Sipilän pihassa ei näy turvapaikanhakijoita - IL-TV. Antaako Sipilä kotinsa turvapaikanhakijoille? SPR: Ei riitä, että tarjouksen tekee mediassa. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) syyskuinen tarjous siitä, että hän on valmis antamaan Kempeleen-kotinsa turvapaikanhakijoiden asuinpaikaksi, on yhä voimassa, kerrotaan pääministerin esikunnasta. Syksyllä annettu tarjous on edelleen voimassa. . – Riina Nevamäki Sipilä julkisti tarjouksensa näyttävästi Ylen Ykkösaamussa syyskuun alussa. Sipilä kertoi suorassa televisiohaastattelussa, että hänen Kempeleen-kotinsa vapautuisi vuodenvaihteessa ja se annettaisiin tuolloin turvapaikanhakijoille. Sipilä halusi tuolla eleellä rohkaista jokaista suomalaista avaamaan kotinsa turvapaikanhakijoille. – Syksyllä annettu tarjous on edelleen voimassa, Sipilän poliittinen erityisavustaja Riina Nevamäki sanoo nyt.
Nevamäki ei kommentoi esimerkiksi sitä, asuuko Sipilän kodissa jo turvapaikanhakijoita vai ei. SPR: Tiedossa ei ole, että asuntoa olisi tarjottu – Minun tiedossani ei ole, että joku olisi tarjonnut asuntoaan meidän yksiköillemme. Arto Satonen: Omalta osaltani tarjous on voimassa. Tutkimus: Yli puolet kansalaisista näyttää vihreää valoa perustulolle. Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämässä tutkimuksessa perustuloa kannattaa 51 prosenttia vastaajista, kun sitä puolestaan vastustaa 23 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Selkeä enemmistö (68 %) uskoo, että perustulon avulla olisi helpompi lähteä yrittämään, jos epäonnistumisen seurauksina eivät olisi taloudelliset vaikeudet. Kannatusta löytyy kaikista väestöryhmistä, mutta eniten yrittäjistä, työttömistä ja opiskelijoista. 63 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että perustulo myös mahdollistaisi nykyiseen sosiaaliturvaan liittyvän byrokratian purkamisen. 60 prosenttia tutkimukseen osallistuneista yksinkertaistaisi tukijärjestelmää. Enemmän kuin kaksi kolmesta (69 %) kuitenkin arvioi, että perustulon suuruus aiheuttaisi pysyvän riidan eri puolueiden välille. Lisäksi joka toinen uskoo perustulon mahdollistavan myös laiskottelemisen.
Näin ajattelevat erityisesti enemmistö perussuomalaisista ja kokoomuslaisista vastaajista. Perustulokokeilu on kirjattu Suomen hallitusohjelmaan. Perussuomalaisaktiivi möläytti seksistisen kommentin - sosiaalinen media räjähti, puolue tyrmistyi. Viljelijät kehuvat: Suomessa on hyvä hallitus. Hallituskriisiin yritetään yhä etsiä ratkaisua – Valtioneuvostoon julistettu ”radiohiljaisuus” - Hallitus - Politiikka. Hallituspuolueet käyvät nyt sote-neuvotteluja isolla joukolla Valtioneuvoston linnassa Helsingissä. Paikalla on HS:n tietojen mukaan lähes 30 neuvottelijaa.
Hallituskriisi on käsillä, joten päävastuu neuvotteluissa on tietysti pääministeri Juha Sipilällä (kesk), valtiovarainministeri Alexander Stubbilla (kok) ja ulkoministeri Timo Soinilla (ps). Neuvottelujen on arvioitu kestävän myöhään. Vielä iltayhdeksältä ei ollut saatu mitään tietoa ratkaisusta. HS:n tietojen mukaan neuvottelut jatkuivat yhä. Valtioneuvoston neuvottelijoiden kesken julistettiin illaksi ”radiohiljaisuus”, jonka aikana neuvottelijat eivät saa kommentoida neuvotteluiden etenemistä millään tavalla ulkopuolisille.
Hiljaisuus julistettiin valtioneuvostoon toistaiseksi. Pääministeri Juha Sipilä mukaan ratkaisun on kuitenkin synnyttävä vielä tänään perjantaina. Selvästi tuskaantuneen oloinen Sipilä sanoi iltapäivällä, että aikataulu ei tästä päivästä veny enää pitemmälle. ”Tänä päivänä on ratkaisun synnyttävä.” Hallitus haluaa herättää keskustelua listavaaleista – koko vaalijärjestelmää pohditaan uusien maakuntavaalien takia. Hallitus on asettanut tiukan aikataulun uuden aluehallintouudistuksen läpimenolle. Poliittisen päätöksenteon toimivuutta ja vaalitapoja mietitään nyt pikavauhtia ministeriöissä, puoluetoimistoissa ja alueilla. Oikeusministeriössä on laadittu tausta-aineistoa, jota on jaettu puolueille luettavaksi.
