Venäjä-pakotteiden loppua ei näy. EU:n ja Yhdysvaltain asettamat Venäjän-vastaiset talouspakotteet pysyvät kaikella todennäköisyydellä voimassa ainakin ensi kesään.
Krimin valtaamisen jälkeen asetettujen pakotteiden pitäisi nykyaikataulun mukaan purkautua tammikuun lopussa. Purkaminen on kuitenkin kytketty Minskin rauhansopimuksen toimeenpanoon, mutta sopimuksen useita keskeisiä kohtia ei ole pantu toimeen. Venäjä ei ole vetänyt asevoimiaan pois Itä-Ukrainasta, eikä antanut rajaa Ukrainan hallintaan. Etyjin tarkkailijoilla ei edelleenkään ole vapaata pääsyä Itä-Ukrainaan.
Puolan Belgian-suurlähettiläs Artur Harazim sanookin, että Minskin sopimuksen takarajaa on todennäköisesti lykättävä parilla kuukaudella, mikä tarkoittaa myös pakotteiden jatkamista. ”Venäjä ei ole täyttänyt sitoumuksiaan, joten pakotteita on jatkettava jälleen kuudella kuukaudella”, Harazim sanoi tiistaina ajatushautomo EPC:n tilaisuudessa. Myös Liettuan ulkoministeri Linas Linkevičius katsoo, ettei purkamiselle ole edellytyksiä. Putin: Venäjä valmis järjestelemään uudelleen Ukrainan velkoja. Venäjän presidentti Vladimir Putin kertoi G-20-kokouksessa maanantaina, että Venäjä on valmis ottamaan miljardi dollaria vuodessa Ukrainalta läpi vuosien 2016-2018 velkamaksuina.
Putinin mukaan Venäjä ehdotti “parempia” ehtoja Ukrainan velkojen uudelleen järjestelylle kuin Kansainvälinen valuuttarahasto halusi, kertoo Bloomberg. Ehdotus tuli kuukausia sen jälkeen kun Venäjä oli kieltäytynyt osallistumasta velkojen uudelleenjärjestelykeskusteluihin Ukrainan veloista, jotka erääntyvät joulukuussa. Venäjä sanoo, että kolmen miljardin velkakirja on valtion velkaa, eikä sitä sido samat uudelleenjärjestelykeskustelut, kuin niitä Ukrainan velkoja, jota sillä on kaupallisten lainoittajien kanssa. Yhteenotot kiihtyvät Itä-Ukrainassa – armeija uskoo tietävänsä syyn. Ukrainan armeijan ja Venäjä-mielisten kapinallisten väliset yhteenotot ovat kiihtyneet viime päivinä.
Tänään keskiviikkona yksi Ukrainan armeijan sotilas kuoli ja viisi haavoittui separatistien käsiaseiden ja kranaatinheitinten tulituksessa. Kyseinen yhteenotto tapahtui Granitnen kylässä, noin 50 kilometriä separatistien pääkaupungista Donetskista etelään. Kyseessä oli ensimmäinen tässä kuussa taistelussa kaatunut armeijan sotilas. Rintama on ollut melko rauhallinen sen jälkeen, kun osapuolet solmivat syyskuussa tulitauon. Yhteenotot näyttävät olevan kuitenkin kiihtymässä.
Samaan aikaan separatistit syyttävät Ukrainan armeijan avanneen tulen kymmenen kertaa. Eniten yhteenottoja on ollut Donetskin lentokentän läheisyydessä sekä kapinallisten hallitseman Horlivkan kylän tuntumassa. – Separatistit ovat tehneet suoria hyökkäyksiä asemiimme ja tämä kiihdyttää konfliktia, totesi armeijan tiedottaja. Armeija uskoo, että iskujen syynä on lähestyvä G20-maiden kokous.
Näin Venäjän salaiset joukot sotivat Syyriassa – "toimivat kuin Ukrainassa" Venäjän asevoimien toimintaa seuraavan venäläisen CIT-verkkotutkijaryhmän (Conflict Intelligence Team) jäsenet toteavat 8. marraskuuta julkaistussa raportissaan, että Venäjän asevoimat osallistuu aktiivisesti Syyrian armeijan maaoperaatioihin kapinallisryhmiä vastaan.
