Suomalaiset ovat geneettisesti harvinaisen jääkautinen kansa - Maahanmuutto - Sunnuntai. Syksyllä 2009 olin juttukeikalla Vantaan Hakunilassa. Kiersin rappukäytäviä ja laskin nimiä. Ponikuja 4:n A-rapussa oli 24 asuntoa, joista 14:n ovessa oli ulkomainen sukunimi: Zaman, Hersi, Djeddou. Raudikkokuja 5:n A-rapussa oli 36 ovea, joista 24:ssä ulkomaalainen nimi. Hakunila oli kansainvälistynyt. Se hämmensi alkuperäisväestöä. Hakunilan rakentaminen alkoi 1960-luvun lopulla. Monelle syntyi syvä tunneside. Ja maahanmuutto. "Joku bušmanniheimo ei pitäisi oloaan mukavana, jos sinne tulisi kauhea lauma muita.
Rouvan kielenkäyttö oli roisia, mutta oli helppo ymmärtää hänen tuskansa. "Tämä voi kuulostaa vähän hölmöltä, mutta suomalaiset ovat suomalaisia", rouva sanoi. "En halua, että tästä tulisi jumalaton sekoitus, jonka lopputuloksena olisi liian vähän suomalaisia. " Mitä se tarkoittaa, kun sanotaan: Suomi suomalaisille? Keitä me olemme? Jääkausi loppui 11 000 vuotta sitten. Yksi refugio oli Ranskan ja Espanjan rajalla. Heistä tuli saamelaisia, Näkkäläjärviä ja Morottajia. Suomalaisten uudet juuret. Teksti: Jani Kaaro Esi-isät vaelsivat jään jäljessä Espanjasta ja Ukrainasta Ranta- ja metsäsuomalaisten erilaisissa geeneissä jatkuu kahtia jakautunut eurooppalainen perimä. Suomalaisilla oli syytä iloita vuonna 1935.
Taiteilija ja monitietäjä Sigurd Wettenhovi-Aspa oli saanut valmiiksi suurteoksensa ”Kalevala ja Egypti, Suomen Kultainen Kirja II”, jossa hän osoitti, millainen suurkansa suomalaiset oikein ovat. Genomi kuin historiankirjaGeenitutkimus on tuonut uutta puhtia suomalaisten alkuperän selvittelyyn. Jääkausi jakoi EuroopanGeenien ja uusien arkeologisten löytöjen perusteella kuva Suomen ja koko Euroopan asutushistoriasta 20 000 viime vuoden ajalta on yksinkertaistunut. – Me pohjoiseurooppalaiset jakaudumme kaikki oikeastaan kahteen porukkaan, sanoo antropologi Markku Niskanen Oulun yliopistosta.
Tarkka tuloaika aukiSuomen on arvioitu olleen osin jäätön noin 10 000 vuotta sitten, mutta emme tiedä, milloin ensimmäiset ihmiset saapuivat tänne. Saamelaiset oma lukunsa. Jääkauden jälkiä. Suomi on ollut vuosimiljoonien aikana useita kertoja paksun mannerjäätikön peitossa. Noina aikoina Pohjolassa on ollut vain lunta ja jäätä. Viimeisen jääkauden kylmin vaihe oli noin 18 000 vuotta sitten, jolloin jäätikkö ulottui Pohjois-Saksaan saakka. Näitä pitkiä, kylmiä jaksoja kutsutaan jääkausiksi.
Jääkauden jälkiä Suomen luonnossa on paljon jääkauden jäänteitä. Jäämassat liikkuivat ja repivät liikkuessaan kalliosta suuria kivilohkareita, ns. siirtolohkareita. Jäämassan sulaessa syntyivät myös hiekkaa ja soraa sisältävät harju- ja reunamuodostelmat. Sulamisen yhteydessä osa jäälohkareista hautautui maaperään. Viimeisen jääkauden vaiheet Aikaisempien jääkausien vallitessa lähes koko Eurooppa oli jään peitossa. Jääkauden vaikutukset Saaristomerellä Aikoinaan saaristonkin kohdalla on ollut mahtavia vuoristoja, joista pääosa kuului svekofennialaiseen vuorijonovyöhykkeeseen.
Jääkaudet ovat muokanneet Suomen maankamaraa moneen kertaan. Testaa tietosi jääkauden jäljistä Jääkauden termistöä. Tutkimus: Nykysuomalainen ymmärtäisi jääkauden puheesta sanan sieltä, toisen täältä. Nykypäivän eurooppalainen tai aasialainen saattaisi ymmärtää hivenen jääkaudella eläneiden eurooppalaisten puheesta, arvioivat brittitutkijat. Kaikkein taajimpaan käytetyt sanat - kuten "minä" ja "me" - ovat säilyneet muuttumattomimpina useissa kielissä, joita nyt puhutaan maailman eri laidoilla.
