PPSHP - Apuvälinepalvelut Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon apuvälinepalvelut on keskitetty Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin apuvälinekeskukseen. Alueellinen apuvälinekeskus vastaa koko sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon sekä seuraavien kuntien apuvälinepalveluista: Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, (Uusi) Oulu ja Tyrnävä Alueellisen apuvälinekeskuksen yksiköt: LainaamoAjanvarausyksikköHengityshoitolaitelainaamoNäkökeskuksen apuvälinelainaamo Lainaamo Kiviharjunlenkki 4 90220 Oulu Puhelin 0400 242 993 Apuvälinelainaamoon voi tulla ilman ajanvarausta sen aukioloaikoina silloin kun kyseessä on liikkumisen ja hygienian perusvälineiden arviointi ja lainaus. Sisäänkäynti apuvälinekeskukseen Avoinna: Kesäaukioloajat 20.6. - 31.7.2016 Maanantai, tiistai ja torstai klo 8:15 - 15:45 Perjantai klo 8:15 - 15:00 Arkipyhien aattoina apuvälinelainaamo on avoinna klo 15:een saakka. Ajanvarausyksikkö Kiviharjunlenkki 6 90220 Oulu Puhelin 040 505 7310 Huollon ajanvaraukset
162351_ESIOPSluonnos_lokakuu2014 Sisällöntuottajan ohjeet - Celia Teksti ja kieli Tekstin selkeys on yksi tärkeimmistä sisällön saavutettavuuden tekijöistä. Tässä on joitakin keskeisiä ohjeita tekstin selkeyden parantamiseksi kaikille, jotka kirjoittavat verkkotekstejä. Kiinnitä huomiota tekstisi lukijaan ja sävyyn. Mieti, kenelle ja millaiselle lukijalle tekstisi on ensisijaisesti suunnattu.Kirjoita teksti näkökulmasta, joka avautuu lukijalle.Mieti, onko tekstin sävy sen tavoitteen kannalta oikea. Käytä selkeää ja helposti ymmärrettävää kieltä. Tervetuloa myös Facebook-ryhmään ”Kirjoita selkeästi – ryhmä työelämän viestijöille”, jossa on keskustelua, vinkkejä ja linkkejä selkeästä kirjoittamisesta. Lisää tietoa selkeästä kirjoittamisesta löydät myös esimerkiksi Kotuksen virkakieliohjeista ja Celian blogikirjoituksesta Selkeä kieli on perusoikeus. Muotoilu ja sisällön visuaalisuus Muotoile teksti julkaisualustalla. Jos tuot verkkosivulle tekstiä muualta, esim. Käytä visualisointikeinoja sisältöjen selkeyttämiseen. Ohjaa lukijaa liikkumaan sivustolla.
Laajennettu tietopaketti kuntoutusalan opiskelijoille - Toimintakyky Nämä sivut on suunnattu fysioterapeutti-, toimintaterapeutti-, kuntoutusohjaaja- sekä apuvälineteknikkokoulutukseen. Nämä ammattiryhmät toimivat asiantuntijoina valittaessa apuvälineitä asiakkaille. He tarvitsevat perustiedot erilaisista apuvälineistä ja apuvälinepalveluista. Tietopaketti on koottu siten, että se kattaa perusasiat apuvälinepalveluista sekä linkkejä lisätietoihin. Tietopakettia tehtäessä on ohjenuorana ollut kuudentoista tunnin opetuskokonaisuus. Tavoitteena on, että opiskelija tietää apuvälinepalvelujen järjestämisen työnjaon tietää apuvälinetarpeen arvioinnin periaatteet tuntee apuvälineiden muuntelu- ja säätömahdollisuudet. Jokaiseen asiakokonaisuuteen liittyy oppimistehtäviä, jotka ovat keskeisimpiä asioita sen asiakokonaisuuden sisällä. Suosittelemme lisäksi opetuksen tueksi: Salminen, Anna-Liisa (toim.) 2010, Apuvälinekirja.
Etusivu - KenGuru Koulun tavoitteet Koulun tavoitteilla tarkoitetaan sitä kokonaisuutta, joka koostuu koulun visiosta ja sen eri osa-alueista. Tässä osiossa tutustutaan koulun toiminnan eri tavoitteisiin, tieto- ja viestintätekniikan käytön visioon sekä koulun kehittämishalukkuuteen. Siirry osioon >> Pedagogiset käytännöt Tämän päivän koulussa oppilaat hyödyntävät monipuolisesti erilaisia tietolähteitä ja nykyteknologiaa työskennellessään yhdessä todenmukaisten tehtävien ja ongelmien parissa. Siirry osioon >> Opettajayhteisö Opettajayhteisö työyhteisönä on muuttunut koko koulun mukana intensiivisten teknologiahankkeiden ja -kokeiluiden myötä. Siirry osioon >> Työskentelykulttuuri Koulun yhteisellä työskentelykulttuurilla tarkoitetaan arkityössä näkyviä yhteisiä ja systemaattisia tietotyön toimintatapoja. Siirry osioon >> Tietotekniset ratkaisut Tietoteknistyvässä koulussa vaaditaan uudenlaista teknistä sekä siihen linkittyvää pedagogista osaamista. Siirry osioon >> Johtajuus Siirry osioon >>
Tietoa saavutettavuudesta kirjastoille - Celia Tähän osioon on koottu tietoa saavutettavuudesta kirjastoille. Sisältö Saavutettavuussuositukset kirjastoilleSaavutettavuusdirektiivi julkisen sektorin verkkopalveluistaAineistojen hankintaKotimaiset e-kirjapalvelutUlkomaiset e-kirjapalvelutLadattavat kirjat ja niiden käyttö lukuohjelmissa Saavutettavuussuositukset kirjastoille Yleisten kirjastojen saavutettavuussuositus Saavutettava kirjasto tarjoaa palveluita ja aineistoja kaikille käyttäjäryhmille. Stivi-suositus korkeakoulukirjastoille ESOK-verkoston Stivi-suosituksessa on tietoa saavutettavasta kirjastosta korkeakoulukirjastoille (linkistä avautuu uusi ikkuna). Saavutettavuusdirektiivi julkisen sektorin verkkopalveluista Euroopan parlamentti hyväksyi 26.10.2016 direktiivin julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta. Kansallisen lainsäädännön valmistelu on alkanut vuoden 2017 alussa työryhmän nimittämisellä. WCAG 2.0 -ohjeistus eli Verkkosisällön saavutettavuusohjeet on melko tekninen ohjeistus.
Sähköisten palveluiden esteettömyys - Tiedonhallinta sosiaali- ja terveysalalla Esteettömyys tarkoittaa tuotteen, tilan tai palvelun helppoa lähestyttävyyttä. Se edellyttää erilaisten ihmisten tarpeiden huomioimista suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa. Esteettömyyden vastakohta on esteellisyys. Esteettömyys voidaan toteuttaa mahdollisimman monenlaiset tarpeet huomioon ottavan yleisen suunnittelun avulla tai yksilöllisten apuvälineiden avulla. Miksi pyrkiä esteettömyyteen? Esteettömyyden tavoittelemiselle on useita perusteita. Esteettömyys voi olla myös hyödyllistä monella tavalla. Eettinen perustelu esteettömyysvaatimukselle ja sen mahdollistamalle osallisuudelle yhteiskunnassa ovat ihmisarvo ja tasa-arvo, jotka koskevat kaikkia ihmisiä. Esteettömyys viestinnässä ja palveluissa Sähköisten palvelujen esteettömyys tarkoittaa sitä, että kaikilla on esteetön mahdollisuus asioida palveluissa, joiden käyttö edellyttää tieto- ja viestintäteknologian käyttämistä. Esteettömyyden ja saavutettavuuden edistäminen Lähteet
tvt 2 Saavutettavuusdirektiivi Saavutettavuusdirektiivi ja sitä seuraava kansallinen lainsäädäntö vaativat viranomaisia tekemään digitaaliset palvelut saavutettaviksi. Kansallinen saavutettavuuslainsäädäntö pyritään samaan voimaan 1.9.2018. Saavutettavista digitaalisista palveluista hyötyvät kaikki käyttäjät. Saavutettavuuden edistäminen on olennainen osa julkisen hallinnon palveluiden digitalisointia. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2016/2102) julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta tuli voimaan 22.12.2016. Saavutettavuusdirektiivin tavoite on: edistää kaikkien mahdollisuutta toimia täysivertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa luoda Euroopan laajuiset yhdenmukaiset minimitason vaatimukset julkisen hallinnon verkkopalveluiden saavutettavuudelle parantaa digitaalisten palveluiden laatua parantaa Euroopan unionin saavutettavuuden toteuttamisen sisämarkkinoita. Saavutettavuusdirektiivin kansallinen toimeenpano on valtiovarainministeriön vastuulla. Lisätietoa
Esteettömyys Esteettömyys on laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten asumisen kotonaan sekä sujuvan osallistumisen mm. työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun. Se merkitsee palvelujen saatavuutta, välineiden käytettävyyttä, tiedon ymmärrettävyyttä ja mahdollisuutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Esteettömyys on yhdenvertaisuutta ja osa kestävää kehitystä. Esteettömyydessä ei ole kyse vain liikkumisen esteettömyydestä. Esteetön ympäristö on välttämätön monille ihmisryhmille, mutta se auttaa suuresti myös muita tilojen käyttäjiä. Ympäristö tai yksittäinen rakennus on esteetön silloin, kun se on käyttäjille toimiva, turvallinen ja miellyttävä, ja kun rakennuksen kaikkiin tiloihin ja kerrostasoihin on helppo päästä. Katso asenteisiin liittyviä videoleikkeitä. Esteettömyys Osallisuus Palvelukseen halutaan
Mediakasvatusseura » Mediakasvatus Mediakasvatusseura ry., Sällskapet för mediefostran rf. on valtakunnallinen kaksikielinen yhdistys, joka kokoaa mediakasvatuksen toimijat yhteistyöhön. Mediakasvatusseura edistää mediakasvatuksen monitieteistä tutkimusta ja käytäntöjä Suomessa. Seuran tehtäviä ovat: tiedottaminen,tapahtumien järjestäminen,mediakasvatukseen liittyvän kehitys- ja julkaisutoiminnan harjoittaminen,yhteistyöhankkeiden toteuttaminen kansallisesti ja kansainvälisesti sekäaloitteiden tekeminen mediakasvatuksen edistämiseksi. Mediakasvatusseuraa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Mediakasvatusseura toimii aktiivisesti kansainvälisellä kentällä. Tutustu Mediakasvatusseuran hallitukseen, sääntöihin, toimintasuunnitelmiin ja -kertomuksiin sekä historiaan, Ajankohtaista keväällä 2015 Mediakasvatuksen tori yhteistyökumppaneiden kanssa Educa-messuilla 23.-24.1.