5 faktaa Sigmund Freudista - Mielen Ihmeet. Joulun lumoavin jälkiruoka: Piparinen raakakakku » Tuulia. Täällä sitä taas ollaan joulujuttujen äärellä. En ole vielä ryhtynyt joulufanaatikoksi enkä luultavasti ryhdykään, mutta aika monet jouluiset ruuat tuntuvat pyörivän mielessä…ja näköjään erityisesti piparkakut. Tänä vuonna skippaan itse pipareiden leipomisen ja kaiken sen jauhokaaoksen sijaan kuittaan niihin kohdistuvat himot tällä kakulla. Menin nimittäin kehittelemään tällaisen jouluisen raakakakun pari viikkoa sitten, kun olimme käymässä vanhempieni luona ja halusin tehdä jälkkärin sunnuntaipäivälliselle. Niinpä tulin tehneeksi tämän kakun ja äkkiä totesin, ettei tätä voi jättää hautumaan vain omaan pääkoppaan (jossa se ei taatusti pysy pitkään tallessa), vaan se vaatii saada hetkensä julkisuudessa.
Niinpä ystävät hyvät, joulustressit veks – tässä teille kakku, jolla hoituu kaikki tulevat juhlat, illanvietot ja vaikka itse juhlapyhänkin herkkuhetket! Jos olet raakakakkujen vanha tuttu, pyöräytät tämän reilussa vartissa. Säihkyvää pikkujoulukautta ja lämpöistä joulukuun alkua kamuset! Kypsät defenssit vähentävät stressiä ja suojaavat ahdistukselta - Elämä. Pieni itsensä huijaaminen on yhteydessä terveyteen ja hyvinvointiin. Mielen puolustusmekanismit auttavat kohtaamaan yllättäviä tilanteita ja ristiriitoja. ”Jotta ihminen ei olisi masentunut, se edellyttää sellaista suotuisaa itsensä huijaamista. Kepeiden, vähän liian suotuisten tilannetulkintojen tekemistä”, erikoispsykologi, kouluttajapsykoterapeutti Jan-Henry Stenberg Psyykkinen puolustusmekanismi eli niin sanottu defenssi on mielensisäinen prosessi, joka ylläpitää psyykkistä tasapainoa. Puolustusmekanismit vähentävät stressiä, suojaavat ahdistukselta ja turvaavat toimintakyvyn kriiseissä, mutta aiheuttavat myös ongelmia.
On liiankin helppo syyttää puolisoa, valtiota tai huonoa onnea, ja syyttely ei ole kovin rakentavaa toimintaa. Osa mielen puolustusmekanismeista on kypsiä ja osa kypsymättömiä. Kärjistäen voi sanoa, että kypsiä puolustusmekanismeja käyttävä ihminen menestyy elämässään. Epäkypsiä ovat esimerkiksi: Lohkominen. Kiitollisuus hoitaa aivojasi - Pääkirjoitus. Elämä on muuttunut vaikeaksi. Näin voisi päätellä siitä, että lehdet, internet ja kirjakaupat ovat tulvillaan neuvoja hyvästä elämästä: miten kykenisit keskittymään olennaiseen, nukkuisit paremmin, olisit läsnä perheellesi, jaksaisit hoitaa itseäsi tai ylipäätään saada mielenrauhan. Ihmisen aivot eivät ole kehittyneet yhtä nopeasti kuin kaikki se, mitä ihmisen aivoilla on keksitty. Digitaalisen aikakauden infoähky ja viriketulva ovat aivoille kova koettelemus. Kun yhä useampi meistä myös tekee työtä enimmäkseen aivoillaan, aivoja kannattaa hoitaa ja käyttää viisaasti.
Väsynyt, nälkäinen ja huonosti nukkunut ihminen aiheuttaa harmia sekä itselleen että muille. Aivojen perushuollon lisäksi kannattaa harkita, mitä ajatuksia aivoissaan pyörittelee. Jos kiinnittää huomiota myönteisiin asioihin, se ruokkii hyvinvointia ja mielenrauhaa. Aikuiskouluttaja ja elämäntaitovalmentaja Marika Borg antaa tähän yksinkertaisen neuvon kirjassaan Rakastu elämääsi. Kiitos Jeesus ruuasta, aamen. Kiira Korpi: Ahdistus vei ilon urheilusta ja elämästä - Mielenterveyden keskusliitto.
