Perussuomalaiset hyökkää nyt roskapankki Arsenalia vastaan – sattumalta 1990-luvun talousrikollisten eduksi - Seura.fi. Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari ja puoluevirkailija Matti Putkonen haluavat perustaa totuuskomission 1990-luvun alussa velkaantuneiden yrittäjien ja yksityishenkilöiden maineen palauttamiseksi. ”Moni on menettänyt uskonsa Suomen oikeuslaitokseen”, Laura Huhtasaari sanoo.
Puolue pyysi helmikuussa 2018 yhteydenottoja kansalaisilta, jotka kokevat tulleensa väärin kohdelluiksi. Ohran vaikutus oluen hintaan häviävän pieni. Paikalliset 7.4.2020 9:44 viljelijä Viljan hinnan kaksinkertaistuminen nostaisi olutpullon hintaa sentillä.
Ohrasadon pienuuden vaikutuksesta oluen hintaan on kirjoitettu viime päivinä (muun muassa Mäntsälän Uutiset 1.8. ja Helsingin Sanomat 1.8.). - Todellisuudessa ohran hinnan osuus oluen hinnassa on häviävän pieni, sanoo mäntsäläläinen viljelijä Harri Aliranta Hän tarkastelee asiaa viljantuottajan näkökulmasta. Tilastot ja data. Salattu muistio valottaa Koiviston tuomioistuin-kritiikkiä pankkikiistoissa. 90-luvun lamassa pelastettiin pankit, mutta lukuisat velalliset jäivät vuosikymmenien velkavankeuteen.
Osa velkaantuneista on kokenut kärsineensä vääryyttä myös pankkien kanssa käymissään oikeuskiistoissa. Presidentin järjestämä oikeuspoliittinen keskustelutilaisuus, josta käytetään nimitystä "Koiviston konklaavi", on toistuvasti nostanut pintaan kysymyksen, ohjailiko pankeista huolissaan ollut presidentti tuomioistuimia. Diabeteksen kustannukset - Kansantaudit. Arviolta jopa 18 prosenttia Euroopan terveysmenoista kuluu diabeteksen hoitoon.
Suomessa diabeetikkojen sairaanhoidon kustannukset olivat noin 9 prosenttia terveydenhuollon menoista vuonna 2007. Diabeteksen hoidon aiheuttamat lisäkustannukset olivat noin 833 miljoonaa euroa. Diabeteksesta aiheutuvat lisäsairaudet kasvattavat kustannukset moninkertaisiksi (tiedot vuodelta 2007): Diabeteksen hoito ilman lisäsairauksia maksaa noin 1 300 euroa/henkilö/vuosi. Kyllä täällä joku vastaa. Kampanja PS:n pj:n vaihtamiseksi 2017 - Soini ulos! TaustaSoini on ollut katastrofaalisen huono puoluejohtaja millä tahansa mittareilla mitattuna.
Hänet pitää vaihtaa vuoden 2017 puoluekokouksessa. Se ei ratkaise läheskään kaikkia persujen, nuivien tai Suomen ongelmia, mutta on kuitenkin se ensimmäinen, tärkeä askel pitkällä matkalla. On mahdollista, että pj:n vaihto ei ratkaise mitään ongelmia. Se on kuitenkin ehdottomasti yksinkertaisin, helpoin ja tehokkain keino edes yrittää tehdä jotain konkreettista Suomen tulevaisuuden pelastamiseksi. Vaihtoon vaaditaan suhteellisen vähän resursseja, mutta lopputulos saattaa hyvinkin olla ratkaiseva. Kuka tilalle? Miten? Jos 500 uutta jäsentä rekisteröityy tämän vuoden loppuun loppuun mennessä, se tietenkin tarkoittaa lisää rahaa persuille.
Valtio velkaantuu yhä ennätystahtia eikä se johdu työttömyydestä. Suomen kansantalouden kokonaistuotanto ei ole kasvanut kymmeneen vuoteen, vaan se on nyt samalla tasolla kuin alkuvuonna 2006.
Menossa on menetetty vuosikymmen, luonnehti entinen valtiosihteeri Raimo Sailas keväällä. Aalto-yliopiston professorin Matti Pohjolan mukaan äkkipysähdys johtuu siitä, että edellisten kymmenen vuoden aikana tehdasteollisuus on supistunut neljänneksen eikä yksityisten palvelujen 13 prosentin kasvu ole riittänyt paikkaamaan sitä. "Menetetyn vuosikymmenen" aikana Suomen valtion velka on noussut 35 miljardista eurosta yli 100 miljardiin euroon, eikä ennätyksellisen nopea velkaantuminen ole viime vuosina tehdyistä leikkauksista huolimatta taittunut: kun vuonna 2006 valtion budjetti oli ylijäämäinen, vuonna 2017 se on hallituksen esityksen mukaan 6 miljardia euroa alijäämäinen. Poliittinen keskustelu pyörii sen ympärillä, onnistuuko työttömyyden hoitaminen paremmin esimerkiksi työehtojen ja minimipalkkojen heikentämisellä vai lisävelalla elvyttämisellä.
Hs. Johtajien palkat taas uuteen ennätykseen – kasvuvauhti kolminkertainen suomalaisten keskiansioihin verrattuna Helsingin pörssin suurten yhtiöiden toimitusjohtajat saivat viime vuonna enemmän palkkaa, luontoisetuja ja rahabonuksia kuin koskaan aiemmin Helsingin Sanomien selvityksissä vuosina 2005–2015.
Toimitusjohtajien keskimääräiset palkat ja bonukset ylittivät vertailussa toistamiseen miljoonan euron rajan ja olivat keskimäärin noin 1,1 miljoonaa euroa. Tiedoissa ovat mukana rahabonukset, mutta eivät yhtiön osakkeina tai optioina maksetut kannustimet. Helsingin Sanomat on seurannut yli neljänkymmenen suuren pörssiyhtiön toimitusjohtajan palkitsemista vuodesta 2005 alkaen. Jos optio- ja osakepalkkiot otetaan mukaan, joukon ansiotulo vuonna 2015 oli keskimäärin noin 1,57 miljoonaa euroa. Molemmat luvut ovat keskimäärin noin kolmesataatuhatta euroa enemmän kuin vuonna 2014. Helsingin Sanomat on seurannut samojen 41 suuren pörssiyhtiön toimitusjohtajien palkkakehitystä vuodesta 2005.
Suomen lähihistorian suurin tragedia täytyy käsitellä – salailun on loputtava nyt – Jocka Träskbäck. JULKAISTU 6.1.2018 Tämä kirjoitus voi suututtaa ihmisiä, jotka eivät kykene käsittelemään maamme lähihistoriaa siten kuin demokraattisessa länsimaassa pitäisi, eli rehellisesti ja avoimesti.
Monet niin sanotut vanhan liiton miehet ja naiset haluavat nimittäin painaa koko asian villaisella nyt ja tulevaisuudessa. Suomalaiset yrittäjät ovat kuitenkin tämän maan selkäranka ja he ansaitsevat parempaa. Talouspolitiikan rautahäkki kasvattaa fasismia – Kirjoituksia. Professorien, Tieteentekijöiden ja yliopistojen opetusalan lehti. Tiede on kansainvälistä ja kansainvälinen julkaiseminen ja yhteistyö on ollut elimellinen osa useimpien tieteenalojen käytäntöjä.
Viime vuosikymmenellä heräsi kuitenkin huoli siitä, että Suomessa toimiva tutkijakunta ei ole riittävän kansainvälistä. Tämä tunnistettiin heikkoudeksi mm. vuosikymmenen vaihteessa julkistetussa korkeakoulujen ja yliopistojen kansainvälistymisstrategiassa. Sen jälkeen muutos on ollut nopeaa ja yliopistojen henkilökuntarakennetta on kansainvälistetty vauhdikkaasti 2010-luvulla. Tämä on toteutunut kahden rakenteellisen muutoksen tuloksena, ulkomaalaisten määrän kasvun ja suomalaisten määrän supistumisen seurauksena. Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaston mukaan yliopistojen tutkimus- ja opetushenkilökunnan kokonaistyöpanos supistui noin tuhannella vuosien 2010-2016 välillä. Erkki Ahon blogi: Koiviston konklaavi – SSP-sopimus ja muut salatut sopimukset.
Tässä se on.
Salaiseksi julistetun SSP-sopimuksen kopio. Sopimuksella pankeille annettiin vapaat kädet poistaa yrityksiä markkinoilta ja sekä realisoida yritysten vakuudet. Antikvariaatti antikka divari kirjakauppa nettidivari vanhat kirjat. Työväenliikkeen heikkous murentaa keskiluokkaa – Kansan Uutiset. Jatkuva pelko oman aseman menettämisestä tuottaa stressiä ja putkinäköisyyttä, varoittaa professori Juha Siltala. Jos olet vakituisessa ja turvatussa työssä, pystyt elättämään sillä itsesi ja perheesi ja koet elämäsi ja taloutesi pitkäjännitteisen suunnittelun mahdolliseksi, silloin kuulut keskiluokkaan.
Tähän tapaan keskiluokan määrittelee Helsingin yliopiston Suomen historian professori Juha Siltala. Juha Sipilä uskoi pumppuhammasharjaan ja puukaasuttimeen – näin eteni ura enkelisijoittajana. Vuonna 1996 Juha Sipilästä tuli rikas mies. Kempeleläinen diplomi-insinööri myi osuutensa taajuusmuuntimia valmistaneessa ADC Solitrassa yhdysvaltalaiselle ostajalle. Sipilä teki kaupassa nykyrahassa mitattuna yli 12 miljoonan euron myyntivoiton. Suomi erottuu rajusti EU:n maataloustuissa – ”Maanviljelijällä oikeus harjoittaa kannattamatonta liiketoimintaa” Vihreitä edustava ekonomisti ja kuntavaaliehdokas Mikko Kiesiläinen nostaa Puheenvuoro-blogissaan esiin tuoreen EU-tilaston maataloustuista (tilastokuva ohessa). – Suomen maataloustuet olivat jälleen kerran ylivoimaisesti Euroopan korkeimmat suhteessa sektorin tuottamaan arvonlisään.
Jokaista maatalouden tuottamaa euroa kohden maksettiin tukia lähes kaksi euroa, Kiesiläinen kirjoittaa. Kiesiläinen on aiemminkin vaatinut maataloustuen remonttia yhdessä kansanedustaja Antero Vartian (vihr.) kanssa.