background preloader

Osorterat

Facebook Twitter

Muuttuva oppimaisema. Oppimaisema.fi - Etusivu. Innovatiivinen ja innostava oppimisympäristö Saunalahden koulussa. How a Moveable Space Can Ignite Creativity in the Classroom. By Peter Pfau, FAIA One of the most exciting models of learning is “design thinking.”

How a Moveable Space Can Ignite Creativity in the Classroom

It combines hands on learning (tinkering) with independent problem solving methodologies. This concept is basically the same as the problem solving-based creative process taught in many design disciplines, like architecture, engineering, and game design. The basic steps of design thinking can be characterized as follows: 1. When students practice design-thinking projects in the classroom, they not only master the concepts within the project, they exercise their skills of collaborating with teammates, investigating their topic thoroughly, using empathy to generate ideas for solutions, prototyping, and testing.

A challenge for many public and cash-strapped schools is that this hands-on, project-based learning approach needs to be directly supported by the spaces where the learning occurs. 1. 2. 3. 4. 5. 6. Rapport om skolbibliotek som pedagogisk resurs. Länk till rapporten om skolbibliotek som pedagogisk resurs 2016 Rapporten visar på alla de viktiga uppgifter som skolbiblioteken har som gör att de fungerar som den pedagogiska resurs de är tänkta att vara, så att eleverna lättare ska kunna nå sina utbildningsmål.

Rapport om skolbibliotek som pedagogisk resurs

Undersökningen har besvarats av de skolbibliotek i landet som är resurs­starkast och mest aktiva. Learnometer: better learning by tracking environmental data by Learnometer Team. Program Design. FUSE Grants now available for 2016-17 school year!

Program Design

Applications open now thru Feb. 15, 2016. FUSE is a new kind of interest-driven learning experience developed by researchers and educators in the School of Education and Social Policy at Northwestern University. The program engages pre-teens and teens in science, technology, engineering, arts/design, and mathematics (STEAM) topics while fostering the development of important 21st century skills. En förbättrad ljudmiljö omvandlar onödig “väntetid” till värdefull undervisningstid. I juni presenterade två studenter på KTH, Petra Lagerberg och Sebastian Holm, sitt examensarbete “En effektiv lektion”.

En förbättrad ljudmiljö omvandlar onödig “väntetid” till värdefull undervisningstid

Syftet var bland annat att undersöka om en förbättrad ljudmiljö i skolan kan ge positiva samhällsekonomiska effekter. Studien visar att en förbättrad ljudmiljö gör lektionerna mer effektiva och att undervisningstiden ökar. “Väntetid” blir undervisningstidNär lektionen börjar och eleverna kommer in i klassrummet blir det ofta lite “ljudligt”. Om rummen har hårda golv, väggar och tak reflekteras ljudvågorna och ljudnivån stiger. I dessa rum tar det lång tid innan ljudnivån blir så låg att läraren kan börja undervisa. Under påsklovet monterades absorbenter i rummet för att minimera ljudreflexerna.

Maa, jossa kansalainen päättää itse! Viime viikon iPad seminaari ja preseminaari huipentui lomamatkaan IlonaIT:n ja Applen järjestämään tutustumiseen Tanskan digitaalisen koulumalliin tututustumiseen.

Maa, jossa kansalainen päättää itse!

Minulla on tapana silloin tällöin palkita itseäni mielenkiintoisella koulutusmatkalla. Viimeisin oli Praha , jossa Accessibility Summitista syntyi ideoita vuoden 2014 iPad seminaariin lasten kunotutuksessa ja opetuksessa. Nyt hain sitten inspiraatiota Tanskasta. Tanskan Applen edustaja oli suunnitellut paikat, mihin kannattaa tutustua. Porukkaa oli lähes 40. Ohjelma oli kaksipäiväinen. Ensimmäisen vierailimme paikallisessa, hienossa upouudessa aikuiskoulutuskeskuksessa. Rakennus oli jaettu erilaisiin alueisiin. Tiloissa oli AppleTV: mikä mahdollisti dynaamisen iPadien käytön ryhmässä. Erilaisen kulttuurin tuominen kouluun oli yksi tärkeä tavoite. Moterdiggladjen’s stream. Oppilaat vapautuvat pulpeteista älykkäisiin tiloihin. Digitaalisten oppimisratkaisujen lisäksi kehittyvät myös fyysiset oppimistilat ja näiden yhdistelmät.

Oppilaat vapautuvat pulpeteista älykkäisiin tiloihin

Tampereen yliopiston johtamassa arvoverkkohankkeessa kehitettiin fyysistä ja virtuaalista maailmaa yhdistäviä oppimisratkaisuja, joissa luokkahuoneen sijaan oppimista palvelevat muunneltavat ja monimuotoiset tilat. Oppimisratkaisut nojaavat entistä vahvemmin kaikkia aisteja hyödyntävään teknologiaan. Suomessa uusia aktiivisia oppimistiloja tutkittiin ja kehitettiin Tekesin Oppimisratkaisut-ohjelman hankkeessa professori Roope Raisamon johdolla. Hanke sai alkunsa Tampereen yliopistosta, jossa aihepiiriä oli aikaisemmin tutkittu tukemalla teknologialla erityisryhmiin kuuluvia oppilaita. Aktiivisten oppimistilojen lähtökohtana ovat työkalut, jotka kannustavat oppimaan muun muassa fyysisen toiminnan kautta. "Halusimme siirtää tutkimuskohteinamme olleet uudet oppimisalustat jokapäiväiseen koulutyöhön, sillä useasti juuri toiminta auttaa sisäistämään asioita pänttäämistä paremmin.

Microsoft Vision of the Classroom of the Future. A Vision for the Future of Learning. Lehti - Älytaulusta täppäriin. Älytaulut vaihtuvat tabletteihin ja opettajanpöytä lentää nurkkaan.

lehti - Älytaulusta täppäriin

Tekniikka muuttaa oppimisympäristöä ja opettajien on pysyttävä mukana. Kasvatustieteen tohtori Jari Laru uskoo, että muutoksessa tarvitaan paitsi täydennyskoulutusta, myös oikeaa asennetta. Laru on luokanopettaja, joka työskentelee yliopistonlehtorina ja koulutusteknologina Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa. Hän on tutkinut verkko-opetuksen ilmiöitä ja tehnyt väitöskirjan mobiilioppimisesta. Halpaa teknologiaa, lisää avoimen lähdekoodin sovelluksia ja irti opettajakeskeisyydestä. Vanhaa tekniikkaa voi käyttää hyväksi ja uutta ostaa halvalla. – Ei ole mitään järkeä vuorata luokan seiniä kalliilla älytauluilla, jollei niitä käytetä viisaasti.

Opettajakeskeistä työskentelytapaa ylläpitäviä dokumenttikameroita ja älytauluja ei Larun mielestä tarvita enempää. Digitalisaatiohuuma – miten siihen pitäisi suhtautua? - Kolumnit. Moni on ihmeissään, moni ehkä vastustelee, ja osa on innoissaan – mutta mistä?

Digitalisaatiohuuma – miten siihen pitäisi suhtautua? - Kolumnit

Onko tämä jotain hypetystä, vai aito asia? Lyhyt blogiteksti ei digitalisaatiohuuman purkamiseen riitä, mutta pari ajatusta mielelläni kirjaan tästä aihepiiristä. Viimeksi tällä viikolla kuuntelin Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKEn järjestämässä seminaarissa tulevaisuustutkija Ilkka Halavan puheenvuoroa, jossa hän kutsui digitalisaatiota vähintään yhtä suureksi muutokseksi kuin sähkön käyttöönotto. Allekirjoitan ajatuksen: kaikki se äly, jota meillä on jo nyt mukanamme niin työelämässä kuin arjen asioissa, mahdollistaa enemmän kuin pystymme edes kuvittelemaan. Nyt hahmotamme sen, että kotona on, sinne hankitaan ja sinne on vietävissä paljon teknologiaa, joka helpottaa niin ikäihmistä kuin tavallista perhearkea.

Digitalisaatio on täällä. Kuntakenttää ja julkista sektoria syytetään aina joskus siitä, että ne eivät vastaa ajan kehityskulkuun. Tanja Rantanen Kirjoittaja on Kuntaliiton kehityspäällikkö. Showcase. Eduvista. What is 21st century education?