhä useampia lajeja kaupunkiin, jossa ravintoketju toimii kuten luonnossakin. luonto. Kaupunkiluonnon rikkaus yllätti palkitun luontodokumentaristin. Mitä meille tulee mieleen sanasta luonto?

Kaupunkiluonnon rikkaus yllätti palkitun luontodokumentaristin

Metsä. Järvenranta. Ruskan mysteeri odottaa selvittäjäänsä. Kirjoittaja: Riikka Kaartinen 19.10.2018 Suomen Luonto 8/2018 Kasvit Miksi puu käyttää energiaa muuttuakseen punaiseksi?

Ruskan mysteeri odottaa selvittäjäänsä

Mitä hyötyä siitä on? Punaisen, keltaisen ja oranssin värit havahduttavat syksyn tuloon. Ruska on kuin viimeinen elonhenkäys ennen talven lepoa. Aikaisemmin luultiin, että ruska on vain lehtivihreän hajoamisen sivuvaikutus, ikään kuin muut värit paljastuisivat vihreän alta. Lähde kääpämetsään! Muuttolintuparvet näkyvät sadetutkan kuvassa suurina pilvinä myös Oulun seudulla – tuulivoimalatkin erottuvat tutkassa.

Lentolaskenta selvitti: Kainuussa talvehtii noin 720 metsäpeuraa, kanta ei ole lähtenyt nousuun. Naalit olivat jo katoamassa Skandinaviasta – nyt tuntureilta kuuluu hyviä uutisia. Ruotsin ja Norjan tunturialueilla elää nyt ainakin 400 naalia.

Naalit olivat jo katoamassa Skandinaviasta – nyt tuntureilta kuuluu hyviä uutisia

Suomessa viimeisin poikue havaittiin yli 20 vuotta sitten. Ruotsin ja Norjan tunturialueilta kuuluu hyviä uutisia uhanalaisen naalin eli napaketun tilanteesta. Tuoreimmassa laskennassa havaittiin 300 aikuista naalia ja sata poikasta, kertoo Ruotsin radio (siirryt toiseen palveluun). Vielä vuonna 2000 naaleja oli samalla alueella vain noin 60. Metsän viisi vihreää veljestä – Haapa. Hyppää pääsisältöön yle.fiMennään metsään Metsän viisi vihreää veljestä – Haapa Julkaistu 11.09.2018 - 16:43.

Metsän viisi vihreää veljestä – Haapa

Päivitetty 11.09.2018 - 16:43 Jaa:43. Puun rakenne - Puun rakenne - PuuProffa. Ydin, joka koostuu lähinnä tärkkelyksestä, varastoi ravintoa seuraavaa vuosikasvainta ja -oksistoa varten.

Puun rakenne - Puun rakenne - PuuProffa

Alempana rungossa ydin on kuollut. Nuorpuu, joka käsittää 10-15 sisintä vuosirengasta, on solurakenteeltaan erilainen kuin myöhemmät renkaat. Nuorpuu sisältää aina oksia ja puuaines on altis halkeiluun. Laadullisesti tämä on rungon heikoin osa. Sydänpuu on kuollutta puuainesta, joka toimii kantavana “pilarina” elävälle pintapuulle.

Lajien Punainen lista – katso, mitkä Suomen eläimet ovat vaarantuneet! Punaisella listalla olevat lajit katsotaan hävinneiksi, uhanalaisiksi, silmälläpidettäviksi tai puutteellisesti tunnetuiksi.

Lajien Punainen lista – katso, mitkä Suomen eläimet ovat vaarantuneet!

Uhanalaisia ovat kaikki äärimmäisen uhanalaisiksi, erittäin uhanalaisiksi ja vaarantuneiksi luokitellut lajit. Silmälläpidettäviä ovat lajit, jotka eivät aivan täytä uhanalaisuuden kriteerejä, mutta ovat sitä lähellä. Puutteellisesti tunnetuiksi luokitellaan lajit, joista tiedetään niin vähän, ettei niiden häviämisriskiä pystytä arvioimaan. Tutkijoiden mukaan niihin tulisi suhtautua samoin kuin uhanalaisiksi määriteltyihin, ainakin siihen saakka kunnes niiden häviämisriski kyetään arvioimaan.

