Ihme kieli toi suomi - Kotimaisten kielten keskus. Ootsä tajunnu et suomen kieles on ihan sairaasti variaatioo!
Mä rupesin kelaa sitä ja olin ihan että WHAT? OMG!!! Ei o todellista!!! Sä voit siis heittää läpällä tai sit oikeesti ihan mitä sä haluut ;). No ei pressalle kai sentää :P Mut siis hei noit rekistereit on ihan sikana. Revi vaik täst: Ketä niin sano? Ketä kiinnostaa? Ikäviä uutisia: suomalaiset taitavat kehnosti omaa äidinkieltään.
Samaan aikaan vieraiden kielten opiskelu vähenee. Osaammeko enää puhua millään kielellä? "Ketä soitti?" Länsimurteet valtaavat alaa kohti itää. Monet länsisuomalaiset murrepiirteet valtaavat alaa Itä-Suomessa.
Juuri nyt länsisuomalainen "ketä" pyrkii korvaamaan yleiskielisen kuka-pronominin. suomen kieli 29.10.2016 klo 07:02päivitetty 29.10.2016 klo 07:30 "Ehkä et ole sen tyyppinen nainen, ketä miehet etsii baarissa. Mistä päin Suomea olet kotoisin? Testaa, tietääkö HS:n murretesti vastauksen - Sunnuntai. Helsingissä puhutaan jo toista sataa kieltä – Tunnistatko, mitä naapurisi puhuu? - Kuukausiliite. 'murteet' in Suomi.
Puhekieli ja murteet. Täällä on uudenlainen lähtökohta suomalaisen kulttuurin tutkimiseen.
Murreskuupit, murrelinkit, oma kokoelmani Puhekielen skuuppilinkit Laaja puhekielisten sanontojen lista, yli 10000 ilmausta, verkosta kerätty Skuuppilinkit ns. oikeakielisyydestä Kirjoitetaanko suomea kuten sanotaan Puhekieli eroaa kirjakielestä tietysti monin tavoin: esim. puhekielen lauseet ovat lyhyempiä, puhekielessä on enemmän toistetta ja liioittelua, puhujalla on myös nonverbaali viestintä (eleet, ilmeet jne.) tukenaan. Slangisanojen ja muotifraasien käyttöpassiivimuoto monikon 1. tilalla (esim. Possessiivisuffiksit eli omistusliitteet jätetään usein pois. esim. minun kirja(ni). Suomen ominaispiirteeksi on myös sanottu, että suuhumme istuu huonosti kaksi perättäistä konsonanttia sanan alussa ja lopussakin, vierasperäisten kirjainten vaikeus myös ääntämisessä. Tähän lainaus: Puhe- ja kirjakielen eroja Kieli on sovittu, normitettu järjestelmä.
Netello.fi - Viihde. Manseraattori - Netello.fi - Viihde. Suomen murteiden sanakirja. SMS kuvaa kaikki suomen kielen murteet, ja se pohjautuu maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen mittavaan aineistoon.
Sanakirjaa toimitetaan Kotimaisten kielten keskuksessa. Uusia sana-artikkeleita ilmestyy vuosittain noin 6 000. Sanakirjasta on aikaisemmin ilmestynyt kahdeksan noin tuhannen sivun laajuista painettua osaa, jotka kattavat aakkosvälin a–kurvottaa. Samanaikaisesti uuden sisällön tuottamisen kanssa myös sanakirjan alkuosa liitetään vähitellen osaksi verkkosanakirjaa. Valmistuttuaan sanakirja sisältää noin 350 000 sana-artikkelia. Tällä hetkellä verkossa sana-artikkelit kala–käävätä. Meän kieli – kieli vai murre? Viime joulukuussa Eurooppa sai uuden kielen, kun Ruotsin valtiopäivät hyväksyi Tornionjokilaaksossa puhuttavan meän kielen viralliseksi vähemmistökieleksi ja sen puhujat kansalliseksi vähemmistöksi.
Päätös oli yllättävä siitä syystä, että se poikkesi vähemmistökielikomitean näkemyksestä. Komitea oli päätynyt pitämään meän kieltä suomen kielen murteena. Suomen murteena meän kieltä on totuttu pitämään myös Suomessa. Slangi.net. Kieli ja identiteetti - SKS. Miten suomen kielen kirjakieli valittiin? Miksi lähtökohtana ei ole esimerkiksi savon murre? - Kysy. Korkeamman sivistyksen kielinä olivat latina ja ruotsi sekä jossain määrin myös saksa.