Teksti: Raisa Mattila Kuvat: Heli Hirvelä Vuosikausia Kiira Korpi hymyili jäällä ja mainoskuvissa, mutta oikeasti häntä ahdisti, usein ja paljon. Nyt hän kertoo, miltä paineet tuntuivat – ja miten hän oppi sietämään niitä. Paineen alla ”Istuin perheeni ja valmentajani kanssa ravintolassa. Vuosi oli 2012, ja olimme juhlimassa voittoani taitoluistelun GP-kisoissa Moskovassa. Minun paikkani oli pöydän päässä. Minä en ollut onnellinen. Olin saanut kisoissa siihenastisen urani parhaat pisteet, mutta pistesaldoni oli parantunut vain kolmella pisteellä. ”Huomion saamisesta tuli huono omatunto.”
Aloin luistella viisivuotiaana. Kuukausi Torinon kisojen jälkeen luistelin Calgaryn MM-kisoissa. Siitä tuli huono omatunto. Luistelusta tuli nopeasti totista hommaa. ”Suorituksesta päättelin, voinko olla itseeni tyytyväinen.” Menin joka päivä treeneihin vähintään kohtalaisen ahdistuneena siitä, millaiseen suoritukseen tällä kertaa venyisin. Hiljaa mielessäni kaipasin tavallista elämää. 1. Kiira Korpi Lue myös: The Pennsylvania Gazette: Martin Seligman's Journey. Martin Seligman's Journey (continued) A New Seligman Frontier: Learned Happiness Several months before Seligman passed on the torch of the APA presidency on New Year's Eve, I posed the de-riguer question for an American celebrity who's just come off the field from a great victory: Hey Marty, you've just helped re-focus the entire field of psychology towards a more positive and profitable direction.
What are you going to do now? Go to Disney World? Well, close. He's going to Grand Cayman Island. Rob Hirtz, C'80, is a writer in Durham, N.C. January/February Contents | Gazette Home Copyright 1999 The Pennsylvania Gazette Last modified 1/4/99. En se minä ollut – itsen suojaamisen ja harhauttamisen perusteet. Mies: Tunnista oma murtumispisteesi – "Kun joku sorkkii mielen miinoja, joudumme alligaattorimoodiin" Kaikille käy niin joskus. Joku kommentti ohittaa suojamuurit ja laukaisee alitajunnassa miinan. Reagoitko liskomoodissa vai osaatko purkaa miinan? Ihmisaivoissa on kolme tasoa. Normaalisti käytöstämme säätelevät aivojen kehittyneet alueet.
Meillä kaikilla on kuitenkin syvälle alitajuntaan haudattuja asioita, joista emme ole tietoisia. Psykologi ja psykoterapeutti Lauri Mannermaa kutsuu niitä mielen miinoksi. – Kun joku alkaa sorkkia niitä, aivojemme kehittyneet alueet menevät pois päältä. Alligaattorimoodissa mies hyökkää tai pakenee Varsinkin miehillä on yhä vaikeuksia kohdata omat vaikeat tunteensa. . – Aikaperspektiivi häviää eikä tekojen seurauksia pysty arvioimaan. Kun tasapaino järkkyy, tyypilliset alligaattorimoodin toimintatavat ovat hyökkäys ja halu tuhota epätasapainon aiheuttaja, täysi vetäytyminen tai lamaantuminen.
Miinakenttä syntyy lapsuudessa Nopeimmat napsahdukset tapahtuvat, kun kyse on meille läheisistä ihmistä. Uhkaavassa tilanteessa miinat sitten laukeavat. Järkyttävä kokemus voi iskeä aivoihin vasta päivien päästä, paljastaa uusi tutkimus - Tiede. Järkyttävä kokemus, kuten vakava onnettomuus tai väkivalta, voi aiheuttaa oireita vasta pitkän ajan kuluttua. Tällainen traumaperäinen stressihäiriö (ptsd) saattaa ilmetä esimerkiksi jatkuvina painajaisina, kauhukohtauksina ja ahdistuksena. Oireilu voi kestää kuukausia. ”Tiedetään, että ptsd-potilaiden aivojen mantelitumake on hyperaktiivinen, mutta kukaan ei ole tiennyt, mitä sille on tapahtunut”, kertoo professori Sumantra Chattarji NCBS-tutkimuskeskuksesta tiedott Mantelitumake on aivojen ”paniikkinappula”, hermosolujen rypäs, joka varoittaa vaarasta ja saa ihmisen pelästymään.
