background preloader

Kielitilanne

Facebook Twitter

”Ei kai arabiaa täällä tarvitse” ­– Suomessa kielitaitoa arvostetaan vain juhlapuheissa - Suomenkuvalehti.fi.

Sanasto

Tilastokeskus - Väestörakenne 2016. Julkaistu: 29.3.2017 Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa asui vuoden 2016 lopussa 353 993 äidinkieleltään vieraskielistä henkilöä.

Tilastokeskus - Väestörakenne 2016

Arabia nousi vuoden 2016 aikana äidinkielenään somalin ja englannin kieltä puhuvien ohi kolmanneksi suurimmaksi vieraskieliseksi ryhmäksi Suomessa. Äidinkielenään arabiaa puhuvia oli 21 783 henkilöä. Suurimmat vieraskieliset ryhmät Suomessa vuoden 2016 lopussa Äidinkielenään kotimaisia kieliä puhuvien määrä väheni kolmantena vuotena peräkkäin Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2016 lopussa 5 503 297. Kaksoiskansalaisia Suomessa 105 000 Vuonna 2016 lopussa Suomessa asui vakituisesti 104 997 henkilöä, joilla on Suomen kansalaisuuden lisäksi jonkin toisen maan kansalaisuus.

Suurimmat kaksoiskansalaisuusryhmät vuoden 2016 lopussa olivat Venäjän kansalaiset, 27 456, Ruotsin kansalaiset, 7 380, Somalian kansalaiset, 4 650, Viron kansalaiset, 4 601 ja Yhdysvaltojen kansalaiset, 3 934. Kaksoiskansalaisten määrä Suomessa 2000–2016 Taulukot Kuviot. Albania, jiddiš ja muita Suomen kieliä. Hannu Reime tarinoi kieliohjelmissaan maailman kielten ominaispiirteistä ja kertoo kiehtovasti niiden vaiheista myös historian, valloitussotien ja aatteiden myllerryksissä.

Albania, jiddiš ja muita Suomen kieliä

Tämä kooste esittelee valikoiman Suomessa puhuttuja kieliä, joista jotkut saattavat olla varsin eksoottisiakin. Suomi kuuluu Euroopan kieliharvinaisuuksiin: se ja muut itämerensuomalaiset kielet ovat niitä harvoja kummajaisia, jotka eivät kuulu suuren indoeurooppalaiseen kielikuntaan. Suomen lähin sukukieli on pääasiassa Venäjän Karjalassa puhuttu karjalan kieli. Runsaasta venäläisestä sanastosta huolimatta tutkijat eivät pidä karjalaa venäläistyneenä suomena vaan itsenäisesti kehittyneenä kielihaarana. Audio: Viikon kieli: Karjala 8 min Voit upottaa tämän Elävän arkiston videon tai audion alla olevan koodin avulla omille verkkosivuillesi.

Viikon kieli: Karjala Julkaistu: 21.9.2007 Ohjelmasta: Viikon kieli. Ohjelman tekijät: Toimittaja: Hannu Reime Kuva: Suomi–Karjala-sanakirja. / Yle. 37 s. ”Olen lihonut tyyliin 40 kiloa” – kielitieteilijä kertoo, miksi sanomme nykyään joka välissä ”tyyliin” ja kestääkö tapa - Kulttuuri. ”Haluun karkkia vaikka just söin tyyliin puoli kiloa spagettia”, kirjoittaa eräs Demi.fi:n keskustelupalstan vakiokävijä.

”Olen lihonut tyyliin 40 kiloa” – kielitieteilijä kertoo, miksi sanomme nykyään joka välissä ”tyyliin” ja kestääkö tapa - Kulttuuri

Samanlaista tyyliin-sanan luovaa käyttöä näkee palstalla enemmänkin. ”Meen tyyliin puoli yheksältä nukkumaan.” ”Pukeudun yleensä sillai hillittyihin väreihin, mut yleensä on joku ’erikoisjuttu’ tyyliin neonpinkit tumput yms.” Eikä ilmiö ole tuttu vain keskustelupalstoilta. Sitä kuulee nykyään joka paikassa. Tänäänkin jopa oma pomoni on hokenut vieressä ”tyyliin”-sanaa ainakin yhtä paljon kuin yhdessä kädessä on sormia. Ilmaus ”tyyliin” on ujuttautunut kieleemme ja tarttunut sen rakenteisiin kuin järeä pikaliima. Modernin puhekielen ilmaus oli Erkki Lyytikä mielestä niin kiinnostava, että kokenut kielentutkija tarttui siihen ja otti analysoitavakseen uutuuskirjaansa.

