The Human Genome Project. In this activity, students learn about the Human Genome Project.
They do an interactive Web activity which simulates the process scientists use to determine the sequence of chromosomal DNA bases. Then they learn how two teams of scientists raced to decode the human genome. Next they explore a stretch of sequenced DNA on the Web to learn about the function of different sections of DNA code. They learn how knowledge of the human genome is being applied to medicine.
They also learn about genetic variation among humans and between humans and other species. Use these resources to create a simple assessment or video-based assignment with the Lesson Builder tool on PBS LearningMedia. 1. What does the Human Genome Project decode? Suomen vauvamäärä sukelsi 1800-luvun nälkävuosien tasolle – grafiikat näyttävät, kuinka suomalaisten hedelmällisyys on vajonnut historiallisen matalaksi - Kotimaa. Suomen vauvamäärä sukelsi 1800-luvun nälkävuosien tasolle – grafiikat näyttävät, kuinka suomalaisten hedelmäl Suomessa syntyneiden lasten määrä sukelsi vuonna 2019 poikkeuksellisen matalaksi.
Suomessa syntyi Tilastokeskuksen joulukuun ennakkotilaston mukaan 45 597 lasta. Määrä on 1 980 lasta pienempi kuin vuonna 2018. Vauvamäärä on pudonnut jyrkästi 2010-luvun aikana. Vielä vuonna 2010 Suomessa syntyi lähes 61 000 vauvaa eli yli 15 000 enemmän kuin vuonna 2019. Suomessa syntyi edellisen kerran näin vähän vauvoja nälkävuosien aikaan vuonna 1868 ja 1830-luvun lopulla. Vauvojen absoluuttisen määrän ohella myös Suomen kokonaishedelmällisyysluku oli viime vuonna koko mittaushistorian matalin.
Viime vuonna kyseinen luku oli Suomessa 1,35. Suomessa kuoli viime vuonna 53 559 ihmistä, 968 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Mainos (Teksti jatkuu alla) Suomen väkiluku kasvoi viime vuonna 9 654 hengellä. Euroopan vaestomaantiede 8 luokkalaisille. Turvapaikkahakemuksia. Kuntien välinen muuttoliike vilkasta koronavuonna – muuttuuko suunta? Koronavuonna pidettiin etäisyyttä ja vietettiin paljon aikaa kotona etätöissä.
Sen myötä on herännyt keskustelua, että yhä useampi saattaa kaivata enemmän neliöitä ja luontoa asuinympäristöönsä. Haaveet ovat voineet muuttua uuden normaalin myötä, mutta ovatko toiveet realisoituneet muutoiksi toiseen kuntaan on tietenkin eri asia. Miltä kuntien välinen muuttoliike näyttää vuonna 2020 ennakollisten lukujen valossa? Viime vuonna kuntien välisiä muuttoja kertyi lähes 298 000, yli 10 000 muuttoa enemmän kuin 2019.
Koronavuosi ei siis saanut ihmisiä pysymään asuinkunnissaan, vaan muuttopäätöksiä tehtiin jopa enemmän kuin edellisvuonna. Syitä muuttoon ei tilastoida, mutta pandemian aikaan esimerkiksi opiskelijoiden muutot opiskelupaikkakunnalle ovat voineet vähentyä korkeakoulujen suosiessa etäopetusta. Tilastot huomioivat vain pysyvän asuinpaikan muutokset, eivätkä esimerkiksi vapaa-ajan asunnolla tilapäisesti oleskelevaa väestöä. Kuvio 1. Lähde: Tilastokeskus, Väestön ennakkotilasto 2020. What is a Megalopolis?
Kielet ja uskonnot. Muuttoliike. Väestöpyramidi. Inverse - Timeline. Hans Rosling: globaali väestönkasvu. Meitä on nyt 5,5 miljoonaa – katso monesko olit. Jos maahan ei muuttaisi ketään, Suomen väestö alkaisi jo pienentyä pikku hiljaa.
Väestönkasvumme on siis maahanmuuton tulosta. Pitkällä perspektiivillä siinä ei ole mitään uutta. Sata vuotta sitten Suomi oli vielä osa Venäjää, jolloin ulkomaalaisuus oli suhteellista. Täällä oli paljon venäläisiä väliaikaisesti tai pysyvästi. He olivat muuttuneet osaksi suomalaista väestöä. – Samalla tavalla tapahtuu nyt. Suomeen syntyi jo 1800-1900-lukujen taitteessa islamilainen yhteisö. – Ei se, että meille syntyi islamilainen yhteisö, jolla on omat seurakuntansa ja jumalanpalveluspaikkansa, estänyt heitä tulemasta osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Mitä nopeammin ja tehokkaammin uudet tulokkaat saadaan osaksi yhteiskuntaa ja sen toimintoja, sen merkittävämpi rooli heillä tulee olemaan osana suomalaista kansakuntaa. – Kysymys on siitä, millaiseksi suhde vähemmistöjen ja enemmistön välille halutaan. Joulupukki, Piippu-Jussi vai jouluhalko? – Katso Euroopan kartalta, kuka lahjat tuo.
Tšekkiläinen kielitieteilijä, matemaatikko, taitelija Jakub Mariam on koostanut lahjantuojan kutsumanimet Euroopan maissa.
Ulkomaat 24.12.2015 klo 07:00päivitetty 24.12.2015 klo 07:03 Joulupukki, joulutonttu vai jouluisä? Lahjoja tuova, usein parrakas ja punanuttuinen hahmo tunnetaan kaikissa Euroopan maissa. Rakkaalla lahjojen tuojalla on kuitenkin monta nimeä. Tšekkiläinen kielitieteilijä, matemaatikko, taitelija Jakub Mariam on koostanut lahjantuojan kutsumanimet Euroopan maissa ja kääntänyt ne englanniksi.
. – Kaikilla mailla on oma perinteinen lahjantuojansa. Katalaanien jouluhalko (Tió de Nadal) on tikuilla seisova halko, jolle maalataan hymyilevät kasvot. Hs11.snstatic.