background preloader

Jasminsiltavirta

Facebook Twitter

Stubb: Hallitus keskustelee katupartioiden kieltämisestä. Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) tyrmää ulkomaalaisvastaiset katupartiot.

Stubb: Hallitus keskustelee katupartioiden kieltämisestä

Hänen mukaansa kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen ei voi tapahtua oman käden oikeudella. – Kaikki rasistiset katupartiot on tuomittava ja kiellettävä. Meillä on viranomaiset, jotka pitävät huolen siitä, että vihapuhetta ei kerta kaikkiaan tässä maassa hyväksytä. Perussuomalaisten puoluesihteeri: ”Järjestötunnukset eivät ainakaan kuulu katupartioihin” - Sebastian Tynkkynen - Politiikka. Perussuomalaisten puoluesihteeri: ”Järjestötunnukset eivät ainakaan kuulu katupartioihin” Perussuomalaisten puoluesihteerin Riikka Slunga-Poutsalon mielestä katupartoihin liittyy niin paljon epävarmuuksia ja kysymyksiä, että yksiselitteistä tai nopeaa kantaa partioihin on vaikea muodostaa.

Perussuomalaisten puoluesihteeri: ”Järjestötunnukset eivät ainakaan kuulu katupartioihin” - Sebastian Tynkkynen - Politiikka

Keskusta ja Sdp kiistelevät työmarkkina-ahdingosta - Lakko - Politiikka. Keskusta ja Sdp kiistelevät työmarkkina-ahdingosta Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk) ihmettelee palkansaajajärjestöjen lakkoiluintoa ja perää vastuunottoa talousasioista myös oppositiopuolue Sdp:ltä.

Keskusta ja Sdp kiistelevät työmarkkina-ahdingosta - Lakko - Politiikka

Anttila viittaa Lännen Median kyselyyn, jonka mukaan monet palkansaajajärjestöt ovat valmiita suurlakkoon. Hän ihmettelee, miten lakkoilu edistäisi palkansaajien omaa etua, jota yhteiskuntasopimuksen syntyminen eittämättä toisi. ”Nyt palkansaajajärjestöjen jäsenten tulee vaatia omilta johtajiltaan nimenomaan palkansaajille paljon paremman vaihtoehdon eli yhteiskuntasopimuksen neuvottelemista ja solmimista”, Anttila kannustaa. ”Suomen vei yhteisvaluutta euroon Sdp:n johtama hallitus vuonna 1998 eduskunnan enemmistön tekemällä päätöksellä. Hallituksen toimet kiristävät perheiden ajankäyttöä.

Moni vanhempi kummastelee, miten työajan lisääminen käytännössä onnistuu.

Hallituksen toimet kiristävät perheiden ajankäyttöä

Monesta arki on jo nyt varsin kiireistä. Työajan pidentämistä on perusteltu tilastoilla, joiden mukaan suomalaiset tekevät jopa Euroopan lyhyintä työviikkoa. Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela muistuttaa, että yhteiskunnat ovat keskenään hyvin erilaisia. Toisin kuin monessa muussa maassa, Suomessa sekä isät että äidit ovat enimmäkseen kokopäivätyössä. PS-Nuoret tukee katupartioiden perustamista. Perussuomalaisten Nuorten ensimmäinen varapuheenjohtaja Aleksi Hernesniemien mielestä on järjenvastaista, että esimerkiksi sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg vaatii kieltämään kansalaispartiot. – Kansalaisten liikkumisvapautta ei saa rajoittaa.

PS-Nuoret tukee katupartioiden perustamista

Perussuomalaisten Kaj Turunen korkeakoulujen ahdingosta: "Tämä ei missään tapauksessa ole sitä, mitä hallitus haluaa" Perussuomalaisten kansanedustaja Kaj Turunen soimaa hallituksen koulutusleikkauksia.

Perussuomalaisten Kaj Turunen korkeakoulujen ahdingosta: "Tämä ei missään tapauksessa ole sitä, mitä hallitus haluaa"

Säästöpaineen alla esimerkiksi Turusen vaalipiirin alueella Kaakkois-Suomessa Lappeenrannan teknillinen yliopisto ilmoitti vähentävänsä 120 ihmistä saadakseen kokoon ensi vuoden talousarvioon tulevat määrärahaleikkaukset. Sen lisäksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on ilmoittanut aloittavansa yt-neuvottelut. Itä-Suomen yliopisto puolestaan on ilmoittanut ensi vuoden säästötarpeen olevan seitsemästä yhdeksään miljoonaan euroon. Säästöjä saavuttaakseen yliopisto on käynnistänyt yt-neuvottelut ja pohtinut jopa kokonaisten kampusten alasajoja. – Tämä ei missään tapauksessa ole sitä, mitä hallitus haluaa. Tutkimus: Yli puolet kansalaisista näyttää vihreää valoa perustulolle. Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämässä tutkimuksessa perustuloa kannattaa 51 prosenttia vastaajista, kun sitä puolestaan vastustaa 23 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Tutkimus: Yli puolet kansalaisista näyttää vihreää valoa perustulolle

Selkeä enemmistö (68 %) uskoo, että perustulon avulla olisi helpompi lähteä yrittämään, jos epäonnistumisen seurauksina eivät olisi taloudelliset vaikeudet. Kannatusta löytyy kaikista väestöryhmistä, mutta eniten yrittäjistä, työttömistä ja opiskelijoista. 63 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että perustulo myös mahdollistaisi nykyiseen sosiaaliturvaan liittyvän byrokratian purkamisen. 60 prosenttia tutkimukseen osallistuneista yksinkertaistaisi tukijärjestelmää.

Enemmän kuin kaksi kolmesta (69 %) kuitenkin arvioi, että perustulon suuruus aiheuttaisi pysyvän riidan eri puolueiden välille. Lisäksi joka toinen uskoo perustulon mahdollistavan myös laiskottelemisen. Katupartiot herättäneet ristiriitaisia kommentteja – näin hallitus on ottanut kantaa. Katupartiot ovat olleet yksi kuluvan tammikuun puheenaiheista.

Katupartiot herättäneet ristiriitaisia kommentteja – näin hallitus on ottanut kantaa

Keskustelussa on ollut ennen kaikkea Soldiers of Odin- eli Odinin soturit -niminen järjestö, josta eri mediat uutisoivat ensimmäisiä kertoja jo loppusyksystä, Yle mukaan lukien. Järjestön pääpaikaksi on kerrottu Kemi, mutta sillä on toimintaa parillakymmenellä muullakin paikkakunnalla, järjestö itse toteaa sivustollaan. Professorit: Laissa ei estettä rasististen katupartioiden kieltämiselle. Kahden oikeustieteen professorin mukaan hallituksella ei ole oikeudellista estettä katupartioiden kieltämiselle.

Professorit: Laissa ei estettä rasististen katupartioiden kieltämiselle

Pikemminkin hallituksella saattaa olla kansainvälisiin sopimuksiin perustuva velvollisuus tuomita ryhmien toiminta. – Perustuslain näkökulmasta mitään ehdotonta estettä kieltämiselle ei ole. Sen sijaan meillä on YK:n rotusyrjintäsopimukseen perustuva velvollisuus kieltää tällaisten rasistisin motiivein toimivien järjestöjen toiminta, sanoo oikeustieteen professori Juha Lavapuro Turun yliopistosta. Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen arvioi, että perusoikeuksiin kuuluva ilmaisun- ja kokoontumisenvapaus ei tule asiassa vastaan.

Näin Suomi muuttui – katso miten turvapaikkakriisi eteni ja näkyi vuonna 2015. Yhteensä 136 keskusta 84 paikkakunnalla.

Näin Suomi muuttui – katso miten turvapaikkakriisi eteni ja näkyi vuonna 2015

Alkutahdit uudelle tilanteelle lyötiin vime kesänä kun turvallisempaa ja parempaa elämää etsiviä alkoi saapua Suomeen entistä enemmän etenkin Ruotsin kautta. Runsaan 300 turvapaikanhakijan kuukausimäärä nousi yllättäen tuhansiin kun Suomesta tuli yksi suosikkikohteista. Vuoden loppuun mennessä turvapaikkaa oli hakenut lähes 32 500 ihmistä. Määrä lähes kymmenkertaistui edellisestä vuodesta, joilloin turvapaikanhakijoita oli 3 600. Kiivainta liikenne oli alkusyksystä. Irakilaisia turvapaikanhakijoista oli noin 20 500 eli lähes kaksi kolmasosaa tulijoista. Uusia vastaanottoyksiköitä perustettin 120 Vastaanottoyksiköitä perustettiin tulijoita varten kiireellä eri puolille maata. Syksyllä käyttöön jouduttiin ottamaan hätämajoitusyksikköjä kun petipaikkoja ei heti löytynyt riittävästi. Vantaalle perustettiin vuoden lopussa turvapaikkahakemuksen peruneille oma yksikkö, jossa valmistellaan heidän palauttamistaan.

Hallitus haluaa kerätä sakoilla lisää rahaa valtiolle – ”Se ei ole rangaistusjärjestelmän tarkoitus” Tätä tapahtuu harvoin: Opettajatkin varsin valmiita lakkoon. Mikäli neuvotteluratkaisua ei saada aikaan ja pakkolakipaketti tulee voimaan, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ voisi olla valmis lakkoon. – Korostan, että OAJ ei nytkään pyri lakkoon. Pyrimme ratkaisuun ja sopimukseen. Jos niihin ei päästä ja pakkolait tulevat, lakkovalmiutemme on todella korkea, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen Taloussanomille.