Tarve normeiltaan yhdenmukaiseen suomen kieleen syntyi katolisen kirkon määrätessä, että tärkeimpiä Raamatun tekstejä on opetettava kansan omalla kielellä. Jo ennen Agricolan aikoja papistolla oli käytössään Isä meidän -rukous, uskontunnustus ja rippisanat suomeksi käännettyinä. Näiden tekstien ja samalla suomen kirjakielen pohjana oli se murre, jota 1400- ja 1500-luvulla puhuttiin Turussa, silloisen Suomen hallinnon ja sivistyselämän keskuksessa. Vähitellen aloitteleva kirjakielemme sai vaikutteita myös Satakunnasta, Hämeestä ja Pohjanmaalta. 1800-luvun alkupuolella Reinhold von Becker, Elias Lönnrot ja eräät muutkin silloiset vaikuttajat nousivat taistelemaan länsimurteiden ylivaltaa vastaan, jolloin itämurteiden vaikutus kirjakieleemme kasvoi.
Murre - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat. Suomen murteet. Meillä päin Suomea. Murteita inhotaan ja rakastetaan. Mikä on Suomen rumin murre?
Mitä on murreylpeys? Kansanlingvistiikka tutkii ihmisten käsityksiä kielestä ja paljastaa kielenkäytön takana piileviä tapoja ja asenteita. Kansanlingvistiikka on tieteenalana melko nuori. Jutussa haastateltu tutkija Johanna Vaattovaara julkaisi ensimmäisen suomalaisen kansanlingvistisen väitöskirjan vuonna 2009.
Vaattovaara tutki torniolaaksolaisten nuorten asenteita omaan murteeseensa. Murteiden tunnistaminen on monille vaikeaa, se käy ilmi myös toimittajan tekemästä testissä, jossa hän pyytää Helsingissä ja Joensuussa asuvia ihmisiä tunnistamaan murrenäytteitä. Jutussa haastatellaan myös Joensuun yliopiston professoria Marjatta Palanderia, joka kirjoitti aikoinaan ensimmäisen väitöskirjan suomenkielestä. Tutkimuksen mukaan Turkua pidetään rumimpana murteena. Vähiten murteita puhutaan pääkaupunkiseudulla.
Kansakunnan kalenteri: Murteet. 'murteet' in Suomi. SÄ OSAAT!: Murteet. Jokaisen esimmäinen äidinkieli on se puhekieli, jota kuulemme ympärillämme puhuttavan.
Niinpä suurin osa suomalaisista oppii ensimmäiseksi kielekseen jonkin suomen murteista ja vasta myöhemmin - koulussa, medioiden kautta ja kirjoista - opetellaan puhuttua ja kirjoitettua yleiskieltä. Suomi on ollut perinteisesti harvaan asuttu maa, jossa välimatkat asutuskeskuksesta toiseen ovat pitkiä. Tämän vuoksi myös eri murrealueet ovat säilyneet Suomessa näihin päiviin asti melko selkeinä.
Murteet ovat puhekielen rikkaus ja tuovat kieleen paikallista väriä. Joskus erot murteiden välillä ovat niin suuria, että eri murretta puhuvat eivät ymmärrä kaikkia toistensa puheesta. Murteet jaetaan kahteen päämurrealueeseen: länsimurteisiin ja itämurteisiin. Nykyään murteiden erot ovat pienentyneet ihmisten muuttaessa aikaisempaa helpommin pois omilta asuinpaikoiltaan. (Lähde Herajärvi, Laine, Paasio-Leimola, Vartia. Suomen murteet.
Mitä murre kertoo puhujastaan? 1990-luvulla Suomessa alkoi murrebuumi.
Aluksi murteet valjastettiin ensisijaisesti huumorin välineiksi, mutta ajan myötä niiden käyttöala on laajentunut. Nyt murretta voi teksteissään viljellä niin katu-uskottava rokkari kuin ihmismielen syviä tuntoja tulkitseva nuori runoilija. Vaikka Suomi on ryminällä kaupungistunut ja ihmiset liikkuvat enemmän kuin koskaan, suurella osalla suomalaisista alueellinen tausta kuultaa edelleen ainakin häivähdyksenä puheessa. Oma murre on monelle meistä rakas ja henkilökohtainen asia. Myös kirjoitetussa asussaan se tuntuu kotoisalta ja lämpimältä. Kielikello - kielenhuollon tiedotuslehti. Kielikello on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä. Kielikello on tarkoitettu kaikille kielestä kiinnostuneille.