Your Brain by the Numbers. Berkeley researchers map out how our brains categorize the things we see. Researchers at the University of California, Berkeley have created a map showing how and where the brain categorizes the actions and objects we see every day. The study began by taking five human subjects and placing them in an MRI machine while they each watched two hours of movie trailers. Each of the trailers had been analyzed to track the different objects and types of motion present — a leaf holding still, or a butterfly flying, for example.
The MRI then allowed the researchers to track the blood flow in the brain to see what areas were being stimulated during the screenings. They then used regression analysis — a statistical technique that is able to determine relationships between different events — to determine how the approximately 30,000 locations in the brain they were tracking matched up to the 1,700 types of objects and actions in the movie trailers. Does Thinking Change The Shape Of Your Brain? Here’s a puzzler for you. Does thinking change the shape of your brain? For example, does contemplating this question actually physically change your brain? Before you get your brain all tied up in knots, I’ll save you some time. Yes. Yes it does. Now, onto the next round of this quiz: how are your imagination and actions connected? To answer this question, I’ll defer to the fabulous video above by AsapSCIENCE .
So I strongly recommend you watch this quick video and critically think about how you go about your day-to-day life. Early music lessons boost brain development. Public release date: 12-Feb-2013 [ Print | E-mail Share ] [ Close Window ] Contact: Clea Desjardinsclea.desjardins@concordia.ca 514-848-2424 x5068Concordia University This press release is available in French. Montreal, February 12, 2013 – If you started piano lessons in grade one, or played the recorder in kindergarten, thank your parents and teachers. Those lessons you dreaded – or loved – helped develop your brain. A study published last month in the Journal of Neuroscience suggests that musical training before the age of seven has a significant effect on the development of the brain, showing that those who began early had stronger connections between motor regions – the parts of the brain that help you plan and carry out movements.
This research was carried out by students in the laboratory of Concordia University psychology professor Virginia Penhune, and in collaboration with Robert J. With the help of study co-authors, PhD candidates Christopher J. Related Links: Cited study. How The Memory Works In Learning. How The Memory Works In Learning By Dr. Judy Willis, M.D., M.Ed. Teachers are the caretakers of the development of students’ highest brain during the years of its most extensive changes. As such, they have the privilege and opportunity to influence the quality and quantity of neuronal and connective pathways so all children leave school with their brains optimized for future success. This introduction to the basics of the neuroscience of learning includes information that should be included in all teacher education programs. It is intentionally brief such that it can be taught in a single day of instruction. Teaching Grows Brain Cells IQ is not fixed at birth and brain development and intelligence are “plastic” in that internal and environmental stimuli constantly change the structure and function of neurons and their connections.
It was once believed that brain cell growth stops after age twenty. High Stress Restricts Brain Processing to the Survival State Memory is Sustained by Use. How The Brain Works--And How Students Can Respond. In a continued effort to bring you the very best, most expert and diverse education content anywhere, in addition to the ideas of Grant Wiggins, Bena Kallick, Art Costa, and Nathan Jurgenson among others, TeachThought is also proud to share the ideas of Dr. Judy Willis, neuroscientist, Ph.D., and middle school teacher. By Dr. Judy Willis Although the brain is an amazing organ, it’s not equipped to process the billions of bits of information that bombard it every second. Filters in your brain protect it from becoming overloaded. These filters control the information flow so that only approximately 2,000 bits of information per second enter the brain. The Thinking Brain and the Reactive Brain When you are not stressed by negative emotions, you can control what information makes it into your brain.
When your stress levels are down and your interest is high, the most valuable information tends to pass into your thinking brain. RAS:The Gatekeeper What You Can Do The Amygdala The Hippocampus. Töissä kannattaa töherrellä järjettömyyksiä. Uutinen Töissä kannattaa töherrellä järjettömyyksiä Kun pitkästyttää kokouksessa, puhelimessa tai luennolla, alkaa paperille helposti ilmestyä kukkia, olioita tai geometrisia kuvioita.
Oheispiirtely on niin yleistä ja automaattista, että olisiko sillä jokin järkevä tarkoitus? Brittiläinen tutkimus on kuin onkin löytänyt töhertelylle merkityksen: se auttaa keskittymään. Tutkimuksessa väsähtäneet koehenkilöt kuuntelivat tylsää puhelinkeskustelua, josta heidän piti poimia nimiä. Piirtelijät menestyivät paremmin sekä nimien poiminnassa että yllättäen toteutetussa muistitehtävässä. Tutkimuksen toteuttaneen psykologi Jackie Andraden mukaan piirtely pitää mielemme sopivassa vireystilassa keskittyäksemme johonkin asiaan. Piirtelyn vallankumous Piirtelyn kognitiivista hyödyntämistä on vienyt pidemmälle amerikkalainen visuaalisen tiedon suunnittelija, ”piirtelyvallankumouksellinen” Sunni Brown.
Raapustelu tukee mielen taustalla tapahtuvaa luovaa ongelmanratkaisua ja uuden keksimistä. Tuure Hurme. Sana haltuun - Antti Mustakallio. Aivot, uni ja sosiaalisuus | Kulttuuri- ja ict-poimintoja. Katso seinää, meditoi ja reflektoi, tunne itsesi. Vältä Alzheimer: nuku, liiku, syö, tapaa ystäviäsi. Hetkyn ITU-verkoston Asiaa aivoista -tilaisuuteen 30.1.2013 kannettiin lisätuoleja, jotta kaikki ilmoittautuneet mahtuivat istumaan Tekniskan saliin, kun Ville Ojanen otti aivomme haltuunsa. Aivot siis tuottavat subjektiivisen kokemusmaailmamme valvetilassa ja REM-unessa. Osa siitä perustuu ulkomaailman dataan, mutta valtaosan aivot heittävät hatusta. Kokemus olisi reikäinen kuin emmentaljuusto, jos se perustuisi vain dataan. Unessa aivot toimivat eri tavoin kuin valvetilassa. Aivot prosessoivat yön aikana kehon kieltä ja äänenpainoja.
Eräässä tutkimuksessa kaksi koeryhmää suoritti samoja, kohtalaisen vaikeita tehtäviä. Huomio sisäänpäin Kielen rajat ovat maailman rajat. Kolmenlaista informaatiota Autonominen hermostomme käsittelee muista lihaksista tulevaa informaatiota. Aivojen limbinen järjestelmä vastaa tunteidemme kuvaamisesta. Ihminen on sosiaalinen eläin Nukkuminen Muistisairaudet. Ihmisaivoista löytyi "äänenvoimakkuuden säädin" – suodattaa liian informaation pois. Ihmisten heimolaisuus tappaa itsenäisen ajattelun - Jani Kaaron kolumnit - Tiede.
Royal Society on Englannin klassinen tiedeseura ja sen motto on nullius in verba. Se tarkoittaa jotakin sellaista, että meidän ei koskaan pitäisi uskoa sokeasti kenenkään puheisiin, vaan ottaa asioista itse selvää. Kuulostaa juhlavalta ja kriittiseltä; juuri sellaiselta motolta, jota tarvitsemme tässä villien huhujen ja huonosti perusteltujen väitteiden maailmassa. Mutta, oikeasti, eihän meistä kukaan sitä noudata. Vai oletko tarkistanut huolellisesti mitaten, että maapallo todella on pyöreä? Entä oletko tarkistanut omilla laskelmillasi, että suhteellisuusteoria todella pitää paikkansa? Kysymys luottamuksesta tulee erityisen hyvin esiin silloin, kun alamme kiistellä. Tätä kysymystä onkin syytä miettiä todella ankarasti. Jos katsomme yllämainittuja kiistakysymyksiä, huomaamme, että itse tietämisellä on kiistassa enää kovin vähän merkitystä.
Li Andersson ja Ville Rydman voivat lyödä pöytään vaikka kuinka paljon dataa puoleen ja toiseen, eikä se muuta keskustelun suuntaa mihinkään. Joukossa tyhmyys ei tiivisty - Jani Kaaron kolumnit - Tiede. Laboratorion katossa roikkuu banaaniterttu. Lattialle on laitettu hujan hajan suuria laatikoita. Sitten huoneeseen lasketaan kaksi simpanssia, ja tutkija seuraa, mitä ne tekevät. Onko niillä älyä? Kesti hetken tajuta, miksi tämä koeasetelma on klassikko tietojenkäsittelytieteessä. Mutta tietenkin. Tietojenkäsittelytieteessä simpanssien oletetaan ratkaisevan ongelman loogisesti.
Jos ne pinoavat laatikot päällekkäin ja nousevat niiden päälle, ne ulottuvat banaaniterttuun. Eläintieteilijä, joka testasi tätä tosielämässä, sai kuitenkin nähdä toisenlaisen näytelmän. Nämä kaksi erilaista strategiaa kertovat kahdesta erilaisesta älykkyydestä. Jostakin syystä ajattelemme, että vain ensin mainittu älykkyys olisi oikeaa älykkyyttä. Mutta onko älykkyyttä todella se, että ahdamme päähämme mahdollisimman paljon tietoa? Antropologi Gregory Batesonilla oli tapana kysyä, mihin loppuu sokean ihmisen minä.
Se, mitä hän halusi sanoa on, että mielemme rajat eivät ole samat kuin kehomme rajat. How to break habits (from The Power of Habit by Charles Duhigg) What Are The Habits Of Mind? What Are The Habits Of Mind? By TeachThought Staff Editor’s Note: This post has been updated from a 2012 post. Problem-based learning and project-based learning provide a rich opportunity for students to deepen their knowledge, expand their repertoire of technical skills, and enhance their appreciation of thinking tools, processes and strategies. It is not enough, however, to understand concepts and principles and to solve that one problem, as challenging as it might be. The essential outcome is to develop and expand the dispositions of skillful problem solvers who can apply their learnings to an ever-expanding array of challenges not only in commonly taught subjects in school, but also in their communities, in their world and in their lives.
While we are interested in how many answers individuals know, we are even more interested in how they behave when they don’t know—when they are confronted with life’s problems the answers to which are not immediately known. What Are Habits of Mind? 1. Meet Your 7 Fascination Triggers. Oudot tunteet: Déjà vu | Psykologia ja ihmissuhteet. -Déjà vu on voimakas kokemus siitä, että tämä juttu on tapahtunut ennenkin, joskus myös tunne siitä, että tiedän mitä seuraavaksi tapahtuu.
Ja samalla kuitenkin tietää, että tämä asia tai paikka, joka tuttuuden tunteen herättää, ei oikeasti ole tuttu. Eli syntyy ristiriita tiedon ja tunteen kanssa. Déjà vu - outo ja vahva tuttuuden tunne, mutta väärässä paikassa. Tunne, josta ei saa kiinni. Epätieteellisiä selityksiä Déjà vun nimesi déjà vuksi, "jo nähdyksi" tai "aiemmin nähdyksi", ranskalainen filosofi Emile Boirac vuonna 1876. Sitä on siitä lähtien koetettu selittää hyvin monella eri tavalla. Professori Antti Revonsuo Turun yliopiston kognitiivisen neurotieteen tutkimuskeskuksesta kertoo, että tunteelle on monia selitysmalleja. -On tietysti ei-tieteellisiä selityksiä: ne olettavat, että tähän tuttuuden tunteeseen voi luottaa, eli tapahtuma on oikeasti koettu. Epilepsia ja déjà vu Revonsuon mukaan tieteellisiäkin teorioita on useita. Eriaikaiset aivopuoliskot Muisti on mystinen sammio. Peilisolut. Vanhan japanilaisen sananlaskun mukaan visio ilman toimintaa on päiväunta, toiminta ilman visiota painajaista.
