Luong Hoang
STTK:n Palola torjui Ykkösaamussa Orpon esityksen maahanmuuttajien palkkajoustoista: ”Halpatyömarkkinat eivät ole kenenkään etu” - Antti Palola - Politiikka. STTK:n Palola torjui Ykkösaamussa Orpon esityksen maahanmuuttajien palkkajoustoista: ”Halpatyömarkkinat eivät ole kenenkään etu” Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola torjuu tiukasti ajatuksen maahanmuuttajille maksettavista muita heikommista palkoista. Ylen Ykkösaamussa vierailleen Palolan mukaan se johtaisi ”toisen luokan” työmarkkinoiden syntyyn. ”Siitä on lähdettävä että samasta työstä maksetaan sama palkka”, korosti Palola. Sisäministeri Petteri Orpo (kok) sanoi lauantain Helsingin Sanomissa, että maahanmuuttajien työllistämiseksi on otettava käyttöön poikkeuksellisiakin keinoja.
Niitä voisivat olla esimerkiksi palkkajoustot. Orpo sanoi, että yritykset voivat olla haluttomia maksamaan kielitaidottomille yhtä paljon kuin muille. Palola ei innostu Saksan ja Ruotsin kokemuksista maahanmuuttajien työmarkkinoista. Palola ei ottanut suoraan kantaa kysymykseen ammattiyhdistysliikkeen vastuusta massatyöttömyyteen. Lännen Median kysely: Pakkolait johtavat palkkasotaan - Lännen Media Oy - Politiikka. Lännen Median kysely: Pakkolait johtavat palkkasotaan Hallituksella ja Suomella on edessä raskas syksy, jos hallituksen valmistelemat pakkolait tulevat voimaan.
Tähän voi tulokseen voi päätyä Lännen Media tiistaina julkaiseman työmarkkinakyselyn perusteella. Sen mukaan työmarkkinajohtajat uskovat, että pakkolait johtaisivat palkkasotaan, kun liitot ensi syksynä neuvottelevat työehdoista. Korotuksia vaadittaisiin sen takia, että monilla aloilla pakkolait pidentäisivät työaikaa ja heikentäisivät esimerkiksi lomaltapaluukorvauksia. Pakkolailla hallitus haluaa parantaa yritysten kustannuskilpailukykyä alentamalla työn yksikkötyökustannuksia viidellä prosentilla.
Jos pakkolait johtavat palkankorotuksiin vaikka lakkojen voimalla, pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen pakkolakihanke voi kääntyä itseään vastaan. Kustannuskilpailukyky ei paranisi. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n päättäjistä samaa mieltä on 84 prosenttia. Lännen Median työmarkkinakyselyyn vastasi 207 ay-vaikuttajaa. Lindström: Turvapaikanhakijoiden oikeusturva työllistää hallinto-oikeuksia - Eduskunta - Politiikka. Lindström: Turvapaikanhakijoiden oikeusturva työllistää hallinto-oikeuksia Turvapaikanhakijoiden kasvu lisää oikeuslaitoksen kustannuksia, kertoi oikeusministeri Jari Lindström (ps) tiistaina eduskunnassa.
Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan liittyviin menoihin hallitus lisää 23,6 miljoonaa euroa ensi vuonna. Rahat osoitetaan maahanmuuttajien oikeusapuun ja hallinto-oikeuksien lisäresurssointiin. Hallinto-oikeuksiin palkataan ensi vuonna 100 uutta työntekijää ja Korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 henkilöä. Määräahojen pohjana on arvio, että tänä vuonna tulee 30 000 turvapaikanhakijaa ja näiden valitukset tulevat hallinto-oikeuksiin ensi vuonna. 10 000 valitukseen varaudutaan Helsingin hallinto-oikeudessa ja 5 000 valitukseen Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. ”Kun oikeusturvakeinoja virtaviivaistetaan, tulemme selviämään”, ministeri Lindström sanoi. Eduskunta hyväksyi lasten päivähoito-oikeuden rajoituksen – kunnat saavat itse päättää lasten oikeudesta hoitoon - Eduskunta - Politiikka. Eduskunta hyväksyi tiistaina äänin 114–65 suurta huomiota herättäneen lasten subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksen.
Varhaiskasvatuslain muutos tulee voimaan elokuun alussa, mutta kunnat voivat itse päättää rajoittavatko päivähoito-oikeutta vai eivät. Kunnat voivat päättää, että oikeus varhaiskasvatukseen rajataan 20 tuntiin viikossa, jos vanhemmat eivät ole töissä tai opiskele päätoimisesti. Jos siis vanhempi on kotona hoitamassa pienempää sisarusta esimerkiksi vanhempainvapaalla, isosiskoilla ja -veljillä on oikeus olla päivähoidossa vain osa-aikaisesti.
