Suomalaiset mukaan ratkomaan globaalin ruokatuotannon tulevaisuutta. Suomalaiset etsivät ratkaisuja ruokatuotannon haasteisiin eurooppalaisessa yhteenliittymässä, jolle on myönnetty 400 miljoonan euron rahoitus. Helsingin yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT ovat menestyneet Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) KIC-rahoitushaussa. Suomalaiset ovat mukana ruokatuotannon haasteisiin ratkaisuja etsivän 50 eurooppalaisen toimijan yhteenliittymässä, jolle on myönnetty noin 400 miljoonaa euroa. Kestävä ja turvallinen ruokatuotanto on merkittävä tulevaisuuden haaste, sillä YK on arvioinut ruuan kysynnän kasvavan 70 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.
Rahoituksen saanut EIT Food etsii ratkaisuja kestävään ja turvalliseen ruokahuoltoon 13 eri maan yritysten, yliopistojen ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyöllä. Suomesta Helsingin yliopiston ja VTT:n lisäksi mukana on Valio. Seuraavan seitsemän vuoden aikana yhteenliittymän on tarkoitus moninkertaistaa rahoituksensa yksityisten ja julkisten investointien kautta. Lisätiedot. Suomen 12 kansallista ruoka-aarretta valittu. Suomen 12 kansallista ruoka-aarretta valittu 100-vuotias Suomi saa herkullisen syntymäpäivälahjan, kun Suomelle valitaan kansallisruoka.
Ensimmäisen äänestyksen tuloksena on valikoitunut listaus kahdestatoista kansallisesta ruoka-aarteesta. Ensimmäisessä äänestysvaiheessa annettiin 10 000 ääntä ja yli 1000 erilaista suomalaista ruokaa sai ääniä. Äänestyksen perusteella koottiin kahdentoista kansallisen ruoka-aarteen listaus, mistä yksi valikoituu kansanäänestyksen jälkeen kansallisruoaksi. Voittaja julkistetaan 19.1.2017. 12 suomalaista ruoka-aarretta Suomalaisista ruokakulttuurin asiantuntijoista koostuva kansallisruokaraati valitsi kaksitoista kansallista ruoka-aarretta yli tuhannesta ehdotuksesta. Kaksitoista ruoka-aarretta sesonkijärjestyksessä on tässä: PitsaHernekeittoRuisleipäMämmiKalakeittoViiliKarjalanpiirakkaMustikkapiirakkaPaistetut muikut/silakat perunoillaKarjalanpaistiGraavi kalaMaksalaatikko ”Voidaanko makkara ja läskisoosi jättää listalta pois?” Pitsa suomalainen ruoka-aarre? Hs. Olen lukenut surullisena, hämmentyneenä ja vähän vihaisenakin kommentointia sairaaloista ja hoitohenkilökunnan työstä.
Olen työskennellyt päivystyspoliklinikalla, kotihoidossa, päihdehuollossa sekä pitkäaikaisosastolla. Missään muualla kuin päivystyspoliklinikalla en ole saanut osakseni yhtä huonoa kohtelua ja vaatimuksia potilailta. Osa potilaista on asiallisia, mutta on myös potilaita, jotka päivystyspolille saapuessaan ensimmäiseksi esittävät vaatimuksia, joita emme voi toteuttaa. Usein päivystyksessä on paljon potilaita, eikä saapumisjärjestys valitettavasti ole tutkimusjärjestys. Usein kuulemme jo heti potilaan tullessa, kuinka hän ei halua olla hoidossa tässä sairaalassa ja kuinka me hoitajat emme osaa työtämme. Olen väsynyt ja turhautunut siihen, että hoitajia syytetään ja meidän kimppuumme hyökätään avoimesti. Tästä päästäänkin peruskysymykseen: kenen syy tämä on? Tuntuu epäoikeudenmukaiselta, että kiire ja resurssipula kaadetaan meidän hoitajien niskaan. Sairaanhoitaja. Hs. Mihin heitän kuivuneen kynsilakkapullon, käytetyn halogeenilampun tai kasvovoidepurkin? Kun jätteiden lajittelu ja hyötykäyttö lisääntyvät, kuluttajan on välillä vaikea pysyä kärryillä, mihin yksittäiset jätteet kuuluisi panna.