Elämässä onkin kaksi peruspilaria, joiden ymmärtäminen ja haltuun ottaminen edesauttaa merkittävästi elämänlaatua. Nämä peruspilarit ovat visio ja toiminnan rakenteen tuntemus. Visio tarkoittaa suomeksi näkymää. Se on tarkkarajainen, tulevaisuuteen suuntautuva mielikuva siitä, mitä haluat elämältä. Visio ei ole sama asia kuin päämäärä, vaan ennemminkin käsitys siitä, missä haluat olla huomenna, viikon päästä, viiden vuoden päästä.
En tarkoita tässä myöskään käsitystä siitä, mitä sinusta tulee isona, vaan tarkkarajaista ja konkreettista mielikuvaa siitä, missä olet esimerkiksi viiden vuoden päästä. Visio on konkretisoitu mielikuva itsestäsi jossakin mieluisassa tilanteessa, jonka ajatteleminen synnyttää flow-kokemuksen. Visio on ensiarvoisen tärkeä elämänlaadun kannalta. Toiminnan rakenteen tuntemus on puolestaan olennaista tulosten aikaansaamisen kannalta. Switching attention in the blink of an eye | Science. Blinking is a spontaneous action that serves an important role: it spreads tears across the surface of the eye, keeping it moist and clean so that it can work properly. Yet most of us blink every three or four seconds, far more frequent than is needed for lubrication and cleaning, and exactly why is unknown.
New research now suggests that blinking may also play an active role in brain function – it may "reset" our attention mechanism, enabling us to switch our focus from one thing to another. Attention has a limited capacity and is highly selective. We can only attend to a maximum of three or four things at any one time, and doing so can make us completely oblivious to everything else in our surroundings. In order to notice something, we have to focus our attention onto it, and this involves disengaging our attention from what we are already focused on, then shifting our gaze and re-allocating our attentional resources onto something new. Reference: Nakano, T., et al. (2012). Seiniin tuijottelun jalo taito - Jani Kaaron kolumnit - Kotimaa.
Kun englantilainen filosofi Herman Spencer oli vuonna 1851 julkaissut kirjansa Social Statistics, hän keskusteli siitä ystävänsä Mary Ann Evansin kanssa. He puhuivat monista kirjan teemoista, mutta Evansin huomion kiinnitti erityisesti muuan merkillinen seikka. Kirja oli varmasti vaatinut paljon ajatustyötä, mutta Spencerin otsa näytti epäilyttävän sileältä. Missä olivat mietintärypyt? Spencer selitti, että hänen ajatustyönsä ei perustunut sellaiseen keskittyneeseen ponnistukseen, jollaiseen kulmien kurtistus tavallisesti yhdistetään.
Johtopäätökset, joihin hän päätyi, alkoivat ajatusten iduista, ja ne kasvoivat hänen mielessään lähes huomaamatta. Hänen teoriansa syntyivät "vähä vähältä, pakottamatta, vailla tietoista tavoittelua tai huomattavaa ponnistelua. " Tärkein asia, mitä tähän vaadittiin, oli aika. Me olemme tottuneet kovin toisenlaiseen ajatustyöhön. Ennen kuin jatkan käytännöllisempien asioiden kanssa, annan pari esimerkkiä siitä, miten nämä aivojemme syvät osat toimivat. Go Climb a Tree. Dear Joel, Micah and Brenna, You love to climb trees. Literal ones with tangling branches that seem to reach the atmosphere. When you do, you show courage. You don't see it this way. You love the challenge. You love to climb metaphorical trees as well. My hope for you is that as you grow older, you don't believe the lie that the tree must be chopped down and turned into some utilitarian product.
Love, Dad A Note to Self:Try and remember that the desire I have for my own kids is the same thing I need to be pushing in my classroom. Tiedon kuvia: Mihin mind mapissa tarvitaan kuvia? 6 Thinking Hats & Instructional Design. Matleenalaakso.fi. Design Thinking Balances The Rational And Emotional. Reinventing School - A Design Thinking Challenge by Your Learning Partner - Brendan. Edward de Bono - discusses Lateral Thinking™ Lateral thinking.