Terveystieteiden yksikkö. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) AVTK-tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa työikäisen väestön elintavoissa tapahtuneita muutoksia. Elintavoilla, kuten tupakoinnilla, alkoholin kulutuksella ja ruokatottumuksilla, on tärkeä merkitys terveyden edistämisessä ja kansantautien ehkäisyssä. Työikäisten (15−64-vuotiaat) terveyttä ja elintapoja on seurattu vuosittaisten postikyselytutkimuksien avulla jo vuodesta 1978 alkaen. Eri vuosien tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia, joten tutkimuksien avulla voidaan seurata sekä pitkän että lyhyen aikavälin muutoksia. AVTK-tutkimus on tärkeä työväline terveyspoliittisessa suunnittelussa, ja sitä hyödynnetään myös monissa tieteellisissä tutkimuksissa. Väestöryhmittäin kerättyä tietoa käytetään lisäksi muun muassa erilaisten terveyttä edistävien ohjelmien suunnittelussa.
Hankkeen perustiedot Miten elintavat ovat muuttuneet? Monet elintavat ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt pitkällä aikavälillä, mutta työmatkaliikunta on vähentynyt. WHO-Koululaistutkimus — WHO-Koululaistutkimus on Suomessa käytetty nimitys Maailman terveysjärjestön WHO:n kanssa yhteistyössä toteutettavasta kansainvälisestä Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) -tutkimuksesta. Jo 30 vuotta jatkuneessa HBSC-tutkimuksessa tarkastellaan monipuolisesti koululaisten koettua terveyttä, hyvinvointia ja terveystottumuksia nuorten arkisissa sosiaalisissa ympäristöissä. Tutkimuksen aineistot kerätään neljän vuoden välein. Vuonna 2010 kyselyyn vastasi yli 200 000 koululaista Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta.
WHO-Koululaistutkimuksen (HBSC) tavoitteita ovat WHO-Koululaistutkimuksen (HBSC) tutkimusalueita ovat lasten ja nuorten WHO-Koululaistutkimuksen tutkimusmenetelmät WHO-Koululaistutkimuksen aineistot kerätään kansainvälisen tutkimusprotokollan mukaisesti strukturoiduin kyselylomakkein 11-, 13- ja 15-vuotiailta koululaisilta. Tutkimusprotokolla määrittelee kaikille maille yhteiset kysymykset, jotka mahdollistavat kansainvälisen vertailun.
WHO/HBSC Forum 2009. Tutkijaryhmä: Kouluterveyskysely - THL. Kouluterveyskysely kokoaa tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Kouluterveyskyselyn tulokset tukevat nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävää työtä oppilaitoksissa ja kunnissa. Kyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokan oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Vertailukelpoisia tietoja on kerätty peruskouluissa vuodesta 1996, lukioissa vuodesta 1999 ja ammatillisissa oppilaitoksissa vuodesta 2008 alkaen. Vuosittain kyselyyn vastaa noin 100 000 nuorta. Kouluterveyskyselyn valtakunnalliset ja maakuntakohtaiset tulokset ovat saatavilla näillä verkkosivuilla. Oppilaitokset käyttävät Kouluterveyskyselyn tarjoamaa tietoa kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämisessä, oppilas- ja opiskelijahuoltotyössä sekä terveystiedon opetuksessa.
Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet - etusivu. Syöpärekisteri - Syöpäjärjestöt. 10 syytä syödä kouluruokaa. Suomalaistutkimus: Tomaatti saattaa ehkäistä aivohalvauksia. Paljon tomaatteja ja muita vihanneksia sekä hedelmiä syövät saattavat välttyä aivohalvauksilta muita todennäköisemmin. Vaikutus liittyy lykopeeni-antioksidanttiin, jota on erityisen paljon tomaatissa. Arvostetussa Neurology-lehdessä julkaistut tulokset viittaavat siihen, että runsaasti lykopeenia saavat suomalaismiehet sairastuvat aivohalvaukseen ja etenkin aivoinfarktiin selvästi epätodennäköisemmin kuin sitä vähiten saavat.
Tutkimuksen kaksitoistavuotisen seurannan aikana aivohalvaukseen sairastui 25 niistä 258 miehestä, joiden veren lykopeenipitoisuus oli pieni, kun 259:stä suuren pitoisuuden miehestä sairastui vain 11. Näin ollen tässä aineistossa runsas lykopeenin saanti liittyi noin puolet pienempään sairastumisriskiin. Lykopeenin terveysvaikutuksista on saatu viitteitä aiemminkin, mutta ennen kuin sen aivohalvausvaikutukset varmistuvat, havainnot pitää vahvistaa uusissa ja suuremmissa tutkimuksissa. Tutkimusta johti Jouni Karppi Itä-Suomen yliopistosta.
Hedelmävälipalat vähentävät karkkien syöntiä. Ilmaiset hedelmät voisivat parantaa koululaisten ruokavaliota monella tapaa. Hedelmien tunnettujen terveyshyötyjen lisäksi hedelmävälipalat vähentävät karkkien, limujen ja muiden epäterveellisten herkkujen napostelua. Norjalaistutkijat tekivät havaintonsa tutkimuksessa, johon osallistui 1 300 kuudes- ja seitsemäsluokkalaista 27 eri koulusta. Kouluista viisitoista osallistui projektiin, jossa koululaisille tarjottiin ilmaisia hedelmiä koulupäivän aikana. Koululaisilta kysyttiin karkkien, limujen ja perunalastujen syömisestä vuonna 2001 ja uudelleen vuonna 2008, jolloin osa kouluista osallistui hedelmäprojektiin. Ilmaisten hedelmien lisäksi monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa tuloksiin, mutta on silti todennäköistä, että merkittävä osa muutoksesta johtui hedelmävälipaloista. Tutkimus julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä.
Aivot tykkäävät liikunnasta, uni parantaa stressin. Työpäivän aikana aivojen vireystila laskee, jos istuu pitkään paikallaan. Toimistotyössä ihminen ottaa keskimäärin 2500 askelta päivässä, kun suositus olisi lähes 10 000. UKK-intituutin tutkimuksessa toimistotyöntekijöiden askelmäärä lisääntyi, kun heille annettiin askelmittari ja sen käyttöä ryyditettiin työterveyden lähettämillä sähköpostiviesteillä.
Lounastunnille meno ja kahvikupin hakeminen eivät riitä liikunnaksi, sanoo Marjo Rinne. - Kerran tunnissa pitää liikahtaa, jos on istumatyössä. Työpäivien aikana otettuja askelia voi lisätä helpolla konsteilla. - Esimerkiksi porraskävely on tehokasta liikuntaa. Liike on lääke aivoillekin UKK-istituutin tutkija Marjo Rinteen mukaan aivot eivät mene niin jumiin, kun työpäivän aikana välillä nousee penkistä ylös. - Aivot ovat monipuoliset, myös liikkumiseen liittyviä osia pitää käyttää, Marjo Rinne sanoo.
Liike voi aktivoida aivot ratkomaan myös ajatussolmuja. . - Monesti, kun tekee pienen lenkin, asia voi ratketa itsekseen. Älä varasta unestasi. Tutkimus: Lasten liikunta ennen koulupäivää edistää keskittymistä. Pyöräily tai kävely kouluun parantaa lasten keskittymistä luokkahuoneessa, ilmenee tanskalaisesta tutkimuksesta. Kööpenhaminan ja Aarhusin yliopistojen yhteistutkimuksessa selvisi, että lapset, jotka saivat autokyydin kouluun tai käyttivät julkisia liikennevälineitä, selvisivät huonommin keskittymiskykyä mittaavissa testeissä.
Tutkijoiden mukaan koulumatkaan käytetty liikunta heijastuu keskittymiskykyyn vielä neljä tuntia myöhemmin. Tulokset yllättivät tutkijat, jotka alun perin keskittyivät tutkimaan siihen, kuinka aamiainen ja lounas vaikuttavat keskittymiskykyyn. Niilläkin on vaikutusta, mutta ei kovinkaan paljon liikuntaan verrattuna. - Jos kolmasluokkalainen harrastaa liikuntaa pyöräilemällä kouluun, keskittymiskyky paranee vuoden opinnoissaan pidemmällä olevan tasolle, vertasi tutkija Niels Egelund.