Valitse, mitä ryhmää haluat tarkastella lähemmin. Lintutehtäviä: Valikoima erilaisia interaktiivisia tehtäviä linnuista – aarnehagman.fi. Peukaloinen; Savonlinnan seutu 24.5.2017 Tälle sivulle olen koonnut ne tehtävät, joita ei ole muilla lintutehtäväsivuilla.Näistä tehtävistä ainakin jotkut sopivat myös lapsille – toki samat myös aikuisille.

Lintutehtäviä: Valikoima erilaisia interaktiivisia tehtäviä linnuista – aarnehagman.fi

Teen näitä ajan kanssa lisää. Tehtävälista Keväinen juttu. Ti-ti-tyy... Mitä linnut viestivät laulullaan ja miten niiden laulu syntyy? Linnut Flashcards. Match: Linnut. Linnuilla on uskomattomia konsteja talven kylmyyden selättämiseen. Julkaistu 11.11.2016 - 12:39.

Linnuilla on uskomattomia konsteja talven kylmyyden selättämiseen

Päivitetty 23.02.2018 - 14:00. Talviunet vaarassa. Kirjoittaja: Ilkka Koivisto 15.12.2016 Kysy luonnosta Kuinka käy eläinten talvilevon, jos sää on leuto ja märkä? Vaihtaako esimerkiksi karhu paikkaa, jos pesä kastuu? Kuinka käy eläinten talvilevon, jos sää on leuto ja märkä? Vaihtaako esimerkiksi karhu paikkaa, jos pesä kastuu? Petteri punakuonon metsäläinen serkku katosi Suomesta – ja palasi. Kirjoittaja: Riikka Kaartinen 5.12.2018 Nisäkkäät Monille suomalaisille poro taitaa olla metsäpeuraa tutumpi. Joulupukin apulaiseen verrattuna metsäpeura on salaperäinen ja villi. METSO, Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma. Tutkija: Riisitunturi ei ole eteläisin. Metsähallitus kutsuu Posion Riisitunturia Suomen eteläisimmäksi oikeaksi tunturialueeksi. Tutkijan mukaan Iso-Syötettä on pidetty jo sadan vuoden ajan Suomen eteläisimpänä tunturina. luonto 9.3.2010 klo 16:23päivitetty 3.6.2012 klo 06:44.

Suomen tärkein eläin sai vihdoin nimen. Julkaistu 11.10.2014 - 18:36. Päivitetty 13.10.2014 - 09:28 Pieni mutta korvaamaton. Virtuaalimetsä – Metsäpolku. Ravintoketju alkaa aina kasvista, eli tuottajasta. Seuraavaksi ravintoketjussa on vuorossa jokin kasvinsyöjä, vaikkapa jänis. Jäniksen taas syö jokin peto, esimerkiksi ilves. Petoja saattaa ravintoketjussa olla useampiakin. Ravintoketjun nuolet kertovat sen suunnan, johon energia ja ravintoaineet siirtyvät. Tiedepankki 1. Julkaistu 28.01.2013 - 13:04. Päivitetty 20.03.2014 - 13:32. Ilmastonmuutos tuo sakaalin Suomeen – Tutkija: "Ihmettelisin, jos se ei ilmestyisi 10 vuoden sisään" Leudot ja lämpöisät talvet houkuttelevat Suomeen eläimiä, joita ei täällä aikaisemmin ole ollut. Tulokkaiden joukossa ovat sakaalin ohella muun muassa tunneliruohomyyrä, idänmetsähiiri ja kivinäätä. Häviäjien elintila kaventuu. Pohjoiseen kulkeutuu enemmän petoeläimiä, jonka ruokalistalle naali voi joutua. Myös suojavärin vaihtava metsäjänis on pulassa.

Sakaali, ketterä saalistaja Suomeen kulkeutuu uusia nisäkäslajeja Etelä-Euroopasta joko Ruotsin tai Viron ja Venäjän kautta. Suomalaisille sakaalit ovat olleet tuttuja lähinnä luontodokumenteista Afrikan savanneilta. Marraskasvit näyttävät kuolleilta ja vohkivat ravintonsa muilta kasveilta - Aarre. Haitallisia vieraslajeja ehtii Oulun seudulla vielä kitkemään ennen kukintaa – jättipalsamia tuhottiin Koskelassa talkoovoimin.