Lapsella olisi kuitenkin oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen, jos se on tarpeen lapsen kehityksen tai perheen olosuhteiden takia tai sen on muutoin lapsen edun mukaista. Eduskunnan sivistysvaliokunta painotti mietinnössään lapsen edun huomioimista arvioinneissa. Arvioinnit jäävät kuntien vastuulle. Helsinki on jo päättänyt, ettei rajoita päivähoito-oikeutta, mutta Vantaa rajoittaa. Markus Jokela / HS. SPR pyrkii vähentämään turvapaikanhakijoiden hätämajoitusyksiköitä. SPR:llä on satakunta majoitusyksikköä turvapaikanhakijoille eri puolilla Suomea. Kalle Löö sanoo, että turvapaikanhakijoiden siirtäminen hätämajoituksista vastaanottokeskuksiin parantaa turvallisuutta, koska vastaanottokeskuksissa olosuhteet ovat paremmat ja mahdolliset sisäiset häiriöt näin epätodennäköisempiä. – Kun ihmisillä on edes kohtuulliset olosuhteet, niin tämmöinen ärsytyskynnys ihmisten välillä vähenee.
Tällä hetkellä SPR:n majoituskapasiteetista noin kolmasosa on hätämajoituskäytössä. Hätämajoitukseen sopivia tiloja täytyy toki pitää varalla, jos Suomeen tuleekin jälleen suuri määrä ihmisiä, Löövi lisää. Turvatoimia ulkoisten uhkien varalta on myös paranneltu SPR:n yksiköissä. Löövi muistuttaa, että pakolaiskriisin alkuvaiheessa monet yksiköt perustettiin erittäin nopeasti, jolloin myös jotkin turvallisuuskysymykset jäivät avoimiksi. – Olemme pyrkineet tekemään niistä ihan normaaleja turvallisuustasoltaan. Hallitus lisää paikallista sopimista kolmikantaisesti – useita lakeja muutetaan - Talouspäätösten syksy. Hallitus lisää paikallista sopimista kolmikantaisesti – useita lakeja muutetaan Hallitus asettaa kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan paikallista sopimista edistävää ja henkilöstön asemaa vahvistavaa lainsäädäntöä.
Hallitus päätti asiasta jo maanantaina, mutta kertoi siitä vasta tiistaina tiedotustilaisuudessa. Valmistelua toteutetaan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kanssa ja sopimusyhteiskunnan hengessä, kertoi elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk). Ensisijaisena paikallisen sopimisen muotona on Rehnin mukaan työehtosopimusten puitteissa tehtävä paikallinen sopiminen. Tavoitteena on laatia yhteiset pelisäännöt muiden muassa työajoista ja palkoista.
Myös ehdotukset henkilöstön asemaa yrityksen päätöksenteossa vahvistavista toimista tulee laatia. Muutoksia valmistellaan työsopimuslakiin, työaikalakiin, vuosilomalakiin ja opintovapaalakiin. Työ tulee saada valmiiksi 15. maaliskuuta mennessä, minkä jälkeen on vuorossa lausuntokierros. Hallituksen pakkolakien luonnoksesta poistettiin tärkeitä kohtia – ”Pimittäminen on varmaan suora termi tälle” - Talouspäätösten syksy. Lausuntokierroksella olevasta pakkolakiesityksestä on poistettu aiemmassa versiossa olleet EU-oikeudelliset perustelut. Useiden oikeustieteen professoreiden mielestä hallituksen ”pakkolakeja” koskevaa lakiluonnosta ei ole valmisteltu asianmukaisella tavalla. Lausuntokierroksella olevasta lakiluonnoksesta on poistettu tärkeitä kohtia, jotka olivat vielä aiemmassa versiossa mukana.
Osa professoreista pitää todennäköisenä, että vakavasti puutteellisen lainvalmistelun taustalla on poliittista ohjausta. Pakkolait leikkaisivat muun muassa lomarahoja 30 prosentilla. HS:n haltuunsa saamassa luonnoksen lausuntokierrosta edeltävässä versiossa perustellaan, miksi EU-oikeus ei lainkaan koske lomarahojen leikkausta. Perustelut keskittyvät muutamaan keskeiseen oikeustapaukseen sekä unionin työaikadirektiiviin. Perustelut sekä osio nimeltä ”riskinarviointi suhteessa EU:n vuosilomasääntelyyn” on kuitenkin poistettu lausuntokierrokselle lähteneestä luonnoksesta. Tuomas Selänne.