PIMEÄ KESKIAIKA? Keskiajan kirjallisuus. Kirjapainotaidon kehittyminen vaikutti kirjallisuuden tuottamiseen ja leviämiseen.
Geoffrey Chaucer (1343-1400) kirjoitti englantilaisista ristiretkeläisistä. Islantilainen Edda käsittää oikeastaan kaksi sankareista ja jumalista kertovaa teosta: vanhempi osa runomuotoinen ja peräisin 900-1050-luvulta, uudemman on koonnut Snorre Sturlason 1200-luvulla. Edda-runoissa kerrotaan muun muassa maailman luomisesta sekä jumalien ja jättiläisten taistelusta. Sen sankareita ovat jumalat Tor ja Od. Kyseessä on vuonna 1099 kuollut historiallinen henkilö, kristinuskon esitaistelija, josta on tullut Espanjan kansallissankari. Persian kansalliseepos on nimeltään Shah-Namah (The Book of Kings) ja se on kirjoitettu noin 1010. Niebelungein laulut ovat syntyneet Reinin rannoilla frankkilaisten heimojen keskuudessa 400-luvulla. Kyseessä on Ranskan kansalliseepos ja tunnetuin Ranskan sankarirunoelma. ROMAN DE LA ROSE Guillaume de Lorrisin kirjoittama rakkausrunoelma. Euroopan kirjallisuushistoria - keskiaika.
Siirry sisältöön. | Siirry navigointiin Navigation Sections Search Laajennettu haku...
Pääsivu / Avoimet / Taiku / Kirjallisuuden aikajana / Keskiaika. Yleistä allegoriasta. Uskonnollisuus näkyi keskiaikana lähes kaikessa, myös siinä, että kaikkea näkyvää pidettiin jonkin tuonpuoleisen symbolina tai allegoriana.
Edes ajattelu ei ollut käsitteellistä vaan sekin operoi vertauskuvin. Vertauskuvien avulla kristinusko saattoi välittää aavistuksen jostain taivaallisesta, koska uskottiin että maallisissa kuvissa on aina salaista viestiä. Sama periaate mahdollisti antiikin kulttuurin välittymisen kristilliseen maailmaan; pakanallisen antiikin myytit eivät olleet synnillisiä, koska monien pakanallisten tarinoitten uskottiin olleen enteitä kristinuskosta. Lisäksi allegorisuus ilmeni arkipäivän uskomuksissa. Tavallisetkin seikat olisivat olleet järjettömiä, ellei niihin olisi kätkeytynyt syvempiä merkityksiä. Keskiaikaiset ihmiset elivät todellisuudessa, joka oli täynnä salaisia vihjeitä. Ehkä kaunein todistuskappale tuosta allegorisesta todellisuudesta ovat myöhäiskeskiaikaisen taiteen värit.
Medieval Architecture by Colleen Murphy on Prezi. TAIDE ja ARKKITEHTUURI keskiajalla. TILA, KUVA, AATTEET - Euroopan keskiaika. ”Keskiaika” on jälleen yksi taidehistoriaa ja historiaa laajemminkin määrittelevä termi, joka on luotu jälkikäteen vähättelevässä mielessä.
Sillä tarkoitettiin ikään kuin välikautta, joka erotti toisistaan antiikin ja renessanssin (joka jälleen nosti antiikin perinteen arvoonsa). Keskiaikaa on usein kutsuttu myös ”pimeäksi” kaudeksi. Käsitys on erheellinen, sillä keskiaika oli nimenomaan kollektiivisen uskon aikakausi, joka synnytti ympäri Eurooppaa suuria katedraaleja ja luostareita. Lisäksi gotiikan aikakautena kehittyi erityinen valon teologia. Keskiajalla tarkoitetaan aikaa n. 400–1400 jaa. Saksassa elvytettiin ajatus uudesta, kristitystä Rooman valtakunnasta. Keskiajan Eurooppaa ympäröi etelässä ja idässä uusi vihollinen, islamilainen maailma. Tiimalasi - keskiaika, Kouluista ja kirjoista. Pergamenttia ja paperia Varhaiskeskiajalla paperi oli Euroopassa vielä tuntematon keksintö ja kirjoitusmateriaalina käytettiin lähinnä pergamenttia.