Chattarji ryhmineen on tutkinut trauman kytköstä mantelitumakkeeseen rotilla. Hän on osoittanut, että äkillinen akuutti hätä ei välttämättä näy mantelitumakkeessa heti: rotilla sen toiminta vilkastui vasta kymmenen päivän kuluttua. To 17.11.2016 | Ylen aamu-tv. Hs. Aaaaaaaaaaaa, kajahtaa keskuspuistossa Helsingissä. Huuto peittää lintujen sirkutuksen ja myrskyä enteilevän tuulen huminan, kun kolme naista karkottaa stressiä karjumalla sen ulos kehosta. Harjoitusta tehostetaan nyrkkeilemällä. Mielikuvissa kuviteltua stressin aiheuttajaa voi sohia mielin määrin, eikä vammoja synny, kun nyrkki osuu ilmaan. Näin päivän stressi ja murheet jätetään metsään. Pitäisi helpottaa. Stressihuuto on kahden psykologin, Nina Lyytisen ja Kirsti Palosen, kehittämä menetelmä. Janne Järvinen HS Työterveyspsykologi Nina Lyytinen pitää metsää rauhoittavana paikkana. Lyytinen ja Palonen huomasivat työpajan alussa, että suunnitelluista rentoutumis- ja rauhoittumisharjoituksista ei ollut hyötyä.
Psykologit keksivät ottaa mukaan liikunnan ja fyysiset harjoitukset. Nina Lyytisen mielestä stressihuuto on hyvä menetelmä missä tahansa. ”Metsästä on tullut maailmalla muodikas tapa purkaa stressiä. Liikkuessa ihminen saa yhteyden omaan kehoonsa. Luonto avaa aistit. Kirsti Palonen. Tutkimus: Suomalaiset ovat lähes maailman huonoimpia asettumaan toisen ihmisen asemaan. "Suorittaja ei ole ikinä tyytyväinen mihinkään" – riittääkö sinulle riittävän hyvä? | Akuutti. Teetkö nyt asioita, mitkä toivot muistavasi viiden vuoden päästä? Vai koostuuko arkesi pakonomaisesta suorittamisesta ja uupumisen reunalla huojumisesta? Yhden ihmisen elämään ei mahdu kaikkea. Valintoja on tehtävä ja riittävän hyvästä kannattaa opetella nauttimaan. Pysähdy ja tarkastele arkeasi arvolähtökohdista. On asioita, joita on pakko suorittaa. Suorittaja ei ole ikinä tyytyväinen mihinkään. Mutta missä kohtaa tavallinen suorittaminen menee överiksi?
– Tavallinen suorittaminen tarkoittaa sitä, että saa tekemistään asioista ihan mielettömät kiksit. . – Kuulen usein vastaanotollani, että “koko elämäni on yhtä suorittamista”. Samaa mieltä on filosofi Juha T. . – Kun asia alkaa hallita elämäämme ja ajatuksiamme niin täydellisesti, ettei siihen oikein enää muuta mahdu, olisi korkea aika havahtua. Ei riitä, että tekee asiat kutakuinkin hyvin vaan ne pitää tehdä täydellisesti. Liiallisen suorittamisen tielle voi askeltaa jokainen meistä. . – Tunnollisuus voi olla yksi altistava tekijä. Mindfulnessilla voi taistella flunssaa ja kipua vastaan – tutkimusten mukaan tietoinen läsnäolo auttaa oikeasti | Mindfulness | HS.
Mindfulnessilla voi taistella flunssaa ja kipua vastaan – tutkimusten mukaan tietoinen läsnäolo auttaa oikeasti Vastustuskyky paranee. Stressi vähenee. Masennusoireet helpottavat. Verenpaine laskee. Kaikki tämä mindfulnessin avulla. Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta? Tiedemaailma on viime vuosina kiinnostunut mindfulnessin terveysvaikutuksista aivan uudella tavalla. ”Kroonisen kivun, ahdistus- ja masennusoireiden sekä toistuvan masennuksen lievittymisestä ja immuniteetin kohentumisesta on vankkaa näyttöä”, erikoislääkäri ja nuorisopsykiatrisen epidemiologian dosentti Anu Raevuori kirjoittaa Duodecim-lehdessä.
Mitä se käytännössä vaatii ihmiseltä? ”Vaikutukset näkyvät nopeasti, jo muutamassa viikossa. Mindfulnessia voisikin Raevuoren mukaan verrata kuntoiluun. Vaikka monet tutkimukset on tehty sairauksien parissa, myös perusterveet hyötyvät Raevuoren mukaan mindfulnessista monilla tavoin: Myös masennus- ja ahdistusoireet voivat helpottua. ”Myös suhde kipuun muuttuu. Paleletko helposti? Yksi syy voi piillä temperamentissasi | Syksy | HS. Syksyn korvalla se pistää silmään katukuvassa: toiset kulkevat vielä t-paidoissa ja shortseissa, kun toiset ovat kaivaneet esiin tuulta pitävät takkinsa ja paksuimmat huivinsa. Miksi toiset hytisevät kylmissään samoissa lämpötiloissa, joissa toisilla on aivan sopiva olla?