Mikään sana ei kuitenkaan ole selvinnyt hengissä kaikissa kieliperheissä. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että seitsemällä isolla Euroopan ja Aasian kieliperheellä eli sadoilla nykyisillä kielillä oli yhteinen alku 15 000 vuotta sitten. Alkukieltä puhuttiin todennäköisesti nykyisessä Etelä-Euroopassa, manteretta peittäneen jään reunalla, Readingin yliopiston evoluutiobiologi Mark Pagel sanoo. Samaan suureen sukuun kuuluisivat niinkin erilaiset nykykielet kuin englanti, espanja tai venäjä ja muut indoeurooppalaiset kielet sekä japani ja esimerkiksi Venäjän koilliskulmalla puhuttu pieni itelmen. Mukana ovat myös uralilaiset kielet, joihin suomikin kuuluu.
Mato hämmentää tutkijaa. Suomalaistutkimus: Ihminen pärjäsi uskottua paremmin jääkauden Euroopassa. Viime jääkauden aikana Euroopassa eli aiemmin uskottua enemmän ihmisiä ja ilmasto oli heille luultua suotuisampi. Näin arvioidaan suomalaistutkijoiden työssä, joka julkaistaan tällä viikolla arvostetussa yhdysvaltalaisessa Proceedings of the National Academy of Sciences –tiedelehdessä. Tutkimuksen mukaan jääkauden kylmimmänkin vaiheen aikana kolmasosa Euroopasta olisi ollut ilmastollisesti sopivaa ihmisasutukselle.
Aiemmin oletettiin, että Eurooppa oli tuolloin hyvin epäsuotuisa ihmiselle. – Tutkimuksemme mukaan lähes koko Alppien eteläpuolinen Eurooppa, erityisesti Välimeren ja Atlantin rannikkoalue Kreikasta Portugaliin, oli suotuisa jääkauden metsästäjä-keräilijäväestölle, sanoo tutkija Miikka Tallavaara Helsingin yliopistosta. Kylmimmän vaiheen aikana noin 23 000 vuotta sitten Euroopassa asui noin 100 000 ja jääkauden lopulla noin 13 000 vuotta sitten noin 400 000 ihmistä, arvioivat suomaklaistutkijat. Luvut ovat selvästi suurempia kuin aiemmissa arvioissa. Päivä kivikauden kylässä | Elävä arkisto. Kala, liha, sienet ja marjat olivat kivikauden ihmisen ravintoa. Asutus keskittyi vesistöjen äärelle, ja kalaa oli tarjolla paljon.
Peuran-, hirven- ja hylkeenliha antoivat voimaa päivän askareisiin. Saarijärven kivikautisessa kylässä vuonna 1985 kuvattu ohjelma kertoo, miten Suomessa elettiin ja asuttiin, kun mannerjää väistyi ja kun ensimmäiset asukkaat saapuivat Suomen kamaralle vajaat 10 000 vuotta sitten. Saarijärven kunnan asukkaat sekä Leuhun, Tarvaalan ja Kolkanlahden koulujen oppilaat päästävät ohjelmassa mielikuvituksensa irti ja elävät kivikauden elämää kuvitteellisen päivän. Kivikauden ihmiset saivat ravintonsa metsästämällä ja kalastamalla. Myös marjat, sienet, mukulat ja juurekset kuuluivat ruokavalioon. Ruokaa säilöttiin kuivattamalla, hapattamalla ja savustamalla. Kivikaudella Suomen alueen asutus oli harvaa. Ensimmäiset ihmisasutuksen merkit on Suomessa löydetty Askolasta Porvoonjoen tienoilta. Suomesta löydetty vanhin esine on ns. Teksti: Reijo Perälä. Maan povesta kaivetaan esihistoriamme auki | Elävä arkisto. Maan povesta –sarja kertoo, kuinka esi-isämme tulivat asuttamaan tätä pohjoista maata.
Tutkijat kertovat, kuinka he elivät, viljelivät maata ja lopulta asuttivat kaupunkeja. Vuonna 2006 esitetyssä ohjelmasarjassa tutustutaan kattavasti myös arkeologin ja muiden tutkijoiden työhön. Ensimmäiset suomalaiset olivat metsästäjä-keräilijöitä, joiden ruokavalio koostui suurelta osin lihasta. Suuret purulihakset ovat muokanneet suomalaisten kasvojen piirteitä.
Korkeat poskipäät, leveä ja jykevä leuka sekä silmien muoto muistuttavat ensimmäisistä suomalaisista. Suomalaisilla, saamelaisella, balteilla sekä monilla Koillis-Euroopan suomalaisugrilaisilla kansoilla on samoja isälinjoja eli samoja kantaisiä. Paras kivi tuotiin Venäjältä Kivikauden asukkaat tunsivat eri kivilajit hyvin. Sarjon toinen osa käsittelee arkeologien kivilöytöjä. Koristelu lisäsi hedelmällisyyttä ja varjeli kantajaansa Kun Kaarinan Kirkkomäellä Turussa löydettiin nuoren naisen hauta 1950-luvulla, avattiin suuret kaivaukset. Suomen asuttaminen | Historia, Suomi. Ensimmäiset asukkaat tulivat Suomen maaperälle noin 10.000 -11.000 vuotta sitten. Itäisille ja pohjoisille seuduille oli useita muuttoreittejä kaakon ja idän suunnalta. Lappiin tuli väkeä myös Norjan rannikolta. Suomen asutuksen lähtökohta näyttää olevan laajalla itäisellä vetäytymisalueella. HUOM! Kartta-animaatiossa ei ole selostusta.
Kohoava maa muutoksessa Viime jääkausi oli laajimmillaan noin 18.000 vuotta sitten. Jää oli painanut maan lommolle. Volgan mutka -teoria ei ole enää voimassa Vanhan teorian mukaan Suomeen olisi tullut asutusta vuoden nolla tienoilla - kansainvaelluksen seurauksena - mutta näin ei nykyään enää ajatella. Pioneeriasukkaiden maisema Kun ilmasto alkoi lämmetä, sai paljastuva maa pian kasvipeitteen. Hirvet, majavat ja muut eläimet etsiytyivät uusille reviireille.
Vantterat suurriistan metsästäjät Ensiasukkaiden ulkonäköä ei täsmälleen tiedetä, mutta metsästäjä-keräilijöiden elämä on jättänyt meihin suomalaisiin jälkensä, jotka näkyvät yhä piirteissämme. Kivikauden esineistö. ELÄVÄ KIVIKAUSI. Aikamatka - kivikausi. Kivikausi Jääkauden jälkeen ilmasto lämpeni nopeasti. Jalot lehtipuut, kuten tammi ja saarni, kasvoivat Keski-Suomessa asti. Ihmiset asuivat rantojen tuntumassa, kalastivat, keräsivät luonnon antimia ja metsästivät riistaa. Ihmiset tekivät pitkään astioita nahasta, tuohesta ja luultavasti puustakin. Suomen alueella opeteltiin valmistamaan astioita savesta 6200 vuotta sitten. Eläimistä saatiin sekä ruokaa, vaatteita että työkaluja. Uusia tapoja Ensimmäiset merkit maanviljelystä ja karjanhoidosta ovat noin 4500 vuoden takaa. Noihin aikoihin maahamme saapui väkeä Itämeren eteläpuolelta. Tämä uusi väestö asui jonkin aikaa erillään alueen vanhasta väestöstä, mutta sekoittui sitten aikaisempien asukkaiden joukkoon.
Uskomusmaailmaankin tuli uusia piirteitä. Asumukset Ihmiset asuivat pitkään kartionmuotoisissa kota-rakennuksissa. Helposti koottava ja purettava kota sopi liikkuvaan elämäntapaan. Vasarakirveskulttuuri toi mukanaan karjanhoidon. Tutustu myös Muinaisaikojen Espoo -verkkonäyttelyyn! Elämää kivikaudella | Historia, Suomi. Kivikausi kesti Suomen kamaralla noin 7000 vuotta. Metsiä hallitsi mänty, sillä kuusi ei ollut vielä levinnyt näille seuduille. Takana alkoi olla kivikauden suureksi kesäksi mainittu jakso, ns. atlanttinen ilmasto. Kivikauden arki Tutkija Patrik Franzén Kierikkikeskuksesta kertoo, että erilaiset käsityöt kuten nahkojen kaapiminen ja muokkaaminen sekä esineiden valmistus ja viimeistely verottivat päivästä oman aikansa. Talvikaan ei päässyt yllättämään, sillä ruokaa säilöttiin, savustettiin ja kuivattiin. Missä ravinto, siellä asukkaat Metsästäjä-keräilijät muuttivat vuotuiskierron mukaan sinne, missä kulloinkin oli parhaat mahdollisuudet saalistaa.
Yli-Ii-Kierikin alueelle asettuivat ensimmäiset liikkuvaiset pyytäjä-keräilijät jo tuhansia vuosia sitten. Kierikin purkajasuon erikoinen löytö kertoo seudun elinkeinoista. Kalastus oli massapyyntiä Turun maakuntamuseon arkeologi Markku Ikäheimo kertoo kalastusvälineistä. Hylkeenrasvasta kauppatavara Kivikauden ravinto Kivikauden esineistö. Kivikausi. Kivikauden nimitys kertoo kiven olleen tärkeä aseiden ja työkalujen materiaali. Kivi ei kuitenkaan ollut ainoa käytetty materiaali, vaan myös muita luonnosta saatavia aineita on käytetty:saveaeläimistä saatavia materiaaleja (mm. luuta, sarvea, nahkaa, jänteitä)kasveista saatavia materiaaleja (mm. puuta, puun kuorta) Orgaanista eli elollista ainetta olevat esineet tai esineiden osat eivät Suomessa säily kovin hyvin. Siksi kivikautiset esineet, joita on löydetty, ovat yleensä kivestä tai savesta tehtyjä.
Poikkeusoloissa saattavat kuitenkin myös orgaaniset materiaalit säilyä: esimerkiksi palaneena, vedessä tai suossa. Kivikauden elämästä saadaan tietoa tutkimalla ihmisen toiminnasta jääneitä jälkiä, rakenteita ja esineitä. Löytömateriaali ei kuitenkaan kerro koko totuutta ihmisten elämästä kivikaudella, sillä vain osa käytetyistä esineistä on säilynyt.