OAJ:n lakkoilu on harvinaista, sillä liitto on ollut lakossa viimeksi vuonna 1984, jolloin syynä oli huono palkkakehitys. Palkkaukseen liittyvä lakko oli lähellä myös vuonna 1995. Lännen Median kyselyssä selvisi, että hallituksen pakkolakeja vastaan ollaan valmiita lakkoilemaan laajasti. LM:n kysely: Vahva ja laaja lakkorintama uhkaa Suomea, jos hallitus ei peru työelämälakejaan. SAK, STTK ja Akava ovat pitkälti valmiita turvautumaan lakkoihin, jos hallitus ei muuten peru pakkolaeiksi kutsuttuja työelämälakejaan. Tämä selviää Lännen Median kyselystä, johon vastasi yhteensä 207 palkansaajakeskusjärjestöjen ja keskeisten ammattiliittojen hallituksien jäsentä.

Reilu 64 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että edustamansa ammattiliiton tai keskusjärjestön jäsenten tulisi ryhtyä tänä vuonna lakkoon, jos hallitus ei muuten peru pakkolakiesityksiään. Vankin kannatus lakoille löytyy SAK:sta, jonka hallituksen jäsenistä yli puolet vastasi kyselyyn. Heistä kaikki kannattavat lakkolinjaa. Sipilä: Lisäleikkaukset uhkaavat jos kilpailukyky ei parane.

Punavihreä oppositio käy keväällä pakkolakien kimppuun. Puoluejohtajataistelua käyvä vasemmistoliitto ei ole onnistunut houkuttelemaan kannattajia samaan tahtiin kuin SDP.

"Oppositiopuolueiden ykköstavoite on taistella kevätkaudella hallituksen pakkolakeja vastaan" – jasminsiltavirta

SDP on Ylen Taloustutkimuksella teettämän mielipidemittauksen mukaan suurin puolue 22,7 prosentin kannatuksella. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen myöntää olevansa pettynyt. Vasemmistoliiton kannatus on 7,3 prosenttia. Opposition pitää Pekosen mielestä pysyä nyt yhtenäisenä. – Ei oppositio rakoile. Naisparien äitiyslakia pusketaan taas eduskuntaan – Sateenkaariperheen äiti: "Nykysysteemi tuntuu kiusanteolta"

Äitiys- ja isyyslaissa on kyse synnyttäjän puolison ja lasten aseman vahvistamisesta. Tammikuussa voimaan astuva isyyslaki mahdollistaa avoliitossa elävälle heteromiehelle isyyden tunnustamisen neuvolassa jo ennen lapsen syntymää. Samaa käytäntöä on pitkään toivottu myös kahden äidin perheisiin. Äitiyslain piti olla osa isyyslakipakettia, mutta pitkän väännön jälkeen naisparien asema päätettiin jättää siitä pois. Nykyisen lainsäädännön mukaan synnyttäneen äidin samaa sukupuolta oleva puoliso joutuu adoptoimaan perheeseen syntyneen lapsen ollakseen juridisesti toinen vanhemmista. Adoptioprosessi saattaa kestää, paikkakunnasta riippuen, yhdestä kahteen kuukautta, jopa vuoden, lapsen syntymästä. Valtiovalta aikoo pistää jäihin miljardien sairaalasuunnitelmat. Suomessa on meneillään sairaalarakentamisen buumi.

Kymmenien erikoissairaanhoidon hankkeiden yhteissumma nousee lähes neljään miljardiin euroon. Perusterveydenhuollon suunnitelmat nostavat summaa toisella mokomalla. Ministeriöissä ei ole katsottu hyvällä, että suuria sairaalahankkeita viritellään ympäri Suomea juuri valtaisan sote- ja itsehallintoalueuudistuksen edellä. Ministeri Juha Rehula onkin saarnannut pitkin syksyä ja ympäri Suomea sairaalarakentamisen vapaaehtoisen lykkäämisen puolesta, mutta laihoin tuloksin. Ryhmätoverikin torppaa Huhtasaaren kommentin: "Ihmisoikeudet ovat loukkaamattomat" Hakkarainen: "Minareettien möly tulee Suomeenkin, jos emme nyt pane hanttiin" Pätkätyöntekijät pelkäävät toimeentulonsa puolesta – "Moni ihminen on tähän pyörittämiseen tosi väsynyt" Joensuulainen media-alan freelancer Elisa Rauma on kyllästynyt jäykkään ja epäreiluun työelämään. Rauma aloitti keikkatyöt vuonna 2010 opintojen ohessa. Hän teki muun muassa media-alan töitä, siivoustöitä ja toimi henkilökohtaisena avustajana.

Vuonna 2014 Rauma perusti oman media-alan yrityksen, mutta lakisääteiset maksut ja papereiden pyörittäminen uuvuttivat pientä tulosta tekevän yrittäjän.