Children with no shoes on 'do better in classroom', major study finds. Children who learn with no shoes on are more likely to behave better and obtain good grades than peers with footwear, a decade-long study has revealed.
Researchers at the University of Bournemouth found that pupils who leave their shoes outside the classroom are more likely to arrive to school earlier, leave later and read more widely – ultimately resulting in better academic achievement overall. From observing thousands of children from 25 countries over ten years, academics say they want to encourage the practice to be adopted in UK primary and secondary schools. There are already a number of schools in England where the policy has been implemented, following on from Scandinavian habits, where the practice is considered normal.
Shoeless learning spaces. Total learning: shoeless learning | superclasses | rooms within rooms | write-on surfaces | toilets | schools-within-schools | sound | learner led | science spaces | phones: how young?
| tiered seating | little details | flat screens | rule of 3 |. . . . How wearing slippers at school could improve performance. Primary school encourages pupils to wear slippers in class. Children at an East Midlands primary school are being encouraged to wear slippers in class.
Findern primary in Derby introduced the idea after one of the teachers came across research that found the relaxed approach to footwear improved academic results. Muuttuva oppimaisema. Oppimaisema.fi - Etusivu. Innovatiivinen ja innostava oppimisympäristö Saunalahden koulussa. How a Moveable Space Can Ignite Creativity in the Classroom. Rapport om skolbibliotek som pedagogisk resurs.
Länk till rapporten om skolbibliotek som pedagogisk resurs 2016 Rapporten visar på alla de viktiga uppgifter som skolbiblioteken har som gör att de fungerar som den pedagogiska resurs de är tänkta att vara, så att eleverna lättare ska kunna nå sina utbildningsmål.
Undersökningen har besvarats av de skolbibliotek i landet som är resursstarkast och mest aktiva. Det vill säga de enskilda skolbibliotek som har minst 20 timmar avsatt bemanning per vecka för skolbibliotekets verksamhet. Rapportens innehåll fungerar också som inspiration för beslutsfattare, skolledare, pedagoger och naturligtvis skolbibliotekspersonal för det fortsatta arbetet.
Utan skolbiblioteken skulle eleverna ha bristande tillgång till nivåanpassad läsning och läsfrämjande aktiviteter. Skolbiblioteken är därför särskilt viktiga för de elevgrupper som prioriteras i bibliotekslagen. Learnometer: better learning by tracking environmental data by Learnometer Team. Program Design. FUSE Grants now available for 2016-17 school year!
Applications open now thru Feb. 15, 2016. FUSE is a new kind of interest-driven learning experience developed by researchers and educators in the School of Education and Social Policy at Northwestern University. En förbättrad ljudmiljö omvandlar onödig “väntetid” till värdefull undervisningstid. I juni presenterade två studenter på KTH, Petra Lagerberg och Sebastian Holm, sitt examensarbete “En effektiv lektion”.
Syftet var bland annat att undersöka om en förbättrad ljudmiljö i skolan kan ge positiva samhällsekonomiska effekter. Maa, jossa kansalainen päättää itse! Viime viikon iPad seminaari ja preseminaari huipentui lomamatkaan IlonaIT:n ja Applen järjestämään tutustumiseen Tanskan digitaalisen koulumalliin tututustumiseen.
Minulla on tapana silloin tällöin palkita itseäni mielenkiintoisella koulutusmatkalla. Viimeisin oli Praha , jossa Accessibility Summitista syntyi ideoita vuoden 2014 iPad seminaariin lasten kunotutuksessa ja opetuksessa. Nyt hain sitten inspiraatiota Tanskasta. Tanskan Applen edustaja oli suunnitellut paikat, mihin kannattaa tutustua. Porukkaa oli lähes 40. Ohjelma oli kaksipäiväinen. Ensimmäisen vierailimme paikallisessa, hienossa upouudessa aikuiskoulutuskeskuksessa.
Rakennus oli jaettu erilaisiin alueisiin. Tiloissa oli AppleTV: mikä mahdollisti dynaamisen iPadien käytön ryhmässä. Moterdiggladjen’s stream. Oppilaat vapautuvat pulpeteista älykkäisiin tiloihin. Digitaalisten oppimisratkaisujen lisäksi kehittyvät myös fyysiset oppimistilat ja näiden yhdistelmät.
Tampereen yliopiston johtamassa arvoverkkohankkeessa kehitettiin fyysistä ja virtuaalista maailmaa yhdistäviä oppimisratkaisuja, joissa luokkahuoneen sijaan oppimista palvelevat muunneltavat ja monimuotoiset tilat. Oppimisratkaisut nojaavat entistä vahvemmin kaikkia aisteja hyödyntävään teknologiaan. Suomessa uusia aktiivisia oppimistiloja tutkittiin ja kehitettiin Tekesin Oppimisratkaisut-ohjelman hankkeessa professori Roope Raisamon johdolla. Hanke sai alkunsa Tampereen yliopistosta, jossa aihepiiriä oli aikaisemmin tutkittu tukemalla teknologialla erityisryhmiin kuuluvia oppilaita. Aktiivisten oppimistilojen lähtökohtana ovat työkalut, jotka kannustavat oppimaan muun muassa fyysisen toiminnan kautta.
"Halusimme siirtää tutkimuskohteinamme olleet uudet oppimisalustat jokapäiväiseen koulutyöhön, sillä useasti juuri toiminta auttaa sisäistämään asioita pänttäämistä paremmin. Lisätietoja. Microsoft Vision of the Classroom of the Future. A Vision for the Future of Learning. Lehti - Älytaulusta täppäriin. Älytaulut vaihtuvat tabletteihin ja opettajanpöytä lentää nurkkaan.
Tekniikka muuttaa oppimisympäristöä ja opettajien on pysyttävä mukana. Kasvatustieteen tohtori Jari Laru uskoo, että muutoksessa tarvitaan paitsi täydennyskoulutusta, myös oikeaa asennetta. Laru on luokanopettaja, joka työskentelee yliopistonlehtorina ja koulutusteknologina Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa. Hän on tutkinut verkko-opetuksen ilmiöitä ja tehnyt väitöskirjan mobiilioppimisesta. Halpaa teknologiaa, lisää avoimen lähdekoodin sovelluksia ja irti opettajakeskeisyydestä. Vanhaa tekniikkaa voi käyttää hyväksi ja uutta ostaa halvalla. – Ei ole mitään järkeä vuorata luokan seiniä kalliilla älytauluilla, jollei niitä käytetä viisaasti. Opettajakeskeistä työskentelytapaa ylläpitäviä dokumenttikameroita ja älytauluja ei Larun mielestä tarvita enempää. Kai jotain kättä pitempää pitää opettajallakin olla? Digitalisaatiohuuma – miten siihen pitäisi suhtautua? - Kolumnit.
Moni on ihmeissään, moni ehkä vastustelee, ja osa on innoissaan – mutta mistä?
Onko tämä jotain hypetystä, vai aito asia? Lyhyt blogiteksti ei digitalisaatiohuuman purkamiseen riitä, mutta pari ajatusta mielelläni kirjaan tästä aihepiiristä. Viimeksi tällä viikolla kuuntelin Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKEn järjestämässä seminaarissa tulevaisuustutkija Ilkka Halavan puheenvuoroa, jossa hän kutsui digitalisaatiota vähintään yhtä suureksi muutokseksi kuin sähkön käyttöönotto. Allekirjoitan ajatuksen: kaikki se äly, jota meillä on jo nyt mukanamme niin työelämässä kuin arjen asioissa, mahdollistaa enemmän kuin pystymme edes kuvittelemaan.
Showcase. Eduvista. What is 21st century education?