What if Earth existed for only 24 hours?
Envsop6. Animaatio historianopetuksessa. Joulukuu 2, 2016 Tekijä Petri Lassi Koska ”digiloikka” etenee kuin juna eikä opettaminen siksikään ole koskaan ollut näin innostavaa, herää tämäkin tvt historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa -aiheinen blogi horroksestaan.
Hello world (again)! Mobiililaitteiden yleistymisen myötä on historiallisen animaation tekeminen vakiintunut osaksi pitämieni historian kurssien ohjelmaan Peltolan koulussa. Nyttemmin vedämme animaatioprojektin jokaisen seiskaluokan kanssa yläkoulun ensimmäisellä historian kurssilla. Laitan tähän näytteeksi mahdollisesti hienoimman ja varmasti tuoreimman Peltolan koulussa kuvatun historiallisen animaation: Suomi 1800-luvulla osa II. Projektissa tarvittavat välineet ovat kartonkia saksia ja sinitarraa lukuun ottamatta pääasiassa ilmaisia. Suosittelen kokeilemaan, sillä… Animaatiota kuvaamassa. Tykkää tästä: Tykkää Lataa... Timeline Comparison Chart.
Keskiaika Suomessa. Tools. Timeline tools and resources. Delfiineistä ja ihmisistä – Χελιδών. … mutta mitään jumalallisempaa kuin delfiini ei ole vielä syntynyt; sillä delfiinit todella olivat entisaikaan ihmisiä, asuivat kaupungeissa kuolevaisten miesten kanssa, mutta Dionysoksen tahdosta vaihtoivat asuinsijansa mereen ja sonnustautuivat kalan hahmoon.
Mutta delfiini on säilyttänyt inhimillisyytensä niin teoissaan kuin ymmärryksessään; yhä edelleen sen sisimmässä on tallessa oikeamielinen ihminen. – Oppianos, Halieutika I, 648–653. Juhannuksen alla netissä levisi huhu, jonka mukaan Särkänniemen delfiinejä oltaisiin siirtämässä Ateenan kupeessa sijaitsevaan laittomaan delfinaarioon. Delfiini on eläin, jota antiikin maailmassa ei pääse pakoon. Minolaisista freskoista mykeneläisiin koruihin, arkaaisiin vaaseihin, klassisiin rahoihin, sinetteihin ja roomalaisajan mosaiikkeihin asti se on kreikkalaisen taiteen lempiaiheita. Sana delfiini (δελφίς) juontaa juurensa kohtua merkitsevään kreikan sanaan δελφύς. Ehkä ajatus merellisistä sisaristamme ja veljistämme kumpuaa jo kielestä.
Haun aloitussivu - Finna. Kirjava keskiaika. The Evolution of Life on Earth. 550 million years of human evolution [animation] Elämän kehitys maapallolla. Elämän historia -verkkonäyttely - LTKM. Evoluutiomatka 3. Elämän synty ja kehitys. Kategoria: Muita geologisia teemoja Mikko Turunen Tämän luvun tarkoitus on saada lukija rinnastamaan elämän synty ja kehitys maapallon erilaisiin geologisiin vaiheisiin (katso myös: Geologia ja aika).
Olisi hyvä jos lukijalle jäisi jonkinlainen mielikuva siitä, mitä tapahtui missäkin vaiheessa. Alla esitetyt tiedot on poimittu useista eri tietolähteistä ja ne on pyritty esittämään mahdollisimman selkeästi. On mahdollista, että luvussa esitetyissä tiedoissa on epätarkkuutta. Maapallo syntyi noin 4,7 miljardia (4 700 miljoonaa) vuotta sitten. Elämän synnystä ei ole olemassa yhtä yleisesti hyväksyttävää kattavaa selitystä, mutta sen kehittymiselle oli oleellista tuolloin vallinneissa olosuhteissa kehittyiden neljän erilaisen nukleotididin muodostamien DNA:n ja RNA:n kyky säilyttää, siirtää ja monistaa geneettistä tietoa kahdentuessaan. DNA on rakenteeltaan kuin tikapuut. DNA:n ja RNA:n ohella Maassa vallinneissa olosuhteissa kehittyi myös aminohappoja. Hs. JOHANNESBURG.
Tutkijat ovat löytäneet uuden ihmistä muistuttavan lajin Etelä-Afrikasta. Fossiililöytö hämmästytti heti tuoreeltaan tiedeyhteisöä, ja se saattaa mullistaa käsityksiä ihmisen esihistoriasta. Uusi laji on nimeltään Homo naledi, kertoi professori Lee Berger, kun löytö julkistettiin suorassa televisiolähetyksessä torstaina Etelä-Afrikassa. Tutkijat kutsuivat uutta lajia ”lähes ihmiseksi”. Se on luokiteltu samaan homo-ryhmään, johon nykyihminen kuuluu. Tutkijat löysivät peräti 15 fossiilia syvältä maan alta yhdestä luolasta. Olipa kerran ihminen - 01 (Maailman synty) Historian aikajanat. Shaping Humanity: How Science, Art, and Imagination Help Us Understand Our Origins [Book Teaser] Meissä kaikissa asuu pieni neandertalilainen - tunnetko juuresi? Tee testi! Maan povesta kaivetaan esihistoriamme auki. Maan povesta –sarja kertoo, kuinka esi-isämme tulivat asuttamaan tätä pohjoista maata.
Tutkijat kertovat, kuinka he elivät, viljelivät maata ja lopulta asuttivat kaupunkeja. Vuonna 2006 esitetyssä ohjelmasarjassa tutustutaan kattavasti myös arkeologin ja muiden tutkijoiden työhön. Ensimmäiset suomalaiset olivat metsästäjä-keräilijöitä, joiden ruokavalio koostui suurelta osin lihasta. Suuret purulihakset ovat muokanneet suomalaisten kasvojen piirteitä. Korkeat poskipäät, leveä ja jykevä leuka sekä silmien muoto muistuttavat ensimmäisistä suomalaisista.
Suomalaisilla, saamelaisella, balteilla sekä monilla Koillis-Euroopan suomalaisugrilaisilla kansoilla on samoja isälinjoja eli samoja kantaisiä. Paras kivi tuotiin Venäjältä Kivikauden asukkaat tunsivat eri kivilajit hyvin. Sarjon toinen osa käsittelee arkeologien kivilöytöjä. Koristelu lisäsi hedelmällisyyttä ja varjeli kantajaansa Kun Kaarinan Kirkkomäellä Turussa löydettiin nuoren naisen hauta 1950-luvulla, avattiin suuret kaivaukset.
PRONSSIKAUSI. RAUTAKAUSI. Opetus. Museo-opetuksen tavoitteena on herättää kiinnostusta ja harrastusta historiaa, perinnettä, taidetta, luontoa sekä kotiseututyötä kohtaan.
Museo tarjoaa opetuspalveluita kaikille ikäryhmille. Museoiden opetustoimintaan sisältyy esitelmiä, luentoja, näyttelyitä ja niiden esittelyjä, museon tuottamaa opetusmateriaalia, työpajoja, julkaisuja ja erilaisia tapahtumia. Koululaisille suunnatussa opetuksessa pyritään kehittämään opetuksen muotoja, joissa itse tekemistä ja kokeilemista korostetaan. Eri aihealueisiin liittyvät työpajat tukevat museon näyttelytoimintaa ja niitä voidaan kytkeä osaksi koulujen opetusohjelmaa. Työpajojen lisäksi koululaisille järjestetään myös museokerhoja ja leirikouluja.
Suomen Tammi on Museoviraston, Opetushallituksen ja Ympäristöministeriön kulttuuriperinnön verkostohanke, jossa yhteistyötahoja ovat mm. koulut ja oppilaitokset, museot ja kunnat. Aboa Vetus & Ars Nova Oppimateriaalipaketteja koululuokkien ja ryhmien käyttöön. Varhaiset korkeakulttuurit.
Antiikin Kreikka, Ateena, Sparta. Antiikin Rooma. Aleksanteri Suuri 2/2. Löytöretket.