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) myöntää, että ajatus listavaalista on putkahtanut esiin valmistelussa. Hänen mielestään listavaali soveltuisi EU-vaaleihin, vaikka muissa vaaleissa äänestettäisiin jatkossakin suoraan henkilöä. Ministeri Vehviläinen sanoo haluavansa avata keskustelun. – Toivon, että lähiviikkoina tätä asiaa nyt pohditaan avoimelta pohjalta eikä oteta annettuna sitä, että henkilövaali on paras. Vaalimallista päätöksiä helmikuussa Asiasta ei ole tehty päätöksiä. Suomessa on käytössä henkilövaali. Listavaali on käytössä esimerkiksi Ruotsissa. Vehviläinen säilyttäisi henkilövaalin kunta- ja eduskuntavaaleissa ja ottaisi sen käyttöön myös uusissa maakuntavaaleissa. Politiikan hullu vuosi 2015 – Tärkeimmät tapahtumat, kummallisimmat käänteet 12 klikkauksella. Hallitus pyrkii petraamaan lepsua lainvalmistelua. Paljon kritiikkiä lainvalmistelun heikosta laadusta saanut hallitus pyrkii parantamaan otettaan perustamalla lainsäädännön arviointineuvoston.
Perustamisvaiheessa arviointineuvosto keskittyy hallituksen esitysten talousvaikutusten arviointiin, mutta jatkossa arvioinnit voivat koskea myös muita vaikutuksia. Neuvosto ottaa kantaa esitysluonnosten perustelujen kestävyyteen ja esitettyjen johtopäätösten uskottavuuteen. Arviointineuvosto valitsee ne hallituksen esitykset, joista se antaa lausuntonsa. Lausunnot ovat julkisia. Neuvosto tulee koostumaan puheenjohtajasta ja kahdesta varapuheenjohtajasta. Lakien laaduntarkkailija Hallitusohjelmassa perustettavaksi sovitun arviointineuvoston on tarkoitus parantaa erityisesti hallitusten esitysten vaikutusarviointien laatua. Asiantuntijat ovat kritisoineet myös edellisiä hallituksia siitä, että lakeja valmisteltaessa tutkimustietoon pohjautuvat arviot niiden vaikutuksista ovat olleet usein puutteellisia. Sipilä: Lisäleikkaukset uhkaavat jos kilpailukyky ei parane. Kansa tykkää: Oppositio ruoskii hallitusta kyselytunnilla, sanan säilä viiltää täysistunnossa.
Hallituksen grillaaminen eduskunnan kyselytunnilla kiinnostaa opposition lisäksi myös kansaa. Syksyllä katsojia veti eniten 5. marraskuuta hallituskriisin aikaan lähetetty kyselytunti, joka keräsi 353 000 yleisön. Opposition piti päästä kyselemään sotesta, mutta sen sijaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) otti kantaa Postin työehtokiistaan. Toiseksi seuratuin oli marraskuun 26. päivän lähetys, jolla oli vain tuhat katsojaa vähemmän. Oppositio tivasi hallitukselta eläkkeensaajien asumistuen leikkauksesta. Kolmanneksi suosituimmaksi nousi joulukuun 3. päivän kyselytunti, jolla valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) pyysi eduskunnalta anteeksi osakkeiden hallintarekisteristä kertomiaan virheellisiä tietoja. Oppositiota huoletti myös työmarkkinatilanne ja kaatunut yhteiskuntasopimus.
Lähetyksellä oli 340 000 katsojaa. Tällä hallituskaudella kyselytunnit ovat keränneet yhteensä yli 4,7 miljoonaa politiikasta kiinnostunutta suomalaista television ääreen. Hallituksen tempoilu riepoo suomalaisia - katso paljastavat grafiikat. Sosiaalipsykologit neuvovat kirjeellä pääministeri Sipilää suhtautumisessa maahanmuuttoon - Politiikka. Sosiaalipsykologit neuvovat kirjeellä pääministeri Sipilää suhtautumisessa maahanmuuttoon Joukko sosiaalipsykologian professoreita on lähettänyt pääministeri Juha Sipilälle (kesk) ja eduskunnalle avoimen kirjeen, jossa he antavat neuvoja pakolaiskriisin käsittelyyn. ”Valtaväestön suhtautuminen maahan tuleviin pakolaisiin ja laajemmin ryhmien väliset suhteet kuuluvat ilmiöihin, joita sosiaalipsykologit ovat tutkineet jo vuosikymmeniä”, he perustelevat kirjettään.
Professorien mielestä poliitikkojen ja mielipidejohtajien on annettava selviä vastauksia ja ratkaisuja ”epävarmuuden ja vihan vähentämiseksi”. He myös paheksuvat sitä, että pakolaiskeskustelusta yritetään hyötyä poliittisesti. ”Kauhukuvia lietsomalla lisätään suomalaisten kielteistä suhtautumista pakolaisiin. Näiden mielikuvien vahvistamista pitää kaikin keinoin välttää”, tieteentekijät sanovat. Tutkimustietonsa perusteella sosiaalipsykologit ottavat kantaa maahanmuuton puolesta. ”Juuri tähän asiaan tutkimustieto antaa eväitä. Pääministeri Sipilä Ylellä: Arvonlisäveron nosto olisi epäreilua vähäosaisia kohtaan - Juha Sipilä - Politiikka. Pääministeri Sipilä Ylellä: Arvonlisäveron nosto olisi epäreilua vähäosaisia kohtaan Pääministeri Juha Sipilä (kesk) ei innostu esityksistä, joiden mukaan työvoimakustannuksia alennettaisiin pienentämällä työnantajamaksuja. Vaje paikattaisiin arvonlisäveroa (alv) korottomalla. ”Minusta ei ole oikein, että työttömät, eläkeläiset ja muut vähäosaiset maksaisivat tämänkin osuuden [talouden tervehdyttämisestä].
Tämän pitäisi olla se työssä käyvien osuus. Sipilän mukaan tarkoituksena on, että yhteensä kymmenen miljardin euron kestävyysvajeesta neljä miljardia hoidetaan menosäästöillä ja neljä miljardia rakenteellisilla uudistuksilla. Kaksi miljardia pitäisi hoitaa yritysten kustannuskilpailukykyä parantamalla, eikä tätä osuutta pitäisi enää sälyttää koko kansan niskoille alv:n muodossa. Sipilä kommentoi myös HS:n sunnuntaina julkistamaa puolueiden kannatusmittausta, jonka mukana hallituspuolueiden kannatuksen lasku on jatkunut. Sipilä otti esiin Irlannin esimerkin. Soini: Suomi ei ole enää houkutteleva turvapaikanhakijoille – ”Matkalippuja jonotetaan kotiin” - Timo Soini - Politiikka. Soini: Suomi ei ole enää houkutteleva turvapaikanhakijoille – ”Matkalippuja jonotetaan kotiin” Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini on tyytyväinen siihen, että Suomi on pystynyt vähentämään houkuttelevuuttaan. ”Se näkyy. 1 500 irakilaista on palannut kotimaahansa ja matkalippuja jonotetaan kotiin”, Soini sanoi perussuomalaisten puoluetoimistolla tiistaina. ”Oleskelulupa määräaikaiseksi, perheenyhdistäminen kiristyy, sosiaaliturvajärjestelmä kiristyy.
Tähän perussuomalaiset ovat vaikuttaneet hallituksessa.” Uusi turvapaikanhakijoita koskeva sosiaaliturvajärjestelmä tulee Soinin mukaan voimaan maaliskuun alusta. Hankkeen käynnisti sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps) syksyllä. Hallitus julkisti hiljattain 80 kohdan turvapaikanhakijoiden toimintaohjelman. Vihreiden ja vasemmistoliiton hän on havainnut vastustavan ohjelmaa. Timo Soini sanoo turvapaikanhakijoiden paluumuuton osoittaneen sen, että osalla tulijoista ei ole ollut hengenhätää. Kansanedustaja Laura Huhtasaari: Ihmisoikeudet eivät kuulu kaikille - Perussuomalaiset - Politiikka.
Kansanedustaja Laura Huhtasaari: Ihmisoikeudet eivät kuulu kaikille Kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps) on väsynyt ihmisoikeuksiin, sillä hänen mielestään niitä käytetään väärin. Huhtasaari lausui asiasta keskiviikkona Twitterissä: ”Ihmisoikeudet on perustettu suojelemaan siviilejä, ei terroristeja, sotarikollisia tai rikollisia.” Kansanedustaja Huhtasaari, voisitko hieman avata kommenttia? ”Minulle väitettiin pöytäkeskustelussa, että vaikka Suomeen tulisi sata Isis-taistelijaa, me emme voisi palauttaa heitä. ”Ihmisoikeudet on tarkoitettu heikoille, kuten vauvoille ja vammaisille, jotka tarvitsevat suojelua. Miten määrittelet ihmisoikeudet?
”Se on hyvin laaja käsite. ”Jokaisella ihmisillä on tietyt oikeudet, mutta se vaihtelee myös maittain. Tulkitset ihmisoikeuksia aika laajasti. ”Ihmisoikeudet perustuvat siihen, että toisen oikeus on toisen velvollisuus. ”Tietysti on oikeus elämään ja syrjinnän kielto, orjuus, pakkotyö ja kidutus. ”Heillä on ensinnäkin hyvin ohut side Suomeen. Näkökulma: Sipilän hallituksen ministerit valehtelevat suomalaisille päin naamaa.
Hs. Hallitus hillitsee turvapaikanhakijoiden tuloa kymmenillä eri keinoilla Hallitus julkisti tiistaina laajan turvapaikanhakijoihin liittyvän ohjelman. Ohjelman tarkoituksena on hallituksen mukaan katkaista hakijoiden hallitsematon virta maahan, saada kustannukset hallintaan ja kotouttaa turvapaikan saaneet. Ohjelmaan kuuluu sisäministeri Petteri Orpon (kok) mukaan 80 eri toimenpidettä. Hallitus haluaa muun muassa panna turvapaikanhakijat töihin joko vastaanottokeskuksissa tai niiden sijaintikunnissa. Hallituksen mukaan esimerkiksi kotouttamisen toimenpiteiden vastineeksi hakijoiden pitäisi tehdä jotakin työtä. ”Se on parempi yhteiskuntarauhalle”, Lindström sanoi tiedotustilaisuudessa.
Orpo, Lindström ja pääministeri Juha Sipilä (kesk) esittelivät ohjelman sisältöä tiedotustilaisuudessa tiistaina. Myönteinen turvapaikkapäätös ei ole vastedes pysyvä. ”Tässä betonoidaan, että oleskeluluvat ovat määräaikaisia”, Orpo sanoi. Hallitus myös aikoo arvioida Afganistanin turvallisuustilanteen uudelleen. Sipilä vei hallituksen hajoamispisteeseen ja takaisin – kolmessa päivässä ehti tapahtua paljon - Hallituskriisi. Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten muodostama hallitus oli vähällä kaatua kuluneella viikolla keskustan ja kokoomuksen välille syntyneen sosiaali- ja terveysuudistuksen mallia koskevan riidan takia. Keskusta ajoi 18 sote-alueen mallia, mutta kokoomukselle olisi kelvannut enintään 12 aluetta.
Lauantain vastaisena yönä saavutetussa kompromissiratkaisussa päädyttiin 18 maakuntaan perustuvaan itsehallintoalueeseen sekä 15 sote-alueeseen. HS koosti yhteen kiihkeän poliittisen näytelmän tapahtumat vaihe vaiheelta. Kriisi alkoi torstaina Suomen hallitus ajautui kriisiin torstaina, kun se ei päässyt asettamaansa määräaikaan mennessä sopuun sosiaali- ja terveysuudistuksen mallista. ”On hyvin todennäköistä, että kävelen presidentin luokse”, Sipilä sanoi torstai-iltana pitämässään tiedotustilaisuudessa. Sipilä sanoi vielä torstai-iltana epäilevänsä hallituksen kykyä viedä uudistus sovitussa aikataulussa läpi. Peli meni kovaksi ”Haluaako kokoomus edes sopia. Kolmikko vihdoin koolle. Hallituksen pakkolakien luonnoksesta poistettiin tärkeitä kohtia – ”Pimittäminen on varmaan suora termi tälle” - Talouspäätösten syksy. Lausuntokierroksella olevasta pakkolakiesityksestä on poistettu aiemmassa versiossa olleet EU-oikeudelliset perustelut.
Useiden oikeustieteen professoreiden mielestä hallituksen ”pakkolakeja” koskevaa lakiluonnosta ei ole valmisteltu asianmukaisella tavalla. Lausuntokierroksella olevasta lakiluonnoksesta on poistettu tärkeitä kohtia, jotka olivat vielä aiemmassa versiossa mukana. Osa professoreista pitää todennäköisenä, että vakavasti puutteellisen lainvalmistelun taustalla on poliittista ohjausta. Pakkolait leikkaisivat muun muassa lomarahoja 30 prosentilla. Lakien luonnosesitys tulee lausuntokierrokselta ensi keskiviikkona. Se on tarkoitus tuoda eduskuntaan alkuvuonna. HS:n haltuunsa saamassa luonnoksen lausuntokierrosta edeltävässä versiossa perustellaan, miksi EU-oikeus ei lainkaan koske lomarahojen leikkausta.
Perustelut keskittyvät muutamaan keskeiseen oikeustapaukseen sekä unionin työaikadirektiiviin. ”Kun vertaa näitä luonnoksia, tulee omituinen olo. Tuomas Selänne.