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Hannu Rintamäen mukaan kylmänsietokykyyn vaikuttaa moni seikka. Niin sanottu lämpötasapaino koostuu ympäristön lämpötilasta, vaatetuksesta ja kehon omasta lämmöntuotannosta. Kehon toimintojen erot selittävät sen, miksi kaksi samalla tavalla pukeutunutta henkilöä voi kokea kylmää hyvin eri tavoin. 1. Fyysinen kunto, lihaksisto ja verenkierto vaikuttavat paljon kehon lämmöntuotantoon. Lihastyöskentely voi lisätä lämmöntuotantoa huomattavasti. ”Hyvä fyysinen kunto tarkoittaa hyvää lämmöntuotantokykyä. Iän myötä kylmänsieto heikkenee siksi, että lihasmassa ja kunto heikkenevät. ”Kun lihasmassa vähenee, lämmöntuotanto heikkenee. 2. 3. ”Kyseessä on tieteelle aika uusi asia. 4. 5. 6. 7. Moni teini uupuu koulussa – tutkija neuvoo, miten väsymistä voi ehkäistä | Teini-ikä | HS. Mistä teillä väännetään?
Ajan- tai rahankäytöstä vai lastenkasvatuksesta? Kotitöistä vai seksistä? Jokaisella vähän pidempään yhdessä olleella parilla on niin kutsutut ikiongelmansa, joista syttyy sanasota säännöllisin väliajoin. On äärimmäisen tärkeää, että suhteen osapuolet pitävät omista rajoistaan kiinni ja uskaltavat olla eri mieltä. Erimielisyyksien selvittely on kuitenkin eri asia kuin riitely, jolloin osapuolet kiihtyvät liikaa, eikä kummallakaan ole pienintäkään halua edes yrittää ymmärtää toista. On harvoin kaunista kuunneltavaa, kun stressaantuneet ja väsyneet ihmiset ottavat yhteen.
Sillä on hintansa, että tekee kumppanistaan sanallisesti selvää. Jokainen kaipaa suhteessaan rauhaa ja rakkautta. Riitely ei puhdista ilmaa vaan se, että pääsee pitkästä aikaa aitoon yhteyteen kumppaninsa kanssa. Huonolla hetkellä tilanteen yläpuolelle nouseminen on paljon vaadittu, koska tietoisesti toisin tekeminen voi vaatia suorastaan yli-inhimillistä pinnistelyä. Pitäisikö harkita terapiaa vai auttaako kaverille puhuminen alakuloon? – 16 vastausta terapiaa harkitsevalle | Psykoterapia | HS.
Jos ei ole varsinaisia mielenterveysongelmia vaan vain epämääräistä ahdistusta ja tyytymättömyyttä, onko terapia hyvä paikka hoitaa niitä? Jos on vakavia ja pitkäaikaisia ongelmia, niitä on hyvä hoitaa psykoterapiassa. Lievempiä ongelmia voi kuitenkin hoitaa myös esimerkiksi puhumalla psykologille. Psykoterapeuttiakin voi käydä tapaamassa, vaikka ei aloittaisi pitkäkestoista terapiaa. Jos käy juttelemassa muutaman kerran, siitä saattaa jo olla apua. Puhuminen ehkäisee sitä, että tulee suurempia ongelmia. Joissain työpaikoissa voi saada työterveydestä lähetteen psykologille tai psykoterapeutille.
Psykoterapiassa on erilaisia suuntauksia. Jos puhutaan vakavista ja pitkäaikaisista mielenterveysongelmista, voi terapiamuodolla ja terapeutin kokemuksella olla merkitystä. Jos ei kärsi vakavista mielenterveysongelmista, suuntauksiin ei tarvitse välttämättä tutustua tarkkaan. Mitä psykoterapiaa Suomessa annetaan eniten? Psykodynaamista sekä erilaisia kognitiivisia käyttäytymisterapioita. Avoin solmii monipuolisia ystävyyksiä | Elämä | HS. Mistä teillä väännetään? Ajan- tai rahankäytöstä vai lastenkasvatuksesta? Kotitöistä vai seksistä? Jokaisella vähän pidempään yhdessä olleella parilla on niin kutsutut ikiongelmansa, joista syttyy sanasota säännöllisin väliajoin.