Sanotaan tyyliin näin (Gaudeamus) käsittelee kiehtovasti muuttuvan kielen eri ilmiöitä ja kielen käyttöä. Tyyliin-ilmausta kuulee puhekielessä koko ajan vain enemmän. Suomen kieli kuuluu muillekin kuin natiiveille. Sosiolingvisti Heini Lehtonen vaatii yksikielisyyden normin purkamista. ”Minä ei suomi puhu, minä ei ymmärrä mitä sinä tehdä.”

Suomen kieli kuuluu muillekin kuin natiiveille

Muun muassa tällaisia fraaseja tallentui Heini Lehtosen nauhuriin maahanmuuttajataustaisten nuorten keskusteluista, kun hän keräsi kahdessa itähelsinkiläisessä yläkoulussa aineistoa väitöskirjaansa. Kyse ei ollut nuorten kehnosta kielitaidosta. Suurin osa heistä puhui suomea vahvimpana kielenään. Fraasit liittyivät tapaan, jolla he jäljittelivät stereotyyppistä kielen oppijan puhetta ja nauroivat itseensä kohdistuville ennakkoluuloille.

Tämä oli yksi havainnoista, jotka Lehtonen teki tutkiessaan elokuussa hyväksytyssä väitöskirjassaan nuorten kieltä ja vuorovaikutusta monietnisessä ympäristössä. Monikielisyys on Lehtosen mukaan jo kiistaton osa helsinkiläiskoulujen todellisuutta. Lehtonen havaitsi monikielisyyden olevan kouluissa varsin arkinen ja luonteva asia. Lehtosesta olisikin tärkeä pohtia, kuinka tällainen uteliaisuus saataisiin hyödynnettyä kouluissa. Kveenin kieli elää vielä Norjan Pyssyjoessa – mutta sen tulevaisuus huolestuttaa puhujia. Norjalainen Olver Hesjevoll, 7, puhuu jokusen sanan isoäitinsä kieltä.

Kveenin kieli elää vielä Norjan Pyssyjoessa – mutta sen tulevaisuus huolestuttaa puhujia

"Kuinka se mennee", hän saattaa kysyä tuttaviltaan kveenin kielellä. Hänen äitinsä Marit Hesjevoll osaa kieltä suunnilleen saman verran. Fakta Kveenit ovat norjalaisia, joiden sukutaustassa on Pohjois-Norjaan 1700–1800-luvulla tulleita suomenkielisiä. Kveenejä on arviolta 10000–20000. Kieltä puhutaan Finnmarkin ja Tromssan lääneissä. Kveenin puhujia on arviolta pari tuhatta. Kieltä sanotaan myös kainun kieleksi. Joidenkin mielestä kveeni ei ole kieli vaan suomen murre. Kveenistä tuli virallinen vähemmistökieli Norjassa 2005. Kielelle on kehitetty kielioppi 2000-luvulla.

"Haluaisin tietysti, että poika oppisi enemmän", Hesjevoll sanoo. Hesjevollin perhe asuu Norjan Finnmarkissa Pyssyjoen kylän laidalla, Euroopan pohjoisreunalla. Helsingissä puhutaan jo toista sataa kieltä – Tunnistatko, mitä naapurisi puhuu? Anteeksi, mutta mitä kieltä te puhutte?

Helsingissä puhutaan jo toista sataa kieltä – Tunnistatko, mitä naapurisi puhuu?

Naapuriin on avattu uusi kahvila, ja sen omistajien puhe kuulostaa vieraalta. "Kreikkaa", vastaa Fotios, paikan omistaja. Välillä kahvilassa puhutaan tosin arabiaa, sillä toinen työntekijä on kotoisin Egyptistä ja hänen ystäviään poikkeaa kahvilla. Opettelemme tervehtimään: "Kalimera! " Ja arabiaksi: "Marhaba! " Työpaikan lähellä on lounasravintola, eivätkä sen tarjoilijat puhu keskenään suinkaan suomea.

Anteeksi, mutta mitä kieltä te puhutte? "Turkkia ja kurdia", kertoo Haydar Erdem. Entä miehet konditorian pöydässä Itäkeskuksessa. "Arabiaa ja berberiä", sanoo Mabruok Mathlouthi. Mikä on kiitos arabiaksi? Koulussa opituilla kielillä ei tajua täällä enää mitään. Virallinen tieto Suomen kielistä on täsmällinen. Suomi on poikkeuksellinen maa, eräänlainen ääripää. Tällainen on harvinaista. Monissa maissa – varsinkin Euroopan ulkopuolella – kieliä on kymmenittäin, jopa sadoittain, ja suuri osa maailman ihmisistä on vähintään kaksikielisiä. No esimerkiksi? No ei.