Lukiolaiset toruvat aikuisten verkkokäyttäytymistä: "Käytös netissä on ala-arvoista" Sosiaalinen media on nuorille kuin toinen koti ja sen kautta nuoret pääsevät parhaiten käsiksi yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tieto on kuitenkin turhaa, jos ei tiedä mikä siitä on totta ja mikä ei. Imatralaisnuoret toivoisivatkin medianlukutaidon opetuksen lisäämistä. Imatran yhteislukion toisella luokalla opiskelevat Riina Tanskasen ja Eemeli Koivuniemen mielestä verkossa pitää osata myös kommunikoida ja osata kirjoittamattomat säännöt. – Nuoretkaan eivät aina osaa suodattaa trollamista. He ottavat valheellisia argumentteja todesta ja provosoituvat, Koivuniemi toteaa. Trollaaminen tarkoittaa tarkoitushakuista verkkokeskustelun provosointia. Tanskanen kiinnittää huomiota myös aikuisten käytökseen. – On paljon niitä aikuisia, joiden käytös netissä on ala-arvoista.
Lukiolaisten mukaan mediatulvassa luovimista ei opeteta riittävästi. – Lapsille ja nuorille pitäisi opettaa enemmän kriittisyyttä. Hs. Alas oppiaineet ja läksyt – Espoossa kokeillaan oppimista, joka tulee ensi vuonna kaikkiin kouluihin Espoon yhteislyseon lukiossa on viisi viikkoa eletty tulevaisuudessa.
Erillisiä oppiaineita ei ole, ei myöskään oppikirjoja, kokeita tai läksyjä. Niiden tilalla on esimerkiksi kuvattu kauhuelokuvia, toteutettu kaupunkisuunnistuspelejä verkkoon, kirjoitettu runoja hautausmaalta. Tämä oppiaineiden rajoista luopuminen eli hienommin sanottuna ilmiöpohjainen oppiminen on ensi syksynä arkea jokaisessa Suomen koulussa.
Kevyitä kokeiluja on jo tehty lukuisissa kouluissa, täällä Kauklahdessa on vain pistetty päälle tavallista suurempi vaihde. Lukion ensimmäisen luokan oppilaat pilkkovat ilmiöitä osiin kokonaisen jakson eli seitsemän viikon ajan ja suorittavat näin viisi pakollista kurssia, yhden äidinkielestä, uskonnosta, englannista, historiasta ja kuvataiteesta. Miltä myllerrys nuorista tuntuu? Kauklahden ilmiöjakso toimii näin. Ensiapua ohjelmoinnin opettamiseen peruskoulussa. Matematiikan opettaja koodaamisen tulosta peruskouluihin: Moni jättää kokonaan opettamatta, koska osaamista ei ole. – Se on luultavasti vähän mörkö.
Ahdistaa, matematiikan opettaja Niklas Koppatz kuvailee tunnelmia siitä, että ohjelmoinnin opetuksen on määrä alkaa kouluissa ensi syksynä. Viikin Normaalikoulussa Helsingissä opettava Koppatz itse on jo kokeillut ohjemointia omilla tunneillaan, sillä hän on mukana tekemässä uutta opetusmateriaalia. Suurimmalla osalla ei sen sijaan ole mitään käsitystä, mitä vuoden päästä pitäisi tehdä, hän sanoo. Tietokoneohjelmointi on kirjattu uuteen opetussuunnitelmaan, joka rantautuu kouluihin ensi syksynä 2016. Koppatzin mukaan opettajia ei pidetty ajantasalla valmistelussa. . – Se tuli ainakin minulle täysin yllätyksenä.