Venäjä väittää interventionsa Syyriassa rajoittuvan ainoastaan ilmaiskuihin sekä neuvonantajien ja kaluston tarjoamiseen. CIT:n johtaja Ruslan Levievin mukaan Venäjän toimet Syyriassa vastaavat Itä-Ukrainassa vallinnutta tilannetta. Venäjää on syytetty Itä-Ukrainan separatistien tukemisesta, kun maa toimittamaa heille aseita, kalustoa ja vakituisen armeijan joukkoja. Venäjä on myöntänyt ainoastaan, että Itä-Ukrainassa on vapaaehtoisia taistelijoita. Aktiivisena bloggarina tunnettu Leviev on paljastanut aikaisemmin lukuisia tapauksia Venäjän salaamista Ukrainassa kaatuneista venäläissotilaista. – Sitten on epävirallinen osa, jonka viranomaiset kieltävät.
. – Tämä kuitenkin kielletään. Ulkoministerit tyytyväisiä Itä-Ukrainan tilanteeseen. Nato huolestunut Ukrainan väkivallan kiihtymisestä. Bryssel Naton kaksipäiväinen ulkoministerikokous päättyi Ukrainan tilanteen käsittelyyn.
Itä-Ukrainan tulituksen kiihtyminen viime viikkoina on jäänyt Syyrian sodan ja Euroopan terroristijahdin varjoon. Sotilasliitto Nato vakuutti tukevansa edelleen Ukrainaa niin että se voi paremmin puolustaa itseään. Asiantuntija: Venäjä ei koskaan päästä irti Ukrainasta - Ulkomaat. Etyjin Kanerva: Ukrainan kriisi pahenee. Pekka Lassila Ilkka Kanerva lähtee Ukrainaan tänään tiistaina.
Hän kuvaa tulitaukoa hauraaksi. Putin puhui kansanedustajille mainitsematta Ukrainaa – Puhe sisäpoliittinen ja yllätyksetön. Moskova Olemme yhtenäinen kansa ja edustamme johtajuutta maailmalla, tässä keskeiset viestit presidentti Vladimir Putinilta venäläisille.
Putinin vuotuinen puhe kansanedustajille lähetettiin suorana televisiossa ja se sisälsi useita lupauksia parannuksista sosiaalipolitiikkaan ja koulutukseen. Putin: Ukrainasta voi tulla jäätynyt konflikti. Alpo Rusin näkökulma: Nato-Venäjä -neuvosto kutsuttu koolle. Infosodasta kirjoittanut Saara Jantunen: Aggressiivinen kritiikki yllätti. Miksi Venäjä esti erityistuomioistuimen perustamisen? — Mahorkka.com. Venäjä käytti keskiviikkona veto-oikeuttaan YK:n turvallisuusneuvoston äänestyksessä ja esti kansainvälisen erityistuomioistuimen perustamisen selvittämään malesialaiskoneen alasampumista.
Kreml perusteli päätöstään muun muassa sillä, että aiemmissakaan vastaavanlaisissa tapauksissa ei erityistuomioistuinta oltu perustettu. Venäläisen talouslehti RBC:n toimittaja ja kolumnisti Maksim Artemjov pitää perusteluja kuitenkin kestämättöminä. Mahorkka julkaisee Artemjovin kolumnin suomennettuna. Venäjä oli ainoa maa, joka vastusti erityistuomioistuimen perustamista, vaikka muodollisesti tuomioistuin ei aiheuta sille uhkaa. Montenegron Nato-jäsenyys hermostutti Venäjän. Edellisen kerran Nato laajeni vuonna 2009, jolloin Albaniasta ja Kroatiasta tuli sotilasliiton jäsenmaita.
