background preloader

Jasminsiltavirta

Facebook Twitter

Stubb: Hallitus keskustelee katupartioiden kieltämisestä. Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) tyrmää ulkomaalaisvastaiset katupartiot. Hänen mukaansa kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen ei voi tapahtua oman käden oikeudella. – Kaikki rasistiset katupartiot on tuomittava ja kiellettävä. Meillä on viranomaiset, jotka pitävät huolen siitä, että vihapuhetta ei kerta kaikkiaan tässä maassa hyväksytä. Tässä asiasta vastaava sisäministeri Petteri Orpo on on ollut yksiselitteisen selkeä, Stubb kommentoi.

Hallitus voi Stubbin mukaan kieltää katupartiot. . – Käymme [hallituksessa] keskustelun. Uutenavuotena tehdyt ilmoitukset naisiin kohdistuvista seksuaalirikoksista Helsingin keskustassa ovat Stubbin mukaan huolestuttavia. . – Eniten huolestuttaa naisten asema. Sekä sisäministeri Petteri Orpo (kok.) että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ovat ilmaisseet, ettei katupartioita tarvita. Perussuomalaisten puoluesihteeri: ”Järjestötunnukset eivät ainakaan kuulu katupartioihin” - Sebastian Tynkkynen - Politiikka. Perussuomalaisten puoluesihteeri: ”Järjestötunnukset eivät ainakaan kuulu katupartioihin” Perussuomalaisten puoluesihteerin Riikka Slunga-Poutsalon mielestä katupartoihin liittyy niin paljon epävarmuuksia ja kysymyksiä, että yksiselitteistä tai nopeaa kantaa partioihin on vaikea muodostaa. ”Ainakaan nahkaliivit ja järjestötunnukset eivät katupartioihin kuulu”, Slunga-Poutsalo sanoo omana kantanaan.

Katupartioista ainakin maahanmuuttokriittinen Soldiers of Odin -ryhmä käyttää järjestötunnuksia. Ryhmän sivujen mukaan ”islamin uskoiset maahantunkeutujat aiheuttavat turvattomuutta ja lisää rikollisuutta”. Hän sanoo, ettei perussuomalaisilla ole kantaa katupartoihin, koska aihetta ei ole puolueen hallinnossa käsitelty. ”Tämä ei ole lainkaan mustavalkoinen asia. Katupartoihin kuuluu myös esimerkiksi Lohjalla päihtyneitä illalla pelastava ryhmä kuin koulussa ilkivaltaa estävä vanhempainryhmä”, Slunga-Poutsalo sanoo. Järjestötunnusten käytössä Tynkkynen on eri linjoilla kuin Slunga-Poutsalo. Keskusta ja Sdp kiistelevät työmarkkina-ahdingosta - Lakko - Politiikka. Keskusta ja Sdp kiistelevät työmarkkina-ahdingosta Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk) ihmettelee palkansaajajärjestöjen lakkoiluintoa ja perää vastuunottoa talousasioista myös oppositiopuolue Sdp:ltä. Anttila viittaa Lännen Median kyselyyn, jonka mukaan monet palkansaajajärjestöt ovat valmiita suurlakkoon.

Hän ihmettelee, miten lakkoilu edistäisi palkansaajien omaa etua, jota yhteiskuntasopimuksen syntyminen eittämättä toisi. ”Nyt palkansaajajärjestöjen jäsenten tulee vaatia omilta johtajiltaan nimenomaan palkansaajille paljon paremman vaihtoehdon eli yhteiskuntasopimuksen neuvottelemista ja solmimista”, Anttila kannustaa. ”Suomen vei yhteisvaluutta euroon Sdp:n johtama hallitus vuonna 1998 eduskunnan enemmistön tekemällä päätöksellä. Tästä syystä Sdp:lläkin on iso vastuu Suomen selviytymisestä euro-oloissa. Missä tämän vastuunotto näkyy nyt?” ”Keskusta on hylännyt pahemman kerran palkansaajaäänestäjänsä. Hallituksen toimet kiristävät perheiden ajankäyttöä. Moni vanhempi kummastelee, miten työajan lisääminen käytännössä onnistuu. Monesta arki on jo nyt varsin kiireistä. Työajan pidentämistä on perusteltu tilastoilla, joiden mukaan suomalaiset tekevät jopa Euroopan lyhyintä työviikkoa.

Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela muistuttaa, että yhteiskunnat ovat keskenään hyvin erilaisia. Toisin kuin monessa muussa maassa, Suomessa sekä isät että äidit ovat enimmäkseen kokopäivätyössä. – Naisten työpanos on jo kansainvälisissä vertailuista pisimmästä päästä. Ei ole kovin hedelmällistä verrata vaikkapa suomalaisten ja turkkilaisten työaikoja, koska Turkissa miehet tekevät pitkää päivää, mutta naiset eivät yleensä ole palkkatyössä. – Kun suomalaisten isien ja äitien työpanos lasketaan yhteen, se on jo tosi suuri, tutkimuspäällikkö Minna Salmi Terveyden ja hyvinvoinnin (THL) laitokselta huomauttaa. Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan etenkin kouluikäisten isät ja äidit olivat lisäksi usein ylitöissä. Stressi heijastuu suhteisiin. PS-Nuoret tukee katupartioiden perustamista. Perussuomalaisten Nuorten ensimmäinen varapuheenjohtaja Aleksi Hernesniemien mielestä on järjenvastaista, että esimerkiksi sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg vaatii kieltämään kansalaispartiot. – Kansalaisten liikkumisvapautta ei saa rajoittaa.

Nerg voisi perustella, haluaako hän kieltää ahdistelusta ilmoittamisen poliisille vai esimerkiksi ryