background preloader

Exxon's climate lie: 'No corporation has ever done anything this big or bad'

Exxon's climate lie: 'No corporation has ever done anything this big or bad'
I’m well aware that with Paris looming it’s time to be hopeful, and I’m willing to try. Even amid the record heat and flooding of the present, there are good signs for the future in the rising climate movement and the falling cost of solar. But before we get to past and present there’s some past to be reckoned with, and before we get to hope there’s some deep, blood-red anger. In the last three weeks, two separate teams of journalists — the Pulitzer-prize winning reporters at the website Inside Climate News and another crew composed of Los Angeles Times veterans and up-and-comers at the Columbia Journalism School — have begun publishing the results of a pair of independent investigations into ExxonMobil. To be specific: But of course Exxon did dispute that fact. They helped organise campaigns designed to instil doubt, borrowing tactics and personnel from the tobacco industry’s similar fight. I’m aware that anger at this point does little good. Related:  YH2

Kadotetut yhteiset merkitykset - markkinalogiikan läpitunkevuus On aika puhua Suomen kriisistä merkityskadon käsittein. Jokainen kulttuuri, joka kadottaa keskeiset päämäärämerkityksensä ja yhdessä tekemisen mielen, joutuu lopulta kokonaisvaltaiseen kriisiin. Näin kävi 1930-luvun Saksassa, jossa merkityksestä tyhjentyneiden sääntöjen seuraaminen johti viime kädessä järjestelmällisille tuhoamisleireille. Näin kävi Neuvostoliitossa, jossa työtoverit muuttuivat ilmiantajiksi ja naapurukset urkkijoiksi. Näin on yhä nopeammin käymässä myös 2010-luvun Suomessa. Merkityskato ilmenee aluksi koulutuksessa ja terveydenhoidossa. Päämäärämerkitysten tehtävä on sitoa yhteen käytäntöjä, säännöstöjä, tapoja ja työnjaon periaatteita. Kun päämäärämerkitys heikkenee, sen vallitessa kehitetyt prosessit alkavat etääntyä toisistaan. Prosesseja hallinnoivat ihmiset menettävät käsityksen siitä, että prosessien tehtävä on palvella yhteistä hyvää. Nyky-Suomessa on useita konkreettisia esimerkkejä tällaisesta merkityskadosta. Yliopistolaitoksen johtava päämäärä on totuus.

Eettistä muotia Helsingistä - Kemikaalicocktail Kirjoittanut noora 5. kesäkuuta 2013 kello 21:04 Ystäväni tietävät minut melko vaate- ja asusteorientoituneeksi, mutta nykyään ehdin harvoin vaatekaupoille. Hoksasin tänään, että olen oikeastaan keskittänyt vaatteiden hankinnan Helsingissä muutamaan kauppaan, joihin teen täsmäiskuja parin kuukauden välein. Jos haluaa hankkia ekologista, eettistä tai kotimaista, ei ketjupuljuihin ole asiaa. Toki H&M:llä on Conscious Collectioninsa ja monilla halpismerkeillä lienee valikoimissaan luomupuuvillaisia tuotteita, mutta suurin osa näiden kauppojen kamoista tuotetaan todennäköisesti tavalla, jota en itse halua tukea. Kun tarvitsen vaatteita, menen aina ekana tsekkaamaan seuraavien kauppojen valikoiman. 1. Uudenmaankadulle muuttanut kauppa toimii rakkaan Iriksen laukkukaupan entisissä tiloissa. Kuva: zoekarssenshop.com Oma suosikkimerkkini kaupassa on Zoe Karssen, jonka vaatteet ovat yksinkertaisia, mutta simppeliydessään hauskoja. Ihan täydellinen vaate melkein mihin tahansa tilaisuuteen. 2.Nudge 3.

Yritys | Karmashop Karmashop on keväällä 2007 perustettu Suomen ensimmäinen reilun kaupan muotiin sekä ekologisiin materiaaleihin erikoistunut vaatekauppa verkossa. Olin jo lukioikäisestä tehnyt kehitysyhteistyötä Afrikassa ja Aasiassa sekä erilaisia vapaaehtoistöitä järjestöissä Suomessa. 2006 tein ympäristösosiologian opintoihin kuuluvaa harjoittelua kiertämällä Suomen maailmankauppojen tuottajayhteisöjen luona Etelä-Intiassa ja kartoittamalla tuotannon ympäristövaikutuksia ja työntekijöiden palkkausta sekä sosiaalietuuksia. Huomasin ajattelevani, että tämähän on juuri sitä työtä, mitä haluan valmistuttuani tehdä; ylläpitää suoria suhteita ruohonjuuritason valmistajayhteisöihin, kouluttaa ihmisiä siellä sekä tiedottaa suomalaisia ostamiemme tuotteiden ympäristövaikutuksista ja alkuperästä sekä tuoda kuluttajille eettisempiä vaihtoehtoja. Karmashop on nyt toiminut 8 vuotta. Heidi Heikkinen