Pergamentti valmistettiin lampaannahasta ja hienompi ja ohuempi vellum vasikannahasta. Paperin tuotanto opittiin Euroopassa n. 1200-luvulla ja sen leviäminen vaikutti myös kirjojen määrän suhteellisen nopeaan kasvuun. Paperi oli halvempaa kuin pergamentti ja viimeistään 1300-luvulla se oli suhteellisen edullisesti kaikkien saatavilla. Paperia valmistettiin yleensä lumpuista, lähinnä pellavasta. Muistiinpanoja ja pieniä kirjoituksia varten ei käytetty arvokasta pergamenttia tai paperia vaan esim. koululaiset ja opiskelijat käyttivät vahatauluja joihin oli mahdollista kirjoittaa painamalla jälki kirjoituspuikolla eli styluksella.
Lukemaan opettaminen Koulutus, jota aina myöhäiskeskiajalle saakka annettiin lähinnä kirkon piirissä, lähti liikkeelle lukemaan opettelemisesta. Arvoitus Alcuinin kuuluisan opettajan (hänen oppilaitaan oli mm. Keskiajan yliopisto. Ensimmäiset keskiaikaiset yliopistot perustettiin Italiaan, Ranskaan ja Englantiin 1000-luvun lopulla ja 1100-luvun alussa humanististen tieteiden, oikeustieteen, lääketieteen ja teologian tutkimus- ja opetuspaikoiksi.
Euroopan lisäksi yliopistoja oli keskiajalla myös Aasiassa. Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Keskiajalla eurooppalainen yhteiskunta ammattimaistui, ja samalla kasvoi tarve papiston ammattimaiselle koulutukselle. Ennen 1200-lukua Euroopan henkinen elämä keskittyi luostareihin, jotka olivat erikoistuneet lähinnä liturgian ja rukouksen kehittämiseen. Ainoastaan harvat luostarit kasvattivat todellista älymystöä ja toimivat teologisen ja filosofisen tutkimuksen koteina. Paavi Gregorius VII:n toimeenpanemien uudistusten seurauksena kirkon kanonisen lain ja sakramenttien opiskelun painotus lisääntyi, ja piispat perustivat katedraalikouluja papiston koulutusta varten.
Koulutuksen kehityksestä Suomessa. Päivitetty 29.6. -14 klo 16.OPPIKOULUN taru on päättynyt, ja se on kansiin kirjoitettu (viittaan Kyösti Kiuasmaan teokseen).
Mutta mistä kaikki alkoi, miten se ajan myötä muuttui ja mihin sen tie päättyi? TERMI oppikoulu on nuori. Liisa Ketosen mukaan se esiintyy virallisessa yhteydessä vasta vuosien 1908-1911 tilasto-julkaisuissa. Toisin kuin kansa-koulun tai peruskoulun osalta oppikoulun koulumuotojen nimet ovat jatkuvasti muuttuneet. Eikä tilannetta helpota se, että koulumuotojen nimiä ei suinkaan ole alun alkaen keksitty suomeksi vaan latinan ja ruotsin kielellä.
ITSE päädyn tässä näkemykseen, että "oppikoulun" historia on perusteltua aloittaa 1600-luvulta, jolloin Suomi sai ensimmäisen lukionsa. Opillinen koulu haki muotoaan useiden vuosisatojen ajan. Mistä kaikki alkoi? 1571 Ensimmäinen koulujärjestys, joka koski myös suomalaisia, annettiin vuonna 1571. Suomessa siis Turun katedraalikoulu sai aluksi jatkaa. Tällä mallilla mentiin aina vuoteen 1843 saakka. Oppikoulu autonomian aikan. Renaissance by Bryant Davis on Prezi. TILA, KUVA, AATTEET - renessanssi. Romaaninen ja goottilainen tyyli ilmenivät Italian alueilla toisin kuin muualla Euroopassa.
Italiassa oli runsaasti antiikin Rooman arkkitehtuurin jäänteitä. Se heijastui Italian keskiajan arkkitehtuuriin. Rooman valtaistuinhalleista periytyvä basilika-muoto säilyi kirkkojen pohjakaavana. Ulkoapäin kirkot päällystettiin usein marmorilla ja muilla värillisillä arvokivillä, sekin Rooman arkkitehtuurista periytyvä tapa. Selkeästi kehystetyt ja rytmitetyt seinäpinnat poikkeavat harmoniassaan täysin pohjoisemmasta romaanisesta ja goottilaisesta arkkitehtuurista.
Esimerkki Italian keskiajan arkkitehtuurista on Pisan tuomiokirkko, baptisterio eli kastekappeli ja kuuluisa, myöhemmin kallistunut kellotorni (7/1). Keskiaika oli Italiassa vilkasta kristinuskon uudelleenarvioinnin aikaa. Bysantin vaikutus laantuu Munkkien sananjulistuksessa painottuivat yksinkertaisuus ja selkeys. Giotto: Renessanssin airut. Renaissance vs Medieval Art by Matthew McDonald on Prezi.