Pääkaupunkiseudulla tietoa jakaa Helsingin seudun ympäristökeskus (HSY) esimerkiksi internetsivuillaan. HSY:n lajitteluoppaasta voi hakea tuotekohtaisesti vastauksen, mihin kukin jäte pitäisi lajitella. Jätteiden kierrätyksen suuret linjat on päätetty EU-maiden kesken jätedirektiivissä. Yhdyskuntajätteiden lajittelusta ja kierrätyksestä vastaavat kunnat, jotka ovat siirtäneet tehtävän omille jätelaitoksilleen tai kuntayhtymille HSY:n tapaan.
Monilla tuotteilla on lisäksi tuottajavastuu. Vastuu koskee henkilöautoja, autonrenkaita, sähkö- ja elektroniikkalaitteita, paristoja, akkuja, paperia sekä kaikkia pakkauksia. Tänä vuonna tuottajavastuun keräysverkosto laajeni muovipakkauksiin. Sekajätettä ei viedä enää kaatopaikalle, vaan se poltetaan energiaksi. Sekajäte Biojäte. "Miten härpäke osaa koskettaa?" – Ajatus hoivarobotista ei innosta lukijoita. Vanhuksille etsitään ystäviä Tampereella – Näin kauniisti 25-vuotias Hanna kertoo ystävämummostaan. Ähtärin ikäihmisiltä elämänviisauksia ja hienoja maalauksia | Etelä-Pohjanmaa. "Kiitollisuus maustaa elämän herkullisemmaksi" – neljä keinoa, joilla opit löytämään hyvää elämästäsi. Kiitollisuus on nopein tapa tehdä oma elämä paremmaksi ja onnellisemmaksi, väittää kirjailija ja kouluttaja Marika Borg. – Kiitollisuutta on huomion keskittäminen siihen, mikä on hyvin.
Meillä on koko ajan kaksi vaihtoehtoa. Keskitymmekö me siihen, mikä on hyvin vai siihen, mikä ei ole hyvin? Meillähän on käytännössä molempia asioita elämässämme koko ajan. Marika Borgin mukaan on luontaista nähdä, mikä on pielessä. . – Mieli menee helposti siihen, että tänään on ruma sateinen päivä. Kiitollisuutta voi harjoitella yksinkertaisilla keinoilla. 1. Helppo keino aloittaa kiitollisuuden harjoitteleminen on kirjoittaa paperille kolme asiaa, joista juuri tänään olet kiitollinen. . – Jos on illalla todella tympeä olo, voi olla kiitollinen siitä, että päivä on ohi. 2. Toinen askel on, että alat kiittää muita ihmisiä, vaikkapa kaikkein läheisimpiä ihmisiä tai työkavereita. 3. Esimerkiksi lapsiperhe voi ottaa käyttöön kiitollisuuspurkin. 4. Kuntosalillakaan tulosta ei tule yhdellä treenillä. Digitaidot pitävät seniorin kiinni maailman menossa - Celia.
Maija-Liisa Fredman ”Kynä, paperi, lasku- ja kirjoituskone olivat siihen aikaan käytössä, kun vielä olin toimistotyössä. Tietokoneisiin en ehtinyt tutustua. Niiden käyttöä vallan kauhisteltiin ja sanottiin, että onneksi pääsi eläkkeelle ennen niitä hirvityksiä.”, kertoo Maija-Liisa Fredman, 84, kokemuksistaan työelämässä muutaman vuosikymmenen takaa. Mutta nyt kaikki on toisin. Vireä eläkeläinen on ottanut itse haltuun modernin tietotekniikan ja pitelee tottuneesti tablettia, joka kulkee usein mukana laukussa. Mikä sitten sai mielen muuttumaan? ”Melkein maailman paras asia. ”Makaan sohvalla ja kuuntelen kirjaa kuulokkeilla. Into lukemiseen on peruja lapsuudesta. ”Jo 14-vuotiaana kaunokirjallisuus avautui minulle, kun sain luettavaksi kirjoja isän kirjakaapista. ”Celian äänikirjojakin on tullut kuunneltua jo toistasataa.”
