Ilon ja surun polut – metsästä löytyvät molemmat. Vaasa Kahden asuinalueen puristuksissa on pieni metsikkö.
Se on vaasalaiselle Göran Ekströmille tuttuakin tutumpi paikka. Siellä hän on kulkenut jo ihan pikkupojasta asti ja nykyään hän asuukin ihan lähistöllä. Aina kun metsässä kulkee, palaavat lapsuusmuistot mieleen. – Tulee sellaisia välähdyksiä lapsuudesta kun näen jonkun tietyn paikan metsästä, kuvailee Ekström.
Ekström sanoo kulkevansa metsissä päivittäin. Lähimetsät kunniaan Aina ei tarvitse eikä voikaan lähteä satojen kilometrien päähän maisemia tai metsiä katsomaan vaan lähialueeltakin löytyy mieltä rauhoittavia paikkoja. . – Se tuntuu olevan se aika, minkä ihmisen mieli ja keho vaatii ennen kuin se rauhoittuu. Metsässä on suorastaan pyhä tunnelma, jatkaa Ekström. Metsä hoitaa huomaamatta Ekströmkin tunnistaa sen ajatuksen, että kun mieli on maassa, kutsuu metsä suomalaista.
. – Sekä suru että ilo ovat molemmat hyviä syitä lähteä metsään, muistuttaa Ekström. Metsästä löytyvät hänen mukaansa niin ilon kuin surun polut. Kuinka puiden pahkat syntyvät? Puissa näkee välillä isoja möykkymäisiä kasvannaisia, pahkoja.
Miten ne syntyvät ja onko niistä puille haittaa? Tavallisessa kielenkäytössä pahka ja kääpä sotkeutuvat usein. Kääpä on puuta lahottavan sienen itiöemä, joka tavallisesti syntyy puun kuoren ulkopuolelle. Metsiemme lintuja opasvihko. "Pienikin pala on tappavan myrkyllinen" – Katso mitkä sienet sekoitetaan helposti keskenään. Sienien tunnistukseen on tarkkoja ohjeita, mutta silti tietyt sienet sekoitetaan usein johonkin toiseen samannäköiseen.
Keruutuotetarkastaja ja Etelä-Karjalan sieniseuran puheenjohtaja Martti Hakala toi esille sienet, jotka helposti sekoittuvat toisiinsa. Keltavahvero eli kanttarelli on tuttu monelle sienestäjälle. Silti kanttarelliksi voidaan luulla helposti valevahveroa. Puiden salattu elämä. Metsän kasvit Flashcards. Metsätyypit. Virtuaalimetsä – Metsän kerrokset. Sammalet ovat itiökasveja. Sammalet ovat ikivanha kasviryhmä, joka tunnetaan jo permikaudelta 200 miljoonan vuoden takaa.
Oletettavasti sammalten kaksi pääryhmää maksa- ja lehtisammalet olivat eriytyneet jo tuolloin. Sammalet(Bryobionta) itiökasvejalisääntymiseen kuuluu myös suvullinen vaihekaksi ryhmää: maksasammalet ja lehtisammalet Sammalet kasvavat parhaiten kosteilla paikoilla, suurten kivien pinnoilla ja kalliojyrkänteillä mosaiikkimaisina muodostelmina.Yhden neliömetrin alalla voi olla parikymmentäkin lajia. Vain harvat eläimet syövät sammalia. Sammallajien tunnistaminen vaikeaa Yllättävät monet sammalet kestävät hyvin myös kuivuutta.
Sammalten tunnistaminen ja luokittelu on aika hankalaa, ja monien lajien osalta on turvauduttava mikroskoopin apuun. Sammaltentunnistaminen. Koululaisen Pinkka, Helsingin yliopisto. Yliopiston etusivu Oppilaille Opettajille Pinkka Viikinkaari 1 (PL 65) 00014 Helsingin yliopisto pinkka-info(at)helsinki.fi Koululaiselle - Sammalet Sammalen nimeä osoittamalla avaat kortin, jolla on tietoa ja kuvia lajista.
Untitled. Tuore kangasmetsä. Tuore kangasmetsä on usein synkkää ja viileää kuusikkoa.
Sen maaperä pidättää kuivaa kangasmetsää paremmin kosteutta ja tämän takia vettä on kasvillisuudelle paremmin saatavilla. Kuusien varjostuksen takia vettä haihtuu myös kasvillisuudesta vähemmän. Untitled. Kuiva kangasmetsä. Kuivat kangasmetsät ovat valoisia, kuivia ja kesähelteillä kuumia kasvupaikkoja.
Niiden yleisin puulaji on mänty. Kuivien kankaiden maaperä on hyvin vettä läpäisevää, esim. hiekkaa, ja satanut vesi imeytyy nopeasti syvälle maaperään kasvillisuuden ulottumattomiin. Tätä metsätyyppiä esiintyy myös kallioisilla paikoilla. Kasvupaikan kuivuus on erityinen haaste kasvilajistolle. Kenttäkerroksessa esiintyy erilaisia kuivuutta kestäviä varpuja kuten kanervaa. Tunnusomaisia lajeja: kangas- ja kivikynsisammal, nuokkuvarstasammal sekä seinäsammal.
Lehtometsä. Lehtometsä tarjoaa tuoreen kangasmetsän tavoin varjoisan ja viileän kasvupaikan.
Maalajina lehtometsässä on multa ja sen kasvillisuus on rehevää ja lajisto runsasta. Puusto koostuu useimmiten erilaisista lehtipuista, mutta se voi olla myös kuusivaltaista sekametsää. Korpi. Korpi on kuusivaltainen, puustoinen suotyyppi.
Lajistoltaan se muistuttaa paljon tuoretta kangasmetsää, mutta sen maalaji ei ole humusta, vaan ohutta, alle metrin paksuista turvetta. Kasvien juuret yltävät tavallisesti turpeen läpi kivennäismaahan. Turve pidättää hyvin kosteutta ja tarjoaa kostean kasvualustan kasveille. Korven sammallajisto eroaa jonkin verran tuoreen kangasmetsän lajistosta ja etenkin märimmissä korvissa rahkasammalet voivat hallilta pohjakerroksen sammalpeitettä. Tunnusomaisia lajeja: isokynsisammal, korpikarhunsammal, metsäliekosammal, metsäkerrossammal ja okarahkasammal. Räme. Räme on mäntyä kasvava puustoinen suotyyppi.
Kuivimpien mättäiden kasvilajistosta löytyy paljon samoja lajeja kuin kuivista kangasmetsistä, mutta märemmissä kohdissa mättäiden välissä rahkasammalet ja muut suokasvit hallitsevat. Korpien tapaan rämeen maalaji on turvetta. Neva. Nevat ovat puuttomia, hyvin märkiä ja karuja kasvupaikkoja. Nevojen turvekerros on korpea ja rämettä huomattavasti paksumpi, mikä takaa kasvupaikalla kosteuden riittävyyden kuivanakin kesänä. Mättäillä kasvaa varpuja, mm. suokukkaa ja karpaloa. Ruohovartiset kasvit kuten sarat ovat kenttäkerroksessa yleisiä. Pohjakerros on hyvin rahkasammalvaltaista. Letto. Letot ovat reheviä ja ravinteikkaita soita. Ne voivat olla nevojen tapaan puuttomia ja vetisiä avosoita, mutta myös puustoisia, koivua tai kuusta kasvavia soita. Pensaskerroksessa erilaiset pajut ja kataja ovat yleisiä. Kenttäkerroksessa esiintyy nevojen tapaan ruohovartisia kasveja, mutta kuivilla ja karuilla mätäspinnoilla voi olla runsaastikin varpuja.
Letoilla esiintyy muista suotyypeistä poiketen runsaasti muita kuin rahkasammalia. Letto on Etelä-Suomessa harvinainen suotyyppi, sillä ne on ravinteisuutensa takia aikoinaan raivattu usein pelloiksi. Lähteikkö. Lähteikössä pohjavettä tulee maan pinnalle. Vesi ei ole samanlaista kuin järvissä, vaan maakerrosten läpi suodattunutta, puhdasta ja kirkasta vettä. Vesi on kasvupaikalla ympäri vuoden viileää. Maaperästä kumpuava vesi sisältää paljon kasveille tärkeitä mineraaleja, joten ravinteisuus on lähteissä melko runsasta. Niiden ympäristössä viihtyy aivan omanlainen sammallajistonsa.
Metsankerrokset. Jklt. Saappaan alta löytyy miljoonia eliöitä. Änkyrimato lisääntyy tehokkaasti – vaikka lajilla on vain yksi sukupuoli. Maaperä kuhisee elämää. Kun kävelee numero 42:n saappailla metsässä tai pellolla, joka askelen alle jää monta miljoonaa useampaan sataan lajiin kuuluvaa eliötä. Vain kymmenesosan niistä voi erottaa paljaalla silmällä. Yksi noista pikkuisista on erityisen rakas Heikki Setälälle, Helsingin yliopiston maaperäekologille. Tunnista puulaji - Openmetsä. Täältä voit tarkastaa, kuinka hyvin tunsit puulajit. Seuraavien linkkien kautta voit jatkaa eri puulajeihin tutustumista:
Tarinoita metsästä. Jokamiehen oikeudet. PUUT ja PENSAAT, kuvia opetuskäyttöön. Kuvia opetuskäyttöön Mainitse Aarne Hagman, käytä samaa kuvan nimeä! Photos For Class - The quick and safe way to find and cite images for class!