MAKE BELIEFS COMIX! Online Educational Comic Generator for Kids of All Ages. Oppitori: Sarjakuvan tekemisvälineitä. Minulla on tiedossa pari tuoretta sarjakuvakonetta, joissa molemmissa vain mielikuvitus asettaa rajansa tuotoksille. Niissä on kummassakin ennen kaikkea ääkköset eli skandit mukana.
Niiden osoitteet tulevat tähän, kunhan saan jutut tehtyä: Storyboard that Creaza, monipuolinen sarjakuvan tekemisväline Netissä on paljon sarjakuvageneraattoreita. Larry Ferlazzolla on varmaankin niistä kattava luettelo, hänen listansa ovat ainutlaatuiset, tosin hieman puuduttavat laajuudessaan. Oppitorilla on luettelo, jossa on enemmän kuin tarpeeksi välineitä. En ole näitä käyttänyt, koska olen eläkeläinen. Nämä sarjakuvien tekemisvälineet, tulossa olevat uudet tuoreessa muistissa, ovat kuitenkin melko hyviä kirjoittamisen virikkeitä ainakin teoreettisesti katsoen. Täällä näyttää olevan kattava lista, Ferlazzokin on mukana. Oikeastaan nämä kuuluvat kuvasta kirjoittamisen luokkaan. Storyboard That - The Internet's Best Storyboard Creator.
Witty Comics - Make a Comic. Talvi luonnossa - hiljaista sietämistä! Päävalikko: Neljä vuodenaikaa: Valitse tästä haluamasi vuodenaika: Talvi: pakkanen, lumi ja pimeys... Katso myös näitä: Millainen talvi meillä on? Ilmatieteilijät kertovat talven alkavan, kun vuorokauden keskilämpötila laskee 0-asteen alapuolelle ja päättyvän, kun keskilämpö keväällä nousee tämän rajan yläpuolelle. "Antti aisoilla ajaa, Kaisa kansia valaa" (Antin päivä 30.9., Kaisan päivä 25.11. ...aisoilla ajaa = rekikeli, ...kansia valaa = järvet jäätyvät). Talvi on erityisesti Pohjois-Suomessa selvästi pitempi kuin muut vuodenajat, mutta ei muuten niin erikoinen (yleismaailmallisesti katsoen). "Tammikuu tapansa näyttää: pakkanen pyryn perästä, pahailma pakkasesta. " Maa jäätyy (routaantuu) hiekka- ja soramaissa yleisesti puolen metrin syvyyteen, kovina ja vähälumisina talvina yli metrinkin syvyyteen.
Helmikuussa on valoisaa aikaa vain 8-11 tuntia vuorokaudessa. Helmikuun puolivälissä voi syntyä jo pieniä varhaiskevään oireita, keskipäivän aurinko saattaa jo hiukan lämmittää. Kasvien talvi: Talviunta vai horrosta | Tervetuloa Siili kiikarissa -verkkosivulle! Ruska. Syksyinen lehtipuiden reunustama kuja Englannissa. Maahan pudonneita, ruskan värjäämiä lehtiä muun muassa vaahterasta. Valon väheneminen ja lämpötilan aleneminen aiheuttavat yhteyttämisen loppumisen, jolloin lehtivihreä alkaa hajota ja lehden sisältämät muut väriaineet, kuten oranssinpunaiset karotenoidit ja keltaiset ksantofyllit, pääsevät näkyviin. Lehtivihreän muodostaneet molekyylit siirtyvät hajottuaan kasvin monivuotisiin elimiin, puilla runkoon, sillä niiden valmistamiseen kuluu puulta paljon energiaa ja mineraaleja.
Tämä mahdollistaa niiden käyttämisen uudestaan. Kuitenkin esimerkiksi tervaleppä pudottaa lehtensä vihreinä, koska sillä ei ole tarvetta säästää mineraaleja juuriston ravinnonottoa helpottavien bakteerien vuoksi. Ruska ilmenee sekä lehtipuissa (puuruska) että varvuissa ja ruohovartisissa kasveissa (maaruska). Ruskan ajankohta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Ruskan huippu etenee syksyisin pohjoisesta etelän suuntaan 500 kilometriä parissa viikossa. Maaruska. Bitstrips for Schools. iPad App: Strip Design. Vivid apps. Be creative wherever you go. With Strip Designer you can create your own personal comic strip right on your iPhone or iPad. Add photos from your photo album or draw your own sketches. Apply simple image filters to increase the impact of photos, and add speech balloons Add advanced textual elements and stickers to get that genuine comic book feel.
When you are done, save the resulting image to the iPhone's photo album, email it to friends and family or share it with Flickr, Facebook, or twitter. While you edit your comic you can freely zoom and pan to manipulate even small details. Templates Strip Designer includes more than 100 different layout templates that you can use to insert your photos in. You begin by picking a layout for each page, but the layout is easy to change after you have added text and photos. Photos Inserting photos is straight-forward. Once a photo has been inserted you can manipulate its appearance Filters Balloons Text Balloons are easy to add.
Zooming and panning Preview. Lähiympäristön eliöt ja luonnon monimuotoisuus. Lähiluontoon liittyvät sisällöt ohjaavat kuvailemaan, havainnoimaan ja tutkimaan sitä suomalaista lähiluontoa ja kaupunkiympäristöä, johon opetus on sijoittunut. Retket tuovat lähiluonnon opetukseen havainnollisuutta, kokeellisuutta ja elämyksellisyyttä. Ne myös virittävät opiskelijassa halun oppia ja tukevat opiskelijoiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista. Lähiluonnon tärkeimmät eliölajit tunnistetaan retkillä oppaiden ja oppikirjojen avulla, opiskelijoiden auttaessa toinen toisiaan. Retkien yhteydessä tutustutaan myös turvalliseen liikkumiseen sekä jokamiehen oikeuksien ja velvollisuuksien toteutumiseen käytännössä. Elottoman ja elollisen luonnon peruspiirteitä nostetaan esiin etsimällä ja nimeämällä elollisia sekä elottomia asioita. Yhteisen pohdinnan jälkeen elollista luontoa yhdistävät asiat kirjataan ylös: elämänkaari: syntyminen, kasvaminen ja kuoleminenlisääntyminenaineenvaihdunta: ravinnon ottaminen ja jätteiden poistaminensolurakenne.
TS.FI/PULPETTI. Sanomalehdestä on moneksi ja se sopii lähes kaikkien oppiaineiden tunneille. Alla opettajien hyväksi kokemia tapoja käyttää sanomalehteä opetuksessa. Laita hyvät opetusideat jakoon ja lähetä kuvaus sanomalehtiharjoituksesta tai -oppitunnista Sanomalehti opetuksessa sähköpostiin. Alkuopetukseen - Leikataan lehdistä tavaroita ja hintoja ja lasketaan ostosten hintoja. Tuula-Riitta Karlin, Saarniston koulu Väritysharjoitus, 1.-2. luokat Kuvaamataidon tunnilla väritetään lehdestä leikattu ja kaikille kopioitu sarjakuva (aiheena esim. Hahmotusharjoitus,1.-2. luokat Tutkitaan, mitä yksittäisessä kuvassa on/tapahtuu (paikka, aika, päähenkilöt, henkilöiden ikä, tunnetilat: iloinen, surullinen, yllättynyt yms) ja seurataan tarinaa (kuka tekee, mitä tekee, mitä tapahtuu, missä, milloin, kenen kanssa, mitä sitten tapahtuu, millaista oli?).
Pia Virtanen, Halikko Mielikuvaharjoitus, 1.-2. luokat Tiedonhakua ja säätietoja, 1.-2. luokat Leena Kantomäki, Kisakallion koulu Kolmosluokkaisille Brita Somerkoski. Sarjakuvat - Sosiaalinen media oppimisen ja opetuksen välineenä. Sarjakuva. Sarjakuva ja elokuva syntyivät samoihin aikoihin 1880-luvun loppupuolella. Sarjakuvan ja elokuvan kuvakerronnat ja lajit ovat samantyyppisiä. Sarjakuvamaista kuvakerrontaa on kuitenkin tehty jo paljon aiemmin.
Taiteessa kuvien sarjaa näkee esimerkiksi diptyykkien ja triptyykkien muodossa. (Esim. Akseli Gallen-Kallelan triptyykki Väinämöisen soitto 1890–91.) Bayeuxin seinävaate 1000-luvulta kertoo Vilhelm Valloittajan valloitusretkestä kuvasarjana, jossa on yli 70 kuvaa teksteineen. Sarjakuvan ilmaisukeinoja tutkitaan tarkastelemalla ja harjoittelemalla kuvan kokoja kuvakulmia kuvan sommittelua tilan rakentamisen keinoja viivan ja pinnan rakennetta sarjakuvaruutujen kokoja ja muotoja liikkeen ja äänen kuvaamista puhe- ja ajatuskuplia tekstejä tehosteita kuvasymboleita. Suomalaisia uusia sarjakuvan tekijöiden teoksia tutkimalla löytyy tyylejä, aiheita ja tekotapoja, jotka eivät ole oppilaille kaupallisista sarjakuvista tuttuja. Sarjakuvan keinoja voidaan opetella Tarinan vaiheina ovat. Sinisorsa. Sinisorsa eli heinäsorsa (Anas platyrhynchos) on sorsalintu.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Sinisorsan pituus on noin 50–60 senttimetriä ja sen siipien kärkiväli on 81–95 senttimetriä. Sinisorsalla on suuri pää ja nokka sekä lyhyt pyrstö. Lentävä sinisorsa näyttää raskaalta, sillä on tylpät ja leveät siivet ja sen siivenlyönnit ovat nopeat. Sinisorsan jalat ovat oranssit. Nimensä mukaisesti sinisorsalla on sininen, valkoreunainen siipipeili.[2] Juhlapukuisella koiraalla on vihreä pää ja kaula ja keltainen nokka sekä valkoinen kaularengas. Sinisorsa on hyvin äänekäs lintu. Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Sinisorsa on laajalle levinnyt lintu. Sinisorsa on suurimmaksi osaksi paikkalintu[2], mutta osa linnuista muuttaa.[1] Suurin osa Suomen sinisorsista muuttaa talveksi Etelä-Skandinaviaan ja Länsi-Eurooppaan, mutta osa talvehtii Suomen ulkosaaristossa ja sulapaikoissa.
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Punatulkku. Se on Kymenlaakson maakuntalintu.[2] Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Punatulkun pituus on noin 16–19 senttimetriä ja paino 30–40 g. Sen kutsuääni on huilumainen ”hjyy”. Laulu on hiljaista rupattelua latvustossa. Linnun päälaki on musta, samoin siivet ja pyrstö.
Siivissä on lennon aikana näkyvä valkoinen raita. Vanhin suomalainen rengastettu punatulkku on ollut 6 vuotta 11 kuukautta 28 päivää vanha. Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Lajia esiintyy koko Euroopassa ja Aasian leudoilla alueilla, ja se on paikkalintu, mutta jotkut lajin pohjoisimmat edustajat muuttavat talveksi etelään. Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Havupuuvaltainen kuusisekametsä Suomessa sekä puistot ja puutarhat Keski-Euroopassa ovat sen suosikkeja pesimäympäristöiksi. Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Pyrrhula pyrrhula europoea Punatulkku rakentaa pesänsä pensaaseen tai puiden alaoksille, noin 1–2 metrin korkeudelle ja se laskee yleensä 5–7 sinivihreää, ruskeapilkullista munaa. Koivut. Suomalaista istutuskoivikkoa keskikesällä. Koivut (Betula) on kasvisuku, johon kuuluu noin 120 lajia pohjoisen pallonpuoliskon lauhkean vyöhykkeen puita ja pensaita. Ne ovat kesävihantia, tuulipölytteisiä ja yksikotisia.
Lehdet ovat oksilla kierteisesti ja ne ovat yleensä ehytreunaisia, mutta joskus liuskaisia. Emi- ja hedenorkot ovat samassa puussa. Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Koivut ovat Suomen lehtipuista yleisimpiä, ja hies- ja rauduskoivut ovat Suomen kylmässä ilmastossa jopa osittain kilpailukykyisiä Suomen metsiä dominoivalle kuuselle. Elinkierto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Koivujen lehteentulo ja samanaikaisesti tapahtuva kukinta ovat merkittävät tapahtumat Suomen luonnossa keväällä. Koivuallergia on elimistön reagoimista negatiivisesti koivun siitepölyyn. Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Koivuista otetaan mahlaa, josta tehdään juomia maun ja terveysvaikutusten vuoksi. Koivua käytetään huonekalupuuna ja sellun valmistukseen. Lehtien ja värin mukaan:
Metsäkuusi. Metsäkuusi eli kuusi (Picea abies), myös näre, on mäntykasvien (Pinaceae) heimoon kuuluva ainavihanta havupuu.[2] Metsäkuusi jaetaan tavallisesti kahteen alalajiin, jotka ovat euroopankuusi (Picea abies subsp. abies) ja siperiankuusi (Picea abies subsp. obovata). Jotkut kasvitieteilijät pitävät siperiankuusta omana lajinaan Picea obovata. Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Kuusta on istutettu laajoille alueille Pohjois-Amerikkaan menestyksekkäästi. Villiintyneitä populaatioita tiedetään Connecticutista Michiganiin ja luultavasti niitä esiintyy muuallakin.[6] Ekologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Jääkauden jälkeen Suomeen tulleista puulajeista lähinnä koivut ja mänty olivat vallitsevia, mutta noin 5 000 vuotta sitten idästä saapunut kuusi alkoi vallata sille sopivia kosteita ja varjoisia kasvupaikkoja, ja samalla se syrjäytti muut puulajit ja loi tiheitä, hämäriä kuusikoita.
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Lähde: Koehler: Medicinal-Plants (1887) Voikukka. Voikukka (Taraxacum officinale) on usein rikkaruohona pidetty monivuotinen kasvi, joka leviää tehokkaasti siementensä avulla. Voikukka on kuitenkin myös kauppayrtti, johon viittaa nimessä esiintyvä officinale (officinalis tarkoittaa lääkkeenä käytettyä). Ympäri maailmaa tavataan useita voikukan alalajeja, joiden väliset erot saattavat olla hyvinkin vähäisiä. Voikukan hyötykäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Länsimaissa voikukkaa pidetään usein hyödyttömänä rikkaruohona, mutta esimerkiksi Kiinassa voikukkaa käytetään paljon yrttilääkinnässä. Voikukalla on monia terveydellisiä vaikutuksia ja sillä voi muun muassa puhdistaa verta ja sitä voidaan käyttää kuumeen laskemiseen.lähde? Villan värjäyksessä voikukan tuoreita kukista saadaan alunalla purettamalla punaista ja keltaista sekä juurista samalla puretusaineella oranssinkeltaista väriä.
Voikukkaa muistuttavia kasveja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Monia keltakukkaisia mykerökukkaisia kasveja sekoitetaan voikukkaan. Metsäjänis. Metsäjänis (Lepus timidus) on jäniseläinten lahkoon kuuluva nisäkäs, joka on sopeutunut pohjoisen Euraasian oloihin. Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Metsäjänis on 50-60 cm pitkä, painaa 2–5,5 kiloa ja sen hännän pituus noin 7 cm. Metsäjänis voi elää jopa 13-vuotiaaksi. Kesäisin metsäjäniksen selkäpuoli on harmaanruskea ja pohjavilla vaaleanharmaata. Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Metsäjänis esiintyy Euroopan ja Siperian pohjoisosissa.
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Metsäjänikset saavat 3–15 poikasta vuodessa 1–3 eri poikueessa. Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Metsäjänis syö talvella lehtipuiden ja pensaiden oksia ja kuorta. Saalistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Metsäjänistä saalistavat monet eläimet, esimerkiksi susi, ilves, kettu, kanahaukka, maakotka ja huuhkaja. Metsästys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Pääartikkeli: Jäniksenmetsästys Metsäjänistä metsästetään yleisesti. Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Rusakko. Siili. Siili eli eurooppalainen siili (Erinaceus europaeus) on pieni ja piikikäs yöeläjä ja hyönteissyöjä, jota esiintyy suuressa osassa läntistä Eurooppaa.
Siilien heimo on hyvin vanha, ja siilit ovat säilyneet melko muuttumattomina vuosimiljoonia. Siiliä kutsutaankin joskus eläväksi fossiiliksi.[2] Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Siiliä tavataan luontaisesti Euroopan lounais-, länsi- ja pohjoisosissa sekä Venäjällä Suomen ja Baltian itäpuolisella alueella.[1] Lajia on istutettu Azoreille ja Uuteen-Seelantiin.[1] Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto on arvioinut siilin lajina elinvoimaiseksi.[1] Se on kuitenkin harvinaistunut Sardiniassa, jossa sitä metsästetään koirien avulla.[1] Esiintyminen Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Suomessa siiliä tavataan Etelä- ja Keski-Suomessa Perämeren pohjukasta Kainuuseen saakka ulottuvalla alueella.
Istutukset, kulttuurimaiseman ja asutuksen lisääntyminen ovat auttaneet siilin leviämistä. Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Lesson. Lesson. Luonto eri vuodenaikoina. Vuodenaikojen vaihtelu Vuodenaikojen vaihtelu on maassamme vuodesta toiseen rytmisesti toistuva ja suurin piirtein samanlaisena esiintyvä ilmiö. Oppilaiden kanssa voi tarkastella sekä elottoman että elollisen luonnon tapahtumia, kuten sitä, miten lämpö- ja valosäteily ja niistä johtuva sade esiintyvät ja miten eliökunta on sopeutunut vuodenaikojen vaihteluun. Perinteisesti on tarkasteltu sitä, miten kasvit ja eläimet varustautuvat talveen ja miten ne selviävät vuodenaikojen vaihtelusta. Mutta vuoden kulkua voi tarkastella myös ihmisen näkökulmasta: Miten vuodenajat vaikuttavat ihmisen toimiin?
Kasvien olomuodot Kasvien olomuodon mukaan puhutaan heinistä, ruohoista, varvuista, pensaista ja puista; myös näihin käsitteisiin oppilaat tutustuvat neljänä ensimmäisenä kouluvuotena. Yksivuotinen, monivuotinen Heinät ja ruohot ovat yksivuotisia tai monivuotisia kasveja. Kasvikunnan muutokset talven kynnyksellä Miten oppilaat tutustuvat kasvien talvehtimiseen? Keino selviytyä talvesta Lintujen muutto. Luonto sopeutuu talveen. Lumi, jää ja pakkanen. Lintujen pesintä ja muutto. Ruska | Kasvit ja sienet. Fastest Way to Create Comic Strips and Cartoons - Toondoo.
Educational Software | Teaching with Comics | Bitstrips for Schools.