background preloader

Kivikausi

Facebook Twitter

Suomalaiset ovat geneettisesti harvinaisen jääkautinen kansa - Maahanmuutto - Sunnuntai. Syksyllä 2009 olin juttukeikalla Vantaan Hakunilassa.

Suomalaiset ovat geneettisesti harvinaisen jääkautinen kansa - Maahanmuutto - Sunnuntai

Kiersin rappukäytäviä ja laskin nimiä. Ponikuja 4:n A-rapussa oli 24 asuntoa, joista 14:n ovessa oli ulkomainen sukunimi: Zaman, Hersi, Djeddou. Raudikkokuja 5:n A-rapussa oli 36 ovea, joista 24:ssä ulkomaalainen nimi. Hakunila oli kansainvälistynyt. Se hämmensi alkuperäisväestöä. Hakunilan rakentaminen alkoi 1960-luvun lopulla. Ja maahanmuutto. "Joku bušmanniheimo ei pitäisi oloaan mukavana, jos sinne tulisi kauhea lauma muita. Rouvan kielenkäyttö oli roisia, mutta oli helppo ymmärtää hänen tuskansa. "Tämä voi kuulostaa vähän hölmöltä, mutta suomalaiset ovat suomalaisia", rouva sanoi. "En halua, että tästä tulisi jumalaton sekoitus, jonka lopputuloksena olisi liian vähän suomalaisia. " Mitä se tarkoittaa, kun sanotaan: Suomi suomalaisille? Keitä me olemme?

Suomalaisten uudet juuret. Teksti: Jani Kaaro Esi-isät vaelsivat jään jäljessä Espanjasta ja Ukrainasta Ranta- ja metsäsuomalaisten erilaisissa geeneissä jatkuu kahtia jakautunut eurooppalainen perimä.

Suomalaisten uudet juuret

Suomalaisilla oli syytä iloita vuonna 1935. Taiteilija ja monitietäjä Sigurd Wettenhovi-Aspa oli saanut valmiiksi suurteoksensa ”Kalevala ja Egypti, Suomen Kultainen Kirja II”, jossa hän osoitti, millainen suurkansa suomalaiset oikein ovat. Wettenhovi-Aspan mukaan suomalaiset vaelsivat ammoin Intian kautta Indonesiaan ja sieltä Egyptiin, missä he jopa synnyttivät maan muinaisen kulttuurin. Genomi kuin historiankirjaGeenitutkimus on tuonut uutta puhtia suomalaisten alkuperän selvittelyyn. Jääkauden jälkiä. Suomi on ollut vuosimiljoonien aikana useita kertoja paksun mannerjäätikön peitossa.

Jääkauden jälkiä

Noina aikoina Pohjolassa on ollut vain lunta ja jäätä. Viimeisen jääkauden kylmin vaihe oli noin 18 000 vuotta sitten, jolloin jäätikkö ulottui Pohjois-Saksaan saakka. Näitä pitkiä, kylmiä jaksoja kutsutaan jääkausiksi. Jääkauden jälkiä. Tutkimus: Nykysuomalainen ymmärtäisi jääkauden puheesta sanan sieltä, toisen täältä.

Nykypäivän eurooppalainen tai aasialainen saattaisi ymmärtää hivenen jääkaudella eläneiden eurooppalaisten puheesta, arvioivat brittitutkijat.

Tutkimus: Nykysuomalainen ymmärtäisi jääkauden puheesta sanan sieltä, toisen täältä

Kaikkein taajimpaan käytetyt sanat - kuten "minä" ja "me" - ovat säilyneet muuttumattomimpina useissa kielissä, joita nyt puhutaan maailman eri laidoilla. Mikään sana ei kuitenkaan ole selvinnyt hengissä kaikissa kieliperheissä. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että seitsemällä isolla Euroopan ja Aasian kieliperheellä eli sadoilla nykyisillä kielillä oli yhteinen alku 15 000 vuotta sitten. Alkukieltä puhuttiin todennäköisesti nykyisessä Etelä-Euroopassa, manteretta peittäneen jään reunalla, Readingin yliopiston evoluutiobiologi Mark Pagel sanoo. Samaan suureen sukuun kuuluisivat niinkin erilaiset nykykielet kuin englanti, espanja tai venäjä ja muut indoeurooppalaiset kielet sekä japani ja esimerkiksi Venäjän koilliskulmalla puhuttu pieni itelmen.

Suomalaistutkimus: Ihminen pärjäsi uskottua paremmin jääkauden Euroopassa. Viime jääkauden aikana Euroopassa eli aiemmin uskottua enemmän ihmisiä ja ilmasto oli heille luultua suotuisampi.