Fabric Redefined - Environmentally Friendly Products - Recycled Material - Globe Hope <div class="global-site-notice noscript"><div class="notice-inner"><p><strong>JavaScript seems to be disabled in your browser.</strong><br />Ota JavaScript käyttöön selaimessasi jos haluat käyttää sivuston toiminnallisuutta. </p></div></div>

Suomalaiset vaatejätit petraavat valvontaansa köyhien maiden tehtaissa Kyselyssä yrityksiltä kysyttiin muun muassa, missä tehtaat sijaitsevat ja miten niiden oloja valvotaan. Kysely tehtiin kahdelletoista yritykselle, joista kaikki vastasivat. Mukana oli muun muassa Stockmann, Kesko ja Marimekko. Kyselyn tuloksia voit tarkastella täällä tai ladata ne omalle koneellesi täältä. Suurin osa kyselyyn vastanneista yrityksistä tukeutuu alihankintatehtaidensa olojen kehittämisessä kansainväliseen BSCI-järjestelmään. Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala näkee suurimpana ongelmana sen, että BSCI edellyttää valvomaan ainoastaan tuotantoketjun loppupäätä. - Suomalaiset yritykset eivät yleensä tiedä, mitä koko arvoketjussa tapahtuu, Vartiala sanoo. - Mitä kauemmas alihankintaketjussa mennään, sitä enemmän riskejä löytyy. A-studio: Stream pyysi yrityksiltä myös listaa alihankintatehtaista, mutta ainoastaan SOK toimitti sellaisen ja Stockmannin omistamalta Lindexiltä lista löytyy valmiiksi verkosta. Yritykset sallivat, mutta eivät tue ay-liikkeitä

Artificial intelligence: ‘Homo sapiens will be split into a handful of gods and the rest of us’ | Business If you wanted relief from stories about tyre factories and steel plants closing, you could try relaxing with a new 300-page report from Bank of America Merrill Lynch which looks at the likely effects of a robot revolution. But you might not end up reassured. Though it promises robot carers for an ageing population, it also forecasts huge numbers of jobs being wiped out: up to 35% of all workers in the UK and 47% of those in the US, including white-collar jobs, seeing their livelihoods taken away by machines. Haven’t we heard all this before, though? From the luddites of the 19th century to print unions protesting in the 1980s about computers, there have always been people fearful about the march of mechanisation. And yet we keep on creating new job categories. “The poster child for automation is agriculture,” says Calum Chace, author of Surviving AI and the novel Pandora’s Brain. “But then again, there were 21 million horses in the US in 1900. What if we’re the horses to AI’s humans?

Onko Suomi matkalla matalapalkkamaaksi? Asiantuntijat vastaavat Ajankohtainen kakkonen kysyi 12 aktiiviselta talouskeskustelijalta, johtavatko Sipilän hallituksen kiistellyt talous- ja työmarkkinapoliittiset toimet (mm. palkkakustannusten karsiminen, työttömyysturvan leikkaaminen, paikallisen sopimisen vahvistaminen ja perustulokokeilu) pitkällä tähtäimellä matalapalkkasektorin merkittävään laajentumiseen Suomessa. Asiantuntijoilta kysyttiin myös, onko matalapalkkakehitys hallituksen tavoite ja onko esikuvana ollut ns. Saksan malli. Saksa toteutti 2000-luvun alussa uudistuspaketin, jossa mm. leikattiin työttömyysturvaa, avattiin yleissitovuutta ja luotiin matalapalkkaisten ns. minijobien markkinat. Kymmenen talouseksperttiä lähetti kommenttinsa. Vastaajien taustayhteisöt heijastuvat tulkinnoissa. Aihetta käsitellään myös illan Ajankohtaisessa kakkosessa. Yliopistotutkija Lauri Holappa: "Hallituksen ilmiselvä tavoite" Nämä toimenpiteet johtavat väistämättä matalapalkkatyön lisääntymiseen Suomessa. Miten sitä sitten voisi heidän mielestään laskea?