Montenegrosta on Venäjän rajalle matkaa 1 000 kilometriä, eikä minivaltion Nato-jäsenyys millään tavoin uhkaa Venäjän turvallisuusintressejä. Venäjä on kuitenkin käynnistänyt kovasanaisen retorisen kampanjan ja lupailee ”tiukkasanaista vastausta” Montenegrolle ja kenties Natolle kokonaisuudessaan. Kuluneella viikolla parlamentin ylähuoneen eli liittoneuvoston puolustuksesta ja turvallisuudesta vastaavan komitean puheenjohtaja Viktor Ozerov ehti jo ilmoittaa, että Venäjä katkaisee kaiken sotilasteknisen yhteistyön Montenegron kanssa. Ozerovia säesti Venäjän ulkoministeriön virallinen edustaja Marija Zaharova, jonka mukaan Montenegron Nato-jäsenyys on uusi vakava isku euroatlanttiselle turvallisuudelle. Nähtäväksi jää, kieltääkö Venäjä jatkossa myös suositut turistimatkat Montenegroon.
Venäjän äänekkääseen reaktioon on kaksi syytä. Hs. USA:n varapresidentti Biden: Ukrainalla vielä paljon uudistuksia edessään Kiovassa vieraillut Yhdysvaltain varapresidentti Joe Biden sanoi maanantaina Ukrainalla olevan vielä paljon kovaa työtä uudistuksia tehdessään, uutistoimisto Reuters kertoo. ”On ehdottomasti välttämätöntä, että Ukraina hankkiutuu eroon korruption syövästä...Ukraina on käännekohdassa.
Mitä tapahtuu ensi vuonna, todennäköisesti määrittelee maan kohtalon sukupolviksi”, Biden sanoi yhteisessä lehdistötilaisuudessa Ukrainan presidentin Petro Porošenkon kanssa. Biden myös ilmoitti Yhdysvaltain antavan Ukrainalle lähes 190 miljoonaa euroa auttaakseen maata taistelussa korruptiota vastaan ja byrokratian karsimisessa. Hs. Ukraina kertoo ”edistyneensä” sähköjen palauttamisessa Krimille Ukraina on saamassa palautettua sähköt Venäjän miehittämälle Krimille, Ukrainan kansallisen sähköyhtiön Ukrenergon edustaja ilmoitti maanantaina. Ilmeisesti Venäjän miehitystä vastustavat aktivistit räjäyttivät runsaat kaksi viikkoa sitten neljä Krimille vievää voimalinjaa, mikä katkaisi sähköt niemimaalta. Lähes 2 miljoonaa Krimillä asuvaa jäi vaille sähköjä ja alueelle julistettiin hätätila. ”Edistymme energiatoimitusten palauttamisessa”, Ukrenergon paikallisjohtaja Igor Boska sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan maanantaina.
Venäjä valtasi Krimin yli puolitoista vuotta sitten. Maiden välit ovat jäässä. Osa aktivisteista ja esti aluksi voimalinjojen korjaustyöt. YK: Ukrainan kriisissä on kuollut yli 9 000 ihmistä - Ulkomaat. Putin: Ukraina oikeuteen jos velkoja ei makseta - Ulkomaat. Hs. Joukkotappelu parlamentissa korosti perjantaina Ukrainan hallituksen hajanaisuutta samalla, kun YK arvioi Itä-Ukrainan tilanteen ”hyvin räjähdysherkäksi” ja Venäjä on viemässä Ukrainaa lontoolaiseen oikeusistuimeen velkakiistassa.
Perjantain joukkotappelu alkoi, kun toisen päähallituspuolueen kansanedustaja Oleh Barna vei puhujanpöntössä olleelle pääministeri Arseni Jatsenjukille kukkia. Barnan kukissa oli ironinen sävy, sillä annettuaan puskan Jatsenjukille hän alkoi nostaa pääministeriä syrjään. Sen jälkeen Jatsenjukia kannattavia ja vastustavia kansanedustajia ryntäsi salin etuosaan. Jatsenjukin vuoden vanhan hallituksen suosiota ovat syöneet erityisesti talouskriisi, yritys tasapainottaa budjettia muun muassa kunnallismaksuja korottamalla sekä korruptioskandaalit.
Suosion mureneminen on heikentänyt hallituksen asemaa myös parlamentissa, eikä selviytymistä luottamusäänestyksestä pidetä itsestäänselvyytenä. Ukraina puolestaan syytti Venäjää yrityksestä lisätä kaaosta. Mestarien liigan pudotuspeliparit arvotaan: Venäjän ja Ukrainan joukkueet eivät voi kohdata.