Celian äänikirjat omasta kirjastosta ”Ensin lainasin äänikirjoja Itäkeskuksen kirjastosta. Maaseutukuvauksista rakkausromaaneihin ”Lähellä sydäntä on aina se, mitä luen. Ikääntyvä mieli - Mielen hyvinvointia vanhetessa by Eloisa ikä. Hs. Kun uraihminen tekee kuolemaa, hän ei puhu työstään vaan perheestään ja peloistaan, sanoo saattohoitolääkäri Juha Hänninen. Saattohoitolääkäri Juha Hännisellä on tällainen tapa: Kun hän menee ruumiin luo todetakseen sen kuolleeksi, hän juttelee sille.
Menit sitten kuolemaan, hän saattaa sanoa kokeillessaan, ettei pulssia enää tunnu. Näinkö tässä nyt kävi, hän juttelee. Ei Hänninen vainajalle puhu, vaan itselleen. Vaikka hän on elämässään nähnyt tuhansia kuolevia ja kuolleita, kuolema on aina uusi. Ensimmäistä kertaa kuolema tuli lähelle Hännistä 25 vuotta sitten hänen opiskellessaan lääketiedettä. Seuraavana yönä ystävä kuoli. "Hän sairasti munuaisten vajaatoimintaa, mutta kuolema ei ollut näköpiirissä", Hänninen sanoo työhuoneessaan Terhokodissa ja kääntää katseensa hetkeksi maahan.
Seinää koristavat syntymäpäivätervehdykset, sillä Hänninen täytti hiljattain 60. Saattohoitolääkäriksi Hänninen päätyi sattumalta. Hänen oma suhtautumisensa uskonasioihin on epäilevä. "Tämä on työtäni. Hs. Noin kymmenen tuhatta vuotta sitten tehtiin suuri päätös. Ihmiskunta oli elänyt parisen miljoonaa vuotta metsästäjä-keräilijän elämää. Yhtenä kauniina päivänä joku kuitenkin päätti, että nyt jäädään tähän, ryhdytään viljelemään maata eikä lähdetä enää mihinkään. Kaikkihan me tiedämme, mitä siitä seurasi. Tähän tapaan maanviljelyn vallankumouksesta kerrottiin jo alaluokilla: Maanviljelys oli tuottavampaa kuin metsästäminen, ja siksi ihmiskunnan koko kääntyi nopeaan kasvuun. Ilman maanviljelyn aloittamista emme olisi nyt tässä, lämpöisessä sohvannurkassa, vaan kiertelisimme sateisessa loppukesän metsässä etsimässä hirveä ja pelkäämässä tulevaa talvea.
Ei olisi tiedettä, kulttuuria, yhteiskuntaa, Shakespearea, teoreettista filosofiaa, Einsteinia, sosialidemokraattista puoluetta, kuukävelyä, Juice Leskistä, kolmiloikkaa, edm-musiikkia, edamjuustoa eikä Lucky Luke -sarjakuvia. Olipa onnekas päätös! Ei ollenkaan, sanoo historioitsija Yuval Noah Harari. Mitä ihmettä? Mutta mitä järkeä siinä on? Hs. Antti Eskola Professori Antti Eskola, 82, toimi Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian professorina 1963–1997. Hän on naimisissa, ja perheeseen kuuluu kaksi aikuista lasta ja kaksi lastenlasta. Asuu Tampereen Tammelassa. Mistä tunnetaan? Eskolasta tuli vasemmistolainen 1950-luvulla, kun hän meni yliopistoon. Hän on eläkkeellä ollessaan kirjoittanut useita uskonnollisia kirjoja.
Mistä ei tunneta? Eskola on ollut tuttu kasvo nyrkkeilykatsomoissa. ”Nyrkkeilyn ideoista saan voimaa myös vanhuuden taisteluihin vääryyttä vastaan.” Onkohan tänään ketään kiinnostavia kuolleita? Sosiaalipsykologian emeritusprofessori ja sosiologi Antti Eskola, 82, tarttuu aamulla sanomalehteen kotonaan Tampereen Tammelassa. Pikkupoikana Eskola luki lehdestä ensin sarjakuvat.
Nyt Eskola etsii lehdestä ensin kuolinilmoitukset. Suomalaisen sosiologian uranuurtaja uudisti työikänsä aikana oppiaineensa metodologiaa ja kirjoitti monia merkittäviä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tenttikirjoja. Nyt on vanhuuden vuoro. DigiKyllin seikkailut. Teitä tietoon - Kotimaisten kielten keskus. Vesa Heikkinen Tiedon etsiminen on myös tiedon arvioimista. Mistä tieto löytyy? Voiko siihen luottaa? Mikä on tiedon ja vaikkapa näkemyksen tai mielipiteen suhde? Joidenkin arvioiden mukaan elämme postfaktuaalisessa maailmassa. Niinpä esimerkiksi poliittisten ratkaisujen ei tarvitsisi enää perustua tutkimuksiin tai muuhun asiantuntijatietoon, vaan poliitikot voisivat vetää päätöksiä hatusta. Vaikka yleistävää väitettä postfaktuaalisesta ajasta ei pureksimatta nielisikään – siinähän muun muassa luodaan oletusta, jonka mukaan joskus oli muka faktuaalinenkin aika –, jonkinlaisia totuuden siemeniä näissä pohdinnoissa toki on nähtävissä.
Kansalaisten saatavilla olevan informaation määrä on tätä nykyä valtava. Informaation jatkuvan lisääntymisen lisäksi voisi puhua informaation henkilökohtaistumisesta ja mielipiteellistymisestä. Mutta miten käy tiedolle tässä rytäkässä? Tiedon löytäminen ja sen luotettavuuden arvioiminen ovat nykyisen informaatioaikamme avaintaitoja. Netikäs - matkalla mediasivistykseen - LähiVerkko. Jokaisella meistä on oma suhteemme mediaan. Välillä tuntuu, ettei ymmärrä mitä ympärillä nykypäivänä tapahtuu. Ihmiset puhuvat oudoilla sanoilla ja oudoista asioista. Joskus voi tuntua, että olisi mukava ottaa osaa keskusteluun tai tietää, mistä on kysymys, kun ”keskustelu käy kuumana sosiaalisessa mediassa”. Myös tietoturva ja tekijänoikeudet mietityttävät monia.
Netikäs -mediasivistysmateriaalisarja auttaa alkuun tämän päivän mediamaailman ymmärtämisessä. Materiaalisarjan osat ovat: Tälle sivulle tulee myös tueksi muuta materiaalia ja tietoa Netikäs-vihkojen lähteistä. Netikäs – videot Ensimmäisessä videossa teknologiasta kiinnostunut eläkeläinen Asko Alppi kertoo, miten teknologia on ollut läsnä hänen arjessaan ennen ja nyt. Netikäs verkko-opinnot Keväällä 2016 teemme opintomateriaaleja ja testaamme verkkokursseja, jotka käsittelevät Netikkään aiheita.