Suomalaistutkimus: Ihminen pärjäsi uskottua paremmin jääkauden Euroopassa

Näin arvioidaan suomalaistutkijoiden työssä, joka julkaistaan tällä viikolla arvostetussa yhdysvaltalaisessa Proceedings of the National Academy of Sciences –tiedelehdessä. Tutkimuksen mukaan jääkauden kylmimmänkin vaiheen aikana kolmasosa Euroopasta olisi ollut ilmastollisesti sopivaa ihmisasutukselle. Aiemmin oletettiin, että Eurooppa oli tuolloin hyvin epäsuotuisa ihmiselle. – Tutkimuksemme mukaan lähes koko Alppien eteläpuolinen Eurooppa, erityisesti Välimeren ja Atlantin rannikkoalue Kreikasta Portugaliin, oli suotuisa jääkauden metsästäjä-keräilijäväestölle, sanoo tutkija Miikka Tallavaara Helsingin yliopistosta.

Kylmimmän vaiheen aikana noin 23 000 vuotta sitten Euroopassa asui noin 100 000 ja jääkauden lopulla noin 13 000 vuotta sitten noin 400 000 ihmistä, arvioivat suomaklaistutkijat. Luvut ovat selvästi suurempia kuin aiemmissa arvioissa. Päivä kivikauden kylässä. Kala, liha, sienet ja marjat olivat kivikauden ihmisen ravintoa.

Päivä kivikauden kylässä

Asutus keskittyi vesistöjen äärelle, ja kalaa oli tarjolla paljon. Peuran-, hirven- ja hylkeenliha antoivat voimaa päivän askareisiin. Saarijärven kivikautisessa kylässä vuonna 1985 kuvattu ohjelma kertoo, miten Suomessa elettiin ja asuttiin, kun mannerjää väistyi ja kun ensimmäiset asukkaat saapuivat Suomen kamaralle vajaat 10 000 vuotta sitten. Saarijärven kunnan asukkaat sekä Leuhun, Tarvaalan ja Kolkanlahden koulujen oppilaat päästävät ohjelmassa mielikuvituksensa irti ja elävät kivikauden elämää kuvitteellisen päivän. Maan povesta kaivetaan esihistoriamme auki. Maan povesta –sarja kertoo, kuinka esi-isämme tulivat asuttamaan tätä pohjoista maata.

Maan povesta kaivetaan esihistoriamme auki

Tutkijat kertovat, kuinka he elivät, viljelivät maata ja lopulta asuttivat kaupunkeja. Vuonna 2006 esitetyssä ohjelmasarjassa tutustutaan kattavasti myös arkeologin ja muiden tutkijoiden työhön. Ensimmäiset suomalaiset olivat metsästäjä-keräilijöitä, joiden ruokavalio koostui suurelta osin lihasta. Suuret purulihakset ovat muokanneet suomalaisten kasvojen piirteitä. Suomen asuttaminen. Ensimmäiset asukkaat tulivat Suomen maaperälle noin 10.000 -11.000 vuotta sitten.

Suomen asuttaminen

Itäisille ja pohjoisille seuduille oli useita muuttoreittejä kaakon ja idän suunnalta. Lappiin tuli väkeä myös Norjan rannikolta. Suomen asutuksen lähtökohta näyttää olevan laajalla itäisellä vetäytymisalueella. HUOM! Kivikauden esineistö. ELÄVÄ KIVIKAUSI. Aikamatka - kivikausi. Kivikausi Jääkauden jälkeen ilmasto lämpeni nopeasti.

Aikamatka - kivikausi

Elämää kivikaudella. Kivikausi kesti Suomen kamaralla noin 7000 vuotta.

Elämää kivikaudella

Metsiä hallitsi mänty, sillä kuusi ei ollut vielä levinnyt näille seuduille. Takana alkoi olla kivikauden suureksi kesäksi mainittu jakso, ns. atlanttinen ilmasto. Kivikauden arki Tutkija Patrik Franzén Kierikkikeskuksesta kertoo, että erilaiset käsityöt kuten nahkojen kaapiminen ja muokkaaminen sekä esineiden valmistus ja viimeistely verottivat päivästä oman aikansa. Talvikaan ei päässyt yllättämään, sillä ruokaa säilöttiin, savustettiin ja kuivattiin.

Missä ravinto, siellä asukkaat Metsästäjä-keräilijät muuttivat vuotuiskierron mukaan sinne, missä kulloinkin oli parhaat mahdollisuudet saalistaa. Kivikausi. Kivikauden nimitys kertoo kiven olleen tärkeä aseiden ja työkalujen materiaali. Kivi ei kuitenkaan ollut ainoa käytetty materiaali, vaan myös muita luonnosta saatavia aineita on käytetty:saveaeläimistä saatavia materiaaleja (mm. luuta, sarvea, nahkaa, jänteitä)kasveista saatavia materiaaleja (mm. puuta, puun kuorta) Orgaanista eli elollista ainetta olevat esineet tai esineiden osat eivät Suomessa säily kovin hyvin. Siksi kivikautiset esineet, joita on löydetty, ovat yleensä kivestä tai savesta tehtyjä. Poikkeusoloissa saattavat kuitenkin myös orgaaniset materiaalit säilyä: esimerkiksi palaneena, vedessä tai suossa.