background preloader

Artikkeleita, blogikirjoituksia, videoita ym.

Facebook Twitter

Hs. Masennuslääkkeet ovat modernin lääketieteen suuri huijaus, uskoo Harvardin yliopiston professori Irving Kirsch. ”Viidenkymmenen vuoden kuluttua masennuslääkkeet rinnastetaan kuppaukseen”, hän huvittuu.

hs

Lempeän näköinen psykologian professori istuu Psykologiliiton jugend-tyylisessä toimistossa keskiviikkona ja antaa haastatteluja liukuhihnalta ennen luentoaan, jonka hän pitää Helsingin yliopistolla. Kirsch on Suomessa Psykologiliiton kutsusta. ”Mikä sitä riivaa?” Mielenterveyden häiriöistä keskiajalla. 10.10. vietetään maailman mielenterveyspäivää; päivän avulla halutaan herättää keskustelua henkisen hyvinvoinnin edistämisestä ja hälventää ennakkoluuloja ja leimaa, joka edelleen liittyy mielen sairauksiin.

”Mikä sitä riivaa?” Mielenterveyden häiriöistä keskiajalla

Mielenhäiriöitä, etenkin masennusta, pidetään juuri oman aikamme vitsauksina. Monien termien, kuten melankolian ja manian juuret voidaan kuitenkin ulottaa aina antiikin aikoihin saakka. Toisaalta on hyvä pitää mielessä, että vaikka termejä on käytetty pitkään, sairaudet niiden takana, oireet, syyt ja seuraukset ovat aina kontekstisidonnaisia ja vaihtelevat ajan ja paikan mukaan. Melankolia miellettiin yläluokan ja ennen kaikkea oppineiden vaivaksi – miten lie nykyään? Toisaalta hyvinkin samanlaiset oireet ovat voineet saada eri tulkinnan eri aikoina, esimerkiksi erilaiset ”kohtaukset” on aikanaan selitetty pahojen henkien riivaukseksi, hysteriaksi tai hermoromahdukseksi.

Keskiajalla mielen ja ruumiin hyvinvointi nähtiin kokonaisuutena ja vahvasti henkiseen sfääriin linkittyneenä. 10 memes psychology students will love. Hs. Tietoisuustaitojen vaikutusta nuorten ja lasten mielenterveyteen aletaan tutkia Suomessa alkaa syksyllä kaksi tutkimusta, joissa selvitetään, edistävätkö niin sanotut tietoisuustaidot (englanniksi mindfulness) lasten ja nuorten mielenterveyttä, keskittymistä ja oppimista sekä sosiaalisia taitoja.

hs

Tietoisuustaidoilla tarkoitetaan huomion kiinnittämistä ajatuksiin ja aistimuksiin. Tähän mennessä tehtyjen tutkimusten mukaan kyky olla läsnä voi parantaa mielenterveyttä ja helpottaa oppimista. Folkhälsanin tutkimuslaitos kutsuu tuhat ala- ja yläkoululaista 13 koulusta Helsingistä, Espoosta, Salosta ja Turusta tutkimukseen, jossa osalle opetetaan tietoisuustaitoja ja osalle rentoutusta. Jos rahoitus järjestyy, tutkimus laajenee 2 000 oppilaaseen. Helsingin yliopisto taas on käynnistämässä tutkimusta esikoululaisille. "Aikuisilla tehtyjen tutkimusten mukaan tietoisuustaidoista on selkeää hyötyä fyysiselle terveydelle ja mielenterveydelle", Volanen sanoo. Pikatie toimiviin tiimeihin. Tiimien toiminnan myönteinen vaikuttavuus syntyy samanaikaisesti toimintatapojen laadukkuudesta ja tiimin yhteistoiminnallisesta tunnelmasta.

Pikatie toimiviin tiimeihin

Energisoivan tunnelman tärkein elementti on ihmisten erilaisuuden myönteinen ymmärtäminen sekä erilaisuuden saaminen rakentavaan käyttöön eripuraan vajoamisen sijaan. Osa ihmisten käyttäytymisen erilaisuudesta muodostuu persoonallisuudesta. Persoonallisuuspiirteiden ohella motivoitumistavat ja tilannetekijät vaikuttavat erilaisuuden kohtaamiseen. Hyvän pohjan erilaisuuden ymmärtämiselle luo persoonallisuuspiirteiden arviointi sekä pohtiminen yhdessä tiiminä. Työyhteisöissä käytetään nelikenttiin pohjautuvia persoonallisuustestejä. Tutkittuun tietoon pohjautuva testi vihdoinkin työyhteisöversiona Persoonallisuuspsykologiassa on vain yksi tutkimuksellinen lähestymistapa persoonallisuuden kuvaamiseen. ”Big Five” eli viisi suurta keskeistä persoonallisuuden piirrettä ovat tutkimuksissa havaitut yleismaailmalliset persoonallisuuden piirteet.

Liisa-keltikangas-jarvinen-temperamentti.pdf. Terapiaan haluaa yhä useampi – ketkä sinne pääsevät? - Psykiatrinen hoito - Sunnuntai - Helsingin Sanomat. Huone on niin tavallinen, että tuntuu hullulta, kuinka vaikea sinne on päästä.

Terapiaan haluaa yhä useampi – ketkä sinne pääsevät? - Psykiatrinen hoito - Sunnuntai - Helsingin Sanomat

Ikkunoissa on Marimekon Unikko-verhot, seinille on ripustettu grafiikkaa, ja heti oven vieressä on kaksi nahkaista nojatuolia, toinen musta ja toinen valkoinen. Niiden välissä on pöytä, jolla on nenäliinapinkka. On myös sohva. Se on vihreä ja näyttää mukavalta. Huone on psykoterapeutti Tarja Melartinin vastaanotto. Kun ihminen avaa vastaanoton oven ensimmäisen kerran, hän on tavallisesti joko onnekas tai sitkeä. Yleensä ensin on pitänyt löytää lääkäri, joka on kirjoittanut lähetteen psykoterapiaan. Onneaan voi kiittää siitä, että on varaa maksaa terapiakäynnistä.

Lopulta on käynyt myös niin onnekkaasti, että Melartinilla on sattunut olemaan vapaa aika. Onnekkuus on kuitenkin suhteellista. Ainakin 1990-luvulta asti on julkisuudessa puhuttu siitä, miten terapiassa käymisestä on tullut jotakin tavallista. "Terapiassa käyminen ei ole enää hävettävä salaisuus", HS kirjoitti vuonna 1999. Mutta tämä oli vasta alkua. Puheääni on kuin sormenjälki – äänesi kertoo millainen olet.

Se ei ole pelkästään tärkeää, mitä sanot, vaan myös se, miten ja millä äänellä sen sanot.

Puheääni on kuin sormenjälki – äänesi kertoo millainen olet

Ihmisen ääni on keskeinen nonverbaalisen viestinnän muoto. Mutta mitä äänesi kertoo sinusta? Foniatrian erikoislääkäri Juha Vintturi lähestyy ääntä työnsä puolesta hyvinkin teknisessä mielessä. Hän miettii ääntä muun muassa ihmisen rakenteiden kautta.