On äärimmäisen tärkeää, että suhteen osapuolet pitävät omista rajoistaan kiinni ja uskaltavat olla eri mieltä. Erimielisyyksien selvittely on kuitenkin eri asia kuin riitely, jolloin osapuolet kiihtyvät liikaa, eikä kummallakaan ole pienintäkään halua edes yrittää ymmärtää toista. On harvoin kaunista kuunneltavaa, kun stressaantuneet ja väsyneet ihmiset ottavat yhteen. Sillä on hintansa, että tekee kumppanistaan sanallisesti selvää. Jokainen kaipaa suhteessaan rauhaa ja rakkautta. Riitely ei puhdista ilmaa vaan se, että pääsee pitkästä aikaa aitoon yhteyteen kumppaninsa kanssa.
Huonolla hetkellä tilanteen yläpuolelle nouseminen on paljon vaadittu, koska tietoisesti toisin tekeminen voi vaatia suorastaan yli-inhimillistä pinnistelyä. Suomalaisten ylipainoon, juomiseen ja sydänvaivoihin voi olla sama syy – Todellinen kansantautimme on yksinäisyys, sanoo tutkija | Elämä | HS. Suomalaisten ylipainoon, juomiseen ja sydänvaivoihin voi olla sama syy – Todellinen kansantautimme on yksinäisyys, sanoo tutkija Yksinäisyys on kuin saippua, josta suomalaiset vallankäyttäjät eivät saa otetta. Politiikassa puhutaan kasvusta ja työllisyydestä, mutta unohdetaan ihmisten perusturva ja tuki sosiaalisten suhteiden puuttuessa.
Näin sanoo yksinäisyystutkija ja Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari. Yksinäisyyttä voisi Saaren mukaan verrata myös Suomen kollektiiviseen alkoholiongelmaan. Se on samaan aikaan kaikkialla ja ei missään, eikä todellisiin syihin päästä näin puuttumaan. Saari on koonnut viime viikolla julkistettuun kirjaan Yksinäisten Suomi (Gaudeamus) laajan artikkelikokoelman. ”Yksinäisyys ja sosiaalisten suhteiden puute on suomalaisten perusturvassa vakava vaje. Siksi yksinäisyysongelman eri ulottuvuuksiin pitäisi herätä. Yksinäisyys on keskeisin ihmisten terveyttä huonontava ja hyvinvointia alentava tekijä, Saari sanoo. Stressistä vapautumisen ammattilainen patistaa: Ota päivittäin puolitoista tuntia hyödytöntä omaa aikaa – vaikka olisit keskellä ruuhkavuosia | Stressi | HS. Neurohoidot tuovat uutta toivoa masennukseen – ”Tuntuu kuin saisi ihan pienen sähköiskun” | Mielenterveys | HS.
Tunnetun talousprofessorin arvio suomalaisista: Ylikoulutettuja alisuorittajia. Ulospäin suuntautuneet saavat enemmän lapsia kuin sulkeutuneet, kertoo väitöstutkimus | Hedelmällisyys | HS. Masentuneen aivoille rangaistus on helpompi kuin palkinto | Tiede | HS. 5 ikävää muistoa lapsuudesta, jotka saattavat vaikuttaa aikuisiälläkin. Ennuste toteuttaa itse itsensä | Psykologia | HS. Hs. Psykiatri: Lievä masennus voi olla hyödyksi – siitä ei kannata pyristellä heti irti | Masennus | HS.
Hyvän mielen taidot. Hs. Lievät psykiatriset sairaudet voivat olla hyödyllisiä. Resilienssi auttaa vastoinkäymisissä - Mielenterveyden keskusliitto. Yksi kysymys paljastaa, onko vastaaja narsisti Aspergerin oireyhtymä pois tautiluokituksesta. Mitä näet? Tee tämä musteläiskätesti selvittääksesi luonteesi! Johtuuko masennus vaikeasta lapsuudesta? Kyllä ja ei. Miksi toisen mieli järkkyy helpommin kuin toisen? | Hyvä Terveys.
Hs. Hs. Hs. Hs. Hs. Hs. Leikekirja - Helsingin Sanomat. Hs. Hs. Hs. Alkoholisti ja konkurssin tehnyt kertovat: Näin pääsin eroon syyllisyydestä - Psykologia - Elämä. Hs. Hs. Hs. Miten taide lisäisi hyvinvointia? - Taideyliopisto - Kulttuuri. Toisilla on parempi kyky selviytyä vastoinkäymisistä – jopa siitä, kun perhe kuolee - Elämänkriisit - Elämä. Hs. Hs.