Ekosysteemit Flashcards. How Wolves Change Rivers.

Vuodenajat

Yle Tiede - Meillä pohjoisessa ei olisi metsiä ehkä... Tutkija: ”Ilman sieniä Suomessa ei olisi metsiä" Uhex 2011. Uhanalainen vai ei – tunnistatko Suomen uhanalaiset eläimet? Suurpedot — Luonnonsuojeluliitto. Kuva: Kuvaaja Kai Skyttä lahjoitti kuvan luonnonsuojelutyöhön. Suomen nisakkaiden uhanalaisuus 2015. Suomen lajien punainen lista. Pertti Rassi, Esko Hyvärinen, Aino Juslén & Ilpo Mannerkoski (toim.) Julkaistu 1.12.2010, SYKE, YM) Erillisjulkaisu. s. 685. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus.

URN:ISBN:978-952-11-3806-5. ISBN 978-952-11-3806-5 (PDF). Mieli rauhoittuu, liikunta lisääntyy ja kännykät unohtuvat – 5 syytä, miksi metsä saattaa olla suomalaisen koulun pelastaja. BiGeTt-materiaalit Public Group. Luonnonpuistosta löytyi tapettu ahma. Syyttäjä: Mieskaksikko jahtasi moottorikelkoilla ahmaa yli kymmenen kilometriä – miehet ajoivat lopulta useita kertoja eläimen yli. Metsän viisi vihreää veljestä. Kansalaisten keräämiä näytteitä hyödynnetään yhä enemmän tutkimuksissa – Näin osallistut suureen muurahaistutkimukseen. Jauhomato syö muovia ja kärpäsentoukka ahmii lääkeaineita – suomalaisessa hyönteislaboratoriossa etsitään vastauksia polttaviin ympäristökysymyksiin. Hyönteisruoka.

Hyönteiset ovat luultua älykkäämpiä. Äly mahtuu pieneen tilaan, osoittavat tutkimukset. Monenlaiset hyönteiset oppivat esimerkiksi välttämään paikkoja, joista ne saavat sähköiskun. Niillä on myös pitkäkestoinen muisti. Eläinten esiinmarssi. Metsäistä luettavaa — Luonnonsuojeluliitto. Hyvän mielen polku – vinkkejä luonnossa rentoutumiseen — Luonnonsuojeluliitto. Kuiva kesä verottaa sienisatoa. Tervetuloa vieraslajiportaaliin! Suomalaiset jokamiehenoikeudet – maailman laajimmat oikeudet mennä metsään! Opettajat – Riistainfo. Kolme hyvää syytä syödä sieniä. Prisma: Sienien maailma. Huippukokki Henri Alén löysi rauhan luonnosta: "Kaikki tärkeät kokoukset tulisi pitää metsässä!" Ruskan mysteeri odottaa selvittäjäänsä. Keloutuminen vaatii aikaa.

30-vuotias kätilö ryhtyi erakoksi – vaelsi vuoden yksin Lapin erämaissa. Metsän kasvit Flashcards. Tuhannet lajit hakevat lahopuuta talousmetsistä, turhaan – Huippuekologi: Hiljainen tappaja lähempänä. Uusi arviointi: Joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen – varsinkin monille lintulajeille voidaan sanoa pian heippa. Laajalle levinnyt kurtturuusu on haittalaji, jota ei enää huomenna saa myydä. Näin tunnistat kielletyn kurtturuusun. Suomi valittiin maailman parhaaksi luontomatkakohteeksi. Maukasta ja ruokaisaa herkkutattia arvostetaan laajasti.

Näiden kuuden lajin suojeleminen voisi estää Suomen luonnon köyhtymisen – "Ei luonnon monimuotoisuuden pelastaminen ole vaikeaa" Tappavan myrkyllinen kavalakärpässieni leviää pohjoiseen. Kyyn hyödyllisyys yllättää. Superharvinainen pyyn ja riekon poikue bongattiin Lapissa – dna-tutkimus vahvistaa romanssin.