background preloader

Anna ja Juha

Facebook Twitter

MAKE BELIEFS COMIX! Online Educational Comic Generator for Kids of All Ages. Oppitori: Sarjakuvan tekemisvälineitä. Minulla on tiedossa pari tuoretta sarjakuvakonetta, joissa molemmissa vain mielikuvitus asettaa rajansa tuotoksille.

Oppitori: Sarjakuvan tekemisvälineitä

Niissä on kummassakin ennen kaikkea ääkköset eli skandit mukana. Niiden osoitteet tulevat tähän, kunhan saan jutut tehtyä: Storyboard that Creaza, monipuolinen sarjakuvan tekemisväline Netissä on paljon sarjakuvageneraattoreita. Oppitorilla on luettelo, jossa on enemmän kuin tarpeeksi välineitä. En ole näitä käyttänyt, koska olen eläkeläinen. Nämä sarjakuvien tekemisvälineet, tulossa olevat uudet tuoreessa muistissa, ovat kuitenkin melko hyviä kirjoittamisen virikkeitä ainakin teoreettisesti katsoen.

Täällä näyttää olevan kattava lista, Ferlazzokin on mukana. Oikeastaan nämä kuuluvat kuvasta kirjoittamisen luokkaan. Storyboard That - The Internet's Best Storyboard Creator. Witty Comics - Make a Comic. Talvi luonnossa - hiljaista sietämistä! Päävalikko: Neljä vuodenaikaa: Valitse tästä haluamasi vuodenaika:

Talvi luonnossa - hiljaista sietämistä!

Tervetuloa Siili kiikarissa -verkkosivulle! Ruska. Syksyinen lehtipuiden reunustama kuja Englannissa.

Ruska

Maahan pudonneita, ruskan värjäämiä lehtiä muun muassa vaahterasta. Valon väheneminen ja lämpötilan aleneminen aiheuttavat yhteyttämisen loppumisen, jolloin lehtivihreä alkaa hajota ja lehden sisältämät muut väriaineet, kuten oranssinpunaiset karotenoidit ja keltaiset ksantofyllit, pääsevät näkyviin. Lehtivihreän muodostaneet molekyylit siirtyvät hajottuaan kasvin monivuotisiin elimiin, puilla runkoon, sillä niiden valmistamiseen kuluu puulta paljon energiaa ja mineraaleja. Tämä mahdollistaa niiden käyttämisen uudestaan. Kuitenkin esimerkiksi tervaleppä pudottaa lehtensä vihreinä, koska sillä ei ole tarvetta säästää mineraaleja juuriston ravinnonottoa helpottavien bakteerien vuoksi. Bitstrips for Schools. iPad App: Strip Design. Vivid apps. Be creative wherever you go.

Vivid apps

With Strip Designer you can create your own personal comic strip right on your iPhone or iPad. Add photos from your photo album or draw your own sketches. Lähiympäristön eliöt ja luonnon monimuotoisuus. Lähiluontoon liittyvät sisällöt ohjaavat kuvailemaan, havainnoimaan ja tutkimaan sitä suomalaista lähiluontoa ja kaupunkiympäristöä, johon opetus on sijoittunut.

Lähiympäristön eliöt ja luonnon monimuotoisuus

Retket tuovat lähiluonnon opetukseen havainnollisuutta, kokeellisuutta ja elämyksellisyyttä. Ne myös virittävät opiskelijassa halun oppia ja tukevat opiskelijoiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista. Lähiluonnon tärkeimmät eliölajit tunnistetaan retkillä oppaiden ja oppikirjojen avulla, opiskelijoiden auttaessa toinen toisiaan. Retkien yhteydessä tutustutaan myös turvalliseen liikkumiseen sekä jokamiehen oikeuksien ja velvollisuuksien toteutumiseen käytännössä. Elottoman ja elollisen luonnon peruspiirteitä nostetaan esiin etsimällä ja nimeämällä elollisia sekä elottomia asioita. TS.FI/PULPETTI. Sanomalehdestä on moneksi ja se sopii lähes kaikkien oppiaineiden tunneille.

TS.FI/PULPETTI

Alla opettajien hyväksi kokemia tapoja käyttää sanomalehteä opetuksessa. Laita hyvät opetusideat jakoon ja lähetä kuvaus sanomalehtiharjoituksesta tai -oppitunnista Sanomalehti opetuksessa sähköpostiin. Sarjakuvat - Sosiaalinen media oppimisen ja opetuksen välineenä. Sarjakuva. Sarjakuva ja elokuva syntyivät samoihin aikoihin 1880-luvun loppupuolella.

Sarjakuva

Sarjakuvan ja elokuvan kuvakerronnat ja lajit ovat samantyyppisiä. Sarjakuvamaista kuvakerrontaa on kuitenkin tehty jo paljon aiemmin. Taiteessa kuvien sarjaa näkee esimerkiksi diptyykkien ja triptyykkien muodossa. Sinisorsa. Sinisorsa eli heinäsorsa (Anas platyrhynchos) on sorsalintu.

Sinisorsa

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Sinisorsan pituus on noin 50–60 senttimetriä ja sen siipien kärkiväli on 81–95 senttimetriä. Sinisorsalla on suuri pää ja nokka sekä lyhyt pyrstö. Lentävä sinisorsa näyttää raskaalta, sillä on tylpät ja leveät siivet ja sen siivenlyönnit ovat nopeat. Sinisorsan jalat ovat oranssit. Punatulkku. Se on Kymenlaakson maakuntalintu.[2] Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Punatulkun pituus on noin 16–19 senttimetriä ja paino 30–40 g.

Punatulkku

Sen kutsuääni on huilumainen ”hjyy”. Laulu on hiljaista rupattelua latvustossa. Koivut. Suomalaista istutuskoivikkoa keskikesällä.

Koivut

Koivut (Betula) on kasvisuku, johon kuuluu noin 120 lajia pohjoisen pallonpuoliskon lauhkean vyöhykkeen puita ja pensaita. Ne ovat kesävihantia, tuulipölytteisiä ja yksikotisia. Metsäkuusi. Metsäkuusi eli kuusi (Picea abies), myös näre, on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon kuuluva ainavihanta havupuu.[2] Metsäkuusi jaetaan tavallisesti kahteen alalajiin, jotka ovat euroopankuusi (Picea abies subsp. abies) ja siperiankuusi (Picea abies subsp. obovata). Jotkut kasvitieteilijät pitävät siperiankuusta omana lajinaan Picea obovata.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Voikukka. Voikukka (Taraxacum officinale) on usein rikkaruohona pidetty monivuotinen kasvi, joka leviää tehokkaasti siementensä avulla. Voikukka on kuitenkin myös kauppayrtti, johon viittaa nimessä esiintyvä officinale (officinalis tarkoittaa lääkkeenä käytettyä). Ympäri maailmaa tavataan useita voikukan alalajeja, joiden väliset erot saattavat olla hyvinkin vähäisiä. Voikukan hyötykäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Metsäjänis. Metsäjänis (Lepus timidus) on jäniseläinten lahkoon kuuluva nisäkäs, joka on sopeutunut pohjoisen Euraasian oloihin. Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Metsäjänis on 50-60 cm pitkä, painaa 2–5,5 kiloa ja sen hännän pituus noin 7 cm. Siili. Siili eli eurooppalainen siili (Erinaceus europaeus) on pieni ja piikikäs yöeläjä ja hyönteissyöjä, jota esiintyy suuressa osassa läntistä Eurooppaa.

Siilien heimo on hyvin vanha, ja siilit ovat säilyneet melko muuttumattomina vuosimiljoonia. Siiliä kutsutaankin joskus eläväksi fossiiliksi.[2] Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Lesson. Lesson. Luonto eri vuodenaikoina. Luonto sopeutuu talveen. Lumi, jää ja pakkanen. Termisen talven aikana vuorokauden keskilämpötila pysyttelee nollan alapuolella. Suomessa vuodenajan vaihtuessa keskilämpötila voi vaihdella raja-arvojen molemmin puolin pitkäänkin, eikä vuodenajan vaihtumisen ajankohta ole suinkaan aina yksiselitteinen. Pakkanen syntyy, kun lämpötila laskee alle nollan celsiusasteen.

Halla tarkoittaa sitä, että kasvukauden aikana lämpötila maan pinnan korkeudella on pakkaslukemissa. Tuuli lisää kylmyyden tuntua Pakkassäällä lämpömittarin lukema ei välttämättä kerro oikeaa tietoa siitä, kuinka kylmää oikeasti on. Tuuli tehostaa lämpöhävikkiä ja näin ollen voimistaa kylmyyden tuntua, lisäten samalla pakkasen purevuutta. -10 asteen pakkasella 7 metriä sekunnissa puhaltava tuuli saa pakkasen tuntumaan -19 asteiselta, -20 asteessa vastaava tuulen nopeus lisää purevuutta -32 asteeseen. Lintujen pesintä ja muutto. Muutto riippuu yksilöstä, kulloisestakin säätilasta, jopa vuodesta. Jotkin linnut selviävät täällä purevimmissakin pakkasissa.

Lintujen syysmuutto 3 min Hanhia kevätmuutolla Keväällä kannattaa tarkkailla lumen alta paljastuvia peltoaukeamia. Hanhia keväisellä tulvapellolla 4 min Erilaisia pesäpaikkoja Linnuilla on usein hyvinkin lajityypillinen pesäpaikka ja pesä. Joskus lintujen pesäpaikat ovat aika hämmentäviä. Miten linnut suunnistavat? Ihmistä kautta aikojen hämmästyttänyt lintujen kyky suunnistaa voidaan jakaa kahteen ryhmään, synnynnäisiin ja opittuihin.

Lintujen suunnistuskyvyn kulmakivet maan magneettikentätnäköaistikuuloaistihajuaistilajitovereilta opittu tieto Magneettikenttiä linnut käyttävät myös näköaistin avulla suunnistettaessa. Näkökyky auttaa lintuja erottamaan myös erilaisia maamerkkejä ja taivaankappaleita. Infraääniä eli äärimmäisen matalia ääniä kuulevat mm. kyyhkyt. Kasvit ja sienet. Kun ilma syksyllä kylmenee ja päivät pimenevät eläimet hakeutuvat talvipesiin, keräävät ruokavarastoja ja vaihtavat turkin väritystä. Kasveilla puolestaan kasvu pysähtyy, siemenet ja talvisilmut valmistuvat ja jotkin kasvin osat kuolevat. Tällöin myös varpujen ja ruohojen lehdissä oleva lehtivihreä eli klorofylli hajoaa vähitellen. Hajoamistuotteet siirtyvät puun runkoon odottamaan seuraavaa kevättä. Näin kasvit ottavat lehdistä talteen tärkeät aineet, kuten typen, joiden valmistamiseen kuluisi paljon energiaa.

Ruska 2 min Karotenoidit ja ksantofyllit värjäävät lehdet Kuitenkin esimerkiksi lepän lehdet varisevat vihreinä, sillä leppä saa juuristobakteeriensa ansiosta riittävästi typpeä muutenkin, eikä sen tarvitse kierrättää sitä. Ruska alkaa ensimmäisistä pakkasöistä. Puuruskan värikkäimpiä kasveja lienevät haapa, pihlaja ja monet jalot lehtipuut. Fastest Way to Create Comic Strips and Cartoons - Toondoo. Educational Software.