Aiheeseen liittyvää luettavaa blogissamme: Some, ystäväniYhdessä tekemällä mediasivistystäTee päivän hyvä verkkoteko. Historiallinen mullistus: Maapallolla on kohta enemmän vanhuksia kuin lapsia | Tiede | HS. Se tapahtui ensimmäiseksi Italiassa vuonna 1995. Viiden vuoden kuluttua joukkoon liittyivät Bulgaria, Espanja, Japani, Kreikka, Portugali ja Saksa. Nyt maita on jo 30, mukana lähes kaikki Euroopan unionin jäsenet. Seuraavien 15 vuoden aikana ryhmä lähes tuplaantuu, kun siihen tulevat muun muassa Australia, Etelä-Korea, Kanada, Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat.
Kyse on historiallisesta ikärakenteen mullistuksesta, joka kääntää väestön painopisteen lapsista vanhuksiin ja hiipii vähitellen kaikkiin maailman valtioihin. Käänne tapahtuu, kun 65 vuotta täyttäneiden määrä ylittää alle 15-vuotiaiden luvun. Kauaskantoinen muutos ajoittuu pääosin kuluvalle 21. vuosisadalle. Aiemmin ihmiskunnan historiassa lapsia on ollut huomattavasti enemmän kuin ikääntyneitä.
Afrikassa lapsia oli peräti 14 vanhusta kohti, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa 11 ja Euroopassa sekä Pohjois-Amerikassa 3. Nyt ihmisiä on 7,4 miljardia ja lapsia keskimäärin 3 vanhusta kohden. Ikä muuttaa myös väestön sukupuolijakaumaa. Sisäisen tyhjyyden kohtaaminen - Mielen Ihmeet. Joskus on ollut aikoja, jolloin me kukin olemme kokeneet tuon kummallisen, sisuksiamme kalvavan rutiininomaisen selviytymisen tunteen. Me totumme tapaamaan ystäviä, työkavereita ja perhettä.
Me puhumme elämästämme kuin me olisimme joku joka voi vain lipua vetten yli hukkumatta, sanoen jotakin seuraavanlaista: “Toki, se oli kamalaa, mutta ei hätää, olen jo selvinnyt siitä” tai “Minä en kyennyt saavuttamaan mitä halusin, mutta hei, pärjäänhän minä edelleen.” Ulkopuolisesti olemme kuin pieniä sotilaita, piilottaen katumuksiemme ja surujemme painon, marssien alistuneina ja luovuttaneina eteenpäin, hokien jotain sen suuntaista, että “Näin asiat nyt vain ovat”.
Me totumme kollektiivisesti selviytymään mukisematta, jaamme kannustavia sanojamme ja meillä on tietty yhteinen ymmärrys taktisesta hiljaisuudesta. Mutta kaiken tämän taustalla, meidän syvimmällä piilevien osiemme sisässä, elää näkymätön vihollinen joka ruokkii meitä kuluttavia tunteita, kuten tyhjyys, tuska ja menetys. Yllättävääkö? Miksi päivystyksen ja erikoissairaanhoidon rakenteita uudistetaan? - Artikkeli. Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon rakenteita uudistetaan. Uudistusten tavoite on varmistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaille yhdenvertaiset, turvalliset palvelut ja taata, että palveluja tarjoavassa ja hoitavassa yksikössä on riittävästi osaamista. Terveyspalveluryhmän johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo videohaastattelussa tarkemmin, miksi rakenteita uudistetaan. Lisäksi hän kertoo, mitä kaikkea uudistukseen kuuluu, miten lähipalvelut turvataan ja onko potilasturvallisuudesta huolehdittu.
