background preloader

HI5

Facebook Twitter

30-vuotisen sodan joukkohauta yllätti: Lützenin taistelussa tapettiin miekkojen sijaan paljolti tuliaseilla. Haudassa lienee lähinnä Ruotsin eliittijoukon jäseniä, mutta isotooppitutkimuksissa ei ole varmistunut suomalaisia.

30-vuotisen sodan joukkohauta yllätti: Lützenin taistelussa tapettiin miekkojen sijaan paljolti tuliaseilla

Saksassa on tutkittu kymmeniä Lützenin taistelussa 1600-luvulla kaatuneiden sotilaiden luurankoja ja havaittu, että odottamattoman usean kohtaloksi ei koitunut teräase, vaan tuliaseen kuula. Muista 30-vuotisen sodan haudoista ei ole löytynyt vastaavaa. Viikingit temmelsivät Suomessakin ja jälkiä löytyy edelleen – veivät orjia, jättivät tilalle MS-taudin. Viikingit temmelsivät Suomessakin ja jälkiä löytyy edelleen – veivät orjia, jättivät tilalle MS-taudin ”Siinä saatettiin antaa vaikkapa oma tytär puolisoksi viikinkipäällikölle kaupankäyntiä vauhdittamaan”, kertoo arkeologi Sami Raninen ja viikinkien välisestä kaupankäynnistä noin tuhat vuotta sitten.

Viikingit temmelsivät Suomessakin ja jälkiä löytyy edelleen – veivät orjia, jättivät tilalle MS-taudin

Orientations of the early Christian graves in Finland. Suomalaiset alkoivat kääntyä kristinuskoon odottamattoman varhain. Yli 3 000 haudan tutkimus osoitti, että joidenkin vainajien jalat suunnattiin päin pääsiäistä jo viikinkiajalla.

Suomalaiset alkoivat kääntyä kristinuskoon odottamattoman varhain

Suomalaiset alkoivat luopua muinaisuskonnosta jo viikinkiajalla, kertoo tuore suomalaistutkimus. Helsingin yliopiston arkeoastronomi Marianna Ridderstad tuli tähän tulokseen tutkimalla, miten rautakauden suomalaiset hautasivat vainajansa. Vakiintuneen käsityksen mukaan lännestä tulleet käännyttäjät alkoivat tuoda kristinuskoa Suomeen 1000-luvulla, mutta Ridderstadin havainnot osoittavat, että kääntyminen alkoi jopa kaksi sataa vuotta aiemmin. Maanviljely levisi Suomeen Itä-Aasiasta jo 7000 vuotta sitten - Ajankohtaista - Tammikuu 2013 - Humanistinen tiedekunta. Kuinka suomea opittiin kirjoittamaan? Älä pidä tätä lukemaasi itsestäänselvyytenä!

Kuinka suomea opittiin kirjoittamaan?

Usea vuosisata ja monen lahjakkaan kielenkehittäjän elämäntyö tarvittiin, että suomen kielelle saatiin luotua yhtenäinen rakenne, kirjoitustapa ja sanasto. Suomi on on ollut historiansa aikana osa niin Ruotsia kuin Venäjää. Alunperin yhtenäistä suomen kieltä ei ollut. Eri puolilla maata puhuttiin paikallisia murteita, eikä kielellä ollut kielioppia tai kirjoitusta. Kirkoissa luettiin 1400-luvulta lähtien Isä meidän rukous, rippisanat, uskontunnustus ja Ave Maria suomeksi. Ajoitukset paljastavat maanviljelyn leviämisen ja ihmismäärän yhteyden. Äskettäin julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että toisin kuin muualla Euroopassa, Suomessa maanviljelyyn siirtyminen oli hidasta.

Ajoitukset paljastavat maanviljelyn leviämisen ja ihmismäärän yhteyden

"Myytti suomalaisesta kansasta ruokkii rasismia" – Vuoden Tiedekynä -palkinto Miika Tervoselle. Suomalaiset ovat geneettisesti harvinaisen jääkautinen kansa. Syksyllä 2009 olin juttukeikalla Vantaan Hakunilassa.

Suomalaiset ovat geneettisesti harvinaisen jääkautinen kansa

Kiersin rappukäytäviä ja laskin nimiä. Ponikuja 4:n A-rapussa oli 24 asuntoa, joista 14:n ovessa oli ulkomainen sukunimi: Zaman, Hersi, Djeddou. Raudikkokuja 5:n A-rapussa oli 36 ovea, joista 24:ssä ulkomaalainen nimi. Tunnistatko vanhan kansan käyttämät esineet – testaa tietosi. Kirjautuneena saat kaiken irti Ylen palveluista.

Tunnistatko vanhan kansan käyttämät esineet – testaa tietosi

Loimme sinulle valmiiksi nimimerkin, jolla sinut tunnetaan Ylen palveluissa. Voit ottaa sen käyttöön sellaisenaan tai keksiä uuden. Esi-isämme asettuivat kirjaimellisesti taloksi itärajalle – arkeologit kumoavat vanhoja käsityksiä. Kuurmanpohjan arkeologiset kaivaukset Venäjän rajan tuntumassa ovat antaneet arkeologeille uutta tietoa alueella asuneista ihmisistä.

Esi-isämme asettuivat kirjaimellisesti taloksi itärajalle – arkeologit kumoavat vanhoja käsityksiä

Viime vuonna avatulta kaivausalueelta löytyi heti alussa merkkejä kiinteästä talosta. Talon löytyminen tukee käsitystä siitä, että ihmiset asettuivat samaan paikkaan pitkäksikin aikaa. Asumuksen rakentaminen ei ole ollut helppoa. Ratkaisiko kaiku kalliomaalausten paikan? Hossan Värikallio kiehtoo tutkijoita. Suomussalmen Hossan Värikalliossa olevat kalliomaalaukset on tehty noin 2 500–5 000 vuotta sitten, mutta ne ovat edelleen melko hyvässä kunnossa.

Ratkaisiko kaiku kalliomaalausten paikan? Hossan Värikallio kiehtoo tutkijoita

Osa maalauksista on kärsinyt tuhansien vuosien saatossa, mutta kalliosta on yhä erotettavissa kuvia. – Kalliomaalaukset säilyvät, kun kalliosta irtoaa mineraaleja, jotka valuvat veden mukana kallion pintaa pitkin alas. Näin muodostuu piioksidikerros, mikä säilyttää värin kalliossa, kertoo Metsähallituksen tiedottaja Hanna Kelola-Mäkeläinen. Tuhatvuotias viikinkimiekka löytyi Asikkalasta. Asikkala Asikkalasta löytyi pari päivää sitten harvinainen viikinkimiekka metallinilmaisinharrastajan ja Lahden kaupunginmuseon arkeologien yhteisessä hankkeessa.

Tuhatvuotias viikinkimiekka löytyi Asikkalasta

Arkeologit olivat löytäneet ennen miekan löytymistä ponsin samalta alueelta, mutta harvinaisen miekan löytyminen oli todellinen yllätys. Maalöydöksi miekka on todella hyväkuntoinen. Suomessa asuu kaksi kansaa: itäinen ja läntinen. Arvostetussa British Medical Journalissa on virinnyt keskustelu siitä, miten synnytyslääkäreiden pitäisi suhtautua asiakkaidensa toiveisiin vaginaalisesta pyyhinnästä. Kyseessä on tekniikka, jolla koetetaan istuttaa äidin synnytyskanavan bakteeristo keisarileikkauksella syntyneelle vauvalle. Vaginaalisessa pyyhinnässä vastasyntyneen vauvan iho, suu ja silmät sivellään siteellä tai tamponilla, jossa on äidin vaginaalisia bakteereja. Vaikka toimenpide itsessään on vaaraton, osa lääkäreistä pelkää bakteerialtistuksesta koituvia riskejä.

Lääketieteellisesti kysymys on tärkeä, sillä keisarileikkauksella syntyneillä lapsilla tiedetään olevan kohonnut riski sairastua erityisesti autoimmuunisairauksiin, astmaan, allergioihin ja tyypin 1 diabetekseen. Myös lihavuuden riski on suurempi keisarileikkauksella syntyneillä. Suomalaisen viinapään arvoitus. 17.12.2015 Leena Rossi <leeros@utu.fi> FT, KK, Kulttuurihistoria, Turun yliopisto Vilkuna, Kustaa H. J.: Juomareiden valtakunta 1500–1850: Suomalaisten känni ja kulttuuri. Teos, 2015. 631 sivua. ISBN 978-951-851-628-9. Lisätietoja: Ulkoasu: Tuomo Parikka Jyväskylän yliopiston Suomen historian professori Kustaa H.

Suomessa oli satoja vuosia tapana vetää kirkkokännit. KIRKOSSA käynti saattoi olla mennä vuosisataisena nykyistä suositumpaa, mutta meininki sellaista, että nykyistä kirkkokansaa hirvittäisi. Satoja vuosia suomalaisiin kansantapoihin kuului kirkkokänni. Jyväskylän yliopiston historian professori Kustaa H.J.Vilkuna ilmiötä uudessa kirjassaan Juomarien valtakunta 1500–1850 – suomalaisten känni ja kulttuuri (Teos). Vilkunan mukaan ”asiakirjojen perusteella jotkut saapuivat kirkkoon 1500-luvulla maistissa, sellainen oli tapana 1600-luvulla ja niin tehtiin myös 1700-luvulla. Eikä ole mitään syytä epäillä, etteikö juopuneita olisi ollut kirkoissa 1400-luvullakin”. Vasta 1800-luvun mittaan kirkkokänneistä päästiin hitaasti eroon. KOLME viinaryyppyä ottanutta miestä ja kaksi ryyppyä ottanutta naista pidettiin vielä ihan raittiina. "Kun kerran kipunsa tiäsi, niin mitäs sitä lääkäriin mentiin" – kansanparannuksen historiaa.

Aikana jolloin lääkärit ja apteekit olivat vielä harvinaisuuksia monilla seuduilla, oli ihmisen itse yritettävä hahmottaa sairauksiensa syitä ja keksittävä hoitoja. Jos omat konstit eivät riittäneet turvauduttiin kansanparantajiin ja tietäjiin. Lääkäri oli vielä harvinaisuus 1800-luvun alun Suomessa. "Että pahat paraneisi" – loitsujen jäljillä. Suomen keskiaika. Keskiaikaa on usein luonnehdittu pimeäksi ajaksi antiikin ja uuden ajan välissä. VVKS - Virtuaalinen vanha kirjasuomi.

Suomalaiset kävivät intiaanista. Ruotsin kuningaskunnan historia. Kuvia 1600-luvun Ruotsista uudessa tietokannassa - Agricolan uutis- ja keskustelufoorumit.