Osa matematiikan opettajista on myös tietotekniikan opettajia. . – Siitä seuraa, että opettajat luultavasti jättävät opettamatta merkittävän osan siitä, mitä opetussuunnitelmaan on kirjattu. MAOL: Ohjelmoinnista olisi pitänyt tehdä oma oppiaine Liiton toivetta ei kuunneltu, vaan Opetushallitus päätti sisällyttää ohjelmoinnin matematiikan opetukseen. Koodaus on tulevaisuuden ensimmäinen vieras kieli. Lasten levottomuus lisääntyy – ja siitä saa syyttää vanhempia. Kännykät, tietokoneet, pelikonsolit ja televisiot ovat vallanneet elämämme.
Visuaaliset ja ääniärsykkeet vaikuttavat kaikkiin ihmisiin, mutta eniten pieniin lapsiin, joiden aivot ovat vasta muovautumassa. Lastenpsykiatrian asiantuntija, apulaisylilääkäri Hanna Manninen herättelee vanhempia huomaamaan, miten esimerkiksi jatkuvasti auki oleva televisio vaikuttaa pieneen lapseen. Televisio vie vanhemman huomion, tekee ääniä, valoja, liikettä. . – Hanna Manninen, apulaisylilääkäri, TYKS – Se muokkaa aistijärjestelmää, aivoja ja koko hermostoa. Telkkari pois päältä vauvaperheissä Manninen kirjoittaa Potilaan lääkärilehdessä, että pitkäaikainen levottomuus kertoo lapsilla usein tunnesäätelykyvyn häiriöstä. Erityisen tärkeää on varhainen vuorovaikutussuhde, jota erilaiset tekniset laitteet ovat tulleet häiritsemään. On vaikea enää olla hiljaa, olla yhdessä, kuunnella ajatuksia – Huomio kiinnittyy televisioon, vaikka siellä pyörisi joku mainoskanava, joka ei voisi vähempää kiinnostaa.
Puhumattomat kolmevuotiaat uusi ilmiö – some varastaa vanhempien ajan. Pienet puhumattomat lapset ovat arkipäiväistynyt ilmiö puheterapiassa ympäri Suomen.
Yhä useampi kolmevuotias osaa puhua vain muutaman yksittäisen sanan. Ammattilaiset pitävät yhtenä syynä vanhempien ja lasten välisen vuorovaikutuksen vähentymistä. Lapsi pääsee harjoittelemaan puheen tuottamista aikaisempaa vähemmän, kun vanhemman läsnäolo lapsen elämässä on vähentynyt muun muassa sosiaalisessa mediassa vietetyn ajan vuoksi. – Someaika varastaa siltä ihmisten väliseltä vuorovaikutukselta tietyn osa, jolloin kielen ja puheen oppimisen tilanteet jäävät lapsella vähän vähemmälle kuin aikaisemmin, puheterapeutti Päivi Huusko Torniosta sanoo.
Saman ilmiön ovat havainneet puheterapeutit ainakin Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Jyväskylässä. Miksi täytyy tulla töihin lukemaan sähköpostia? - Koulutuskeskus Salpaus. Onko liikkuva työ mahdollista sinun työpaikallasi?
Vietetäänkö organisaatiossasi kansallista etätyöpäivää torstaina 8.10.2015? - Etätyöpäivän koittaessa on yritysjohdolla hyvä mahdollisuus kannustaa henkilöstöä paikasta riippumattomaan työntekoon yhdessä sovittujen käytäntöjen mukaisesti. Kun työntekijällä on selvillä tehtävät, aikataulut ja välineet, silloin hän tekee motivoituneena työnsä siellä missä se parhaiten onnistuu, sanoo Koulutuskeskus Salpauksen tieto- ja viestintätekniikan opettaja Ari Saloranta. Tietotyössä ratkaisevat työn tulokset, ei työpaikalla vietetty aika. Organisaatiokulttuuri saattaa kuitenkin ohjata siihen, että työntekijän on tultava omaan työpisteeseensä, omalle koneelleen tekemään sitä työtä, jota hän pystyisi tekemään missä tahansa muuallakin. - Etätyöilmapiiriä saadaan parannettua, kun katsotaan työn tuloksia työpaikalla vietettyjen tuntien sijaan. Etätyöhön sopivia välineitä ja koulutuksia.