Linkki videohaastatteluun: Lisää aiheesta: Miksi päivystyksen ja erikoissairaanhoidon rakenteita uudistetaan? ”Nämä uudistukset ovat olleet vireillä itse asiassa koko 2000-luvun. Mitä kaikkea kuuluu päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistuksen laajaan kokonaisuuteen? Miten lähipalvelut turvataan, kun sosiaali- ja terveyspalveluja kootaan isompiin yksiköihin? ”Itse asiassa matka-ajat sairaaloihin eivät hirveästi pitene. Koulukoti jätti Marttiin pysyvät jäljet: "Olimme numeroita. Se oli Auschwitz-meininkiä" – Eivät he tajunneet silloin omaiset ja vanhemmat. Eivät he tienneet, mihin heidän lapsensa joutuu. Se on ihan varma juttu. Villikkalan kylässä Artjärvellä asunut Martti Vättö oli 15-vuotias kun hänet haettiin koulukotiin.
Eivät he tienneet, mihin heidän lapsensa joutuu – Äiti oli karjakko. Miksi Martti vietiin koulukotiin, siihen tuli vastauksia vasta vuosikymmenien jälkeen. – Tilasin Maakunta-arkistosta itseäni koskevia papereita muutama vuosi sitten. . – Vuosikymmeniä luulin, että äiti oli allekirjoittanut suostumuksen minun sijoittamisesta. Heinäseipäällä selkään ja raipaniskuja Martti oli 1960-luvulla kolmessa eri koulukodissa. – Ensimmäinen paikka oli Järvilinnan vastaanottokoti Laukaassa.
Seuraavaksi vietiin Kotiniemen koulukotiin Vilppulaan. – Siellä oli isompia kavereita, jotka halusivat testata uutta tulokasta. Karkaamisesta seurasi rangaistus. – Heinäseipäällä tuli selkään 15 laakia jo paikan päällä. . – Putka oli hirveä paikka. Ei niihin kukaan ulkopuolinen puuttunut. Hs. Ympäristö vaikuttaa mieleen. Tukkijätkiä katsottu jo 3 miljoonaa kertaa – somessa hurmureita jopa kosittu.
Analyysi: Turkki sallii lapsiseksin? – Ei salli. Entä jos et pystyisikään hoitamaan omia raha-asioitasi? - Mandatum Life. Aleppon pojasta tuli Syyrian sodan veriset kasvot – video. Testin esittely - Omahoitopolut. Hs. Elintapaohjaus ehkäisee muistihäiriöitä. Valli - Ajankohtaista | Paremman vanhuuden puolesta. Vanhuuteen voi varautua - Hyvä Ikä 2016. Onko taemae totta. Ikäihmiset ja Oppitori. Lohjan kaupunki. Mediakasvatus pahkinankuoressa. Vanhuus alkaa kun uteliaisuus päättyy - Mielen Ihmeet.
Kriisivuosi opetti Suomen joustamaan – HS kertoo maahanmuuton hurjan vuoden tärkeimmät vaiheet | Maahanmuutto | HS. NRK: Haltin lahjoittaminen Suomelle Norjan pääministerin pöydällä. Yli 20 vuotta avoimia rajoja – näin Suomi on hyötynyt EU:n vapaasta liikkuvuudesta | Eurooppa | HS. Pohjoismainen gerontologiakongressi: Vanhustyön keskusliitto mukana useilla kehittämishankkeilla | Vanhustyön keskusliitto. Ajankohtaista | Etelä-Pohjanmaan liitto. Tukee -barometri 2016 | ray.fi. Junttila. Yksinäisyys ja elämänkulku – tutkimus ikääntyvien yksinäisyydestä.
10 väitettä ja faktaa perheenyhdistämisestä - Suomen Pakolaisapu. Tutkijat kutsuivat satoja mummoja ilmaisille liikuntatunneille, jotta yhteiskunta säästäisi rahaa. Rauhanindeksi: Maailmassa vain 11 täysin rauhallista maata – Suomi mukana. Potilaan Lääkärilehti - Ikäihmisten ravitsemusohjaus kannattaa. Lapsuuden vaikeat kokemukset voivat vaikuttaa vanhuksen kokemaan yksinäisyyteen | Ajantasa. Lapsuuden vaikeat kokemukset voivat vaikuttaa vanhuksen kokemaan yksinäisyyteen | Ajantasa.