Maailman seitsemänneksi varakkain Kun ne maailman maat, joista IMF:n tietokannassa on dataa, pistetään järjestykseen julkisen sektorin nettovelan suhteen, velkaisin on odotetusti Kreikka. Varakkainkaan ei yllätä, vähiten nettovelkaa suhteessa BKT:een - tai pikemminkin siis eniten nettovarallisuutta - on Norjalla. Mutta arvatkaapa, mikä maa on listalla seitsemäntenä, heti Saudi-Arabian ja Omanin jälkeen. Sarja omasta mielestäni hienoja käppyröitä siis jatkuu. Tällä kerralla syynä on talouspolitiikan arviointineuvoston tekeillä oleva raportti. Net public debt Suomen julkisen sektorin bruttovelka on tunnetusti juuri ylittämässä EU sääntöjen 60 prosentin rajan. EU:n velkarajat on kuitenkin sidottu bruttovelkaan. Nettovelkaan sidottu velkaraja olisi muutenkin ainakin Suomen kannalta bruttovelkarajaa fiksumpi vaihtoehto. Ongelmana nettovelkaan sidottujen velkarajojen kanssa olisi, miten velkaraja pitäisi valita. ShareThis Aihealueet: Julkinen talous

Talouden tuhoava kuri | MOT Kirjautumalla Yle Tunnuksella Areenaan pysyt ajan tasalla lempiohjelmissasi! Voit lisätä sarjoja ja ohjelmia suosikeiksi. Suosikkilistasi ilmoittaa sinulle, kun uusia jaksoja on saatavilla. Jatkossa voit käyttää samaa Tunnusta myös muissa Ylen palveluissa. Kiitos rekisteröitymisestä Saat sähköpostiisi pian linkin ja ohjeet rekisteröitymisen vahvistamiseksi. Yle Tunnuksesi on aktivoitu Tietojen tallentaminen epäonnistui. Varaa itsellesi nimimerkki Olemme generoineet sinulle valmiiksi nimimerkin. Uusi salasana Sinulle on lähetetty sähköposti, jossa on ohjeet ja linkki salasanan vaihtamiseksi. Salasanan vaihto Salasana vaihdettu

Tämä on Suomi: "Yrityksiä tuetaan enemmän kuin ne maksavat voitoistaan veroa" Yrityksiä tuetaan vuosittain suorin tuin ja verotuksen kautta enemmän, kuin mitä ne maksavat voitoistaan veroa, toteaa STTK:n ekonomisti Seppo Nevalainen blogi-kirjoituksessa. Suomalaisyrityksille maksetaan vuodessa noin 4,5 miljardia euroa tukia, kun pois jätetään maataloustuet. Yritysten maksaman yhteisöveron tuotto on noin 4 miljardia euroa. Nevalainen sanoo, että talousoppien mukaan yritystuet ovat useimmiten haitallisia talouden uusiutumisen ja tuottavuuden kannalta, sillä monet tuet ylläpitävät vanhoja tuotantorakenteita ja vääristävät kilpailua, kun "luovaa tuhoa" ei synny. "Yritystuilta tulee edellyttää jatkossa nykyistä parempaa vaikuttavuutta. Haluatko Talouselämän uutiskirjeen päivittäin sähköpostiisi?

Minimum wage since 1938 Walmart: Wage hikes are killing our profits Walmart stock plunges after Walrmart warns of disappointing sales and earnings. The company's recent decision to increase the minimum wage for employees is expected to lead to a decline in profits next year. $15 minimum wage? Berkeley shoots for $19 an hour Berkeley, Calif. likes to lead the way on progressive issues. And when it comes to raising the minimum wage, some in the city are now trying to take the fight one step farther. 134 Americans earned more than $50 million each last year Worker's median wage is back to 1999 levels, but a lucky 134 Americans took home more than $50 million each in earnings. Suomessa tuloerot kasvavat Suomi ei ole enää tulotasa-arvon onnela – OECD:n raportti painottaa tuloerojen haittaavan kasvua Suomi on yhä tuloeroilla mitattuna maailman tasa-arvoisimpia maita, mutta aivan terävimpään kärkeen se ei enää mahdu. Varallisuuserojen suhteen Suomi on nykyään teollistuneiden maiden keskivertoa, käy ilmi tänä aamuna julkaistavasta talousjärjestö OECD:n laajasta raportissa. Joillakin mittareilla tarkasteltuna Suomen varallisuuserot ovat suuremmat kuin esimerkiksi eteläisen Euroopan ongelmamaat Kreikka, Italia ja Espanja. Tuloerot ovat kuitenkin kasvaneet Ruotsin jälkeen voimakkaimmin sitten 1980-luvun puolivälin. Tilastokeskuksen erikoistutkija Veli-Matti Törmälehto sanoo, ettei tuoreen raportin luvuissa ole ainakaan asiantuntijalle mitään perin ihmeellistä. Törmälehdon mukaan raportin suositukset perustuvat huolelliseen tutkimukseen, ja niistä olisi Suomessakin syytä keskustella. ”Suurimmassa osassa maita rikkaiden ja köyhien välinen kuilu on suurimmillaan 30 vuoteen”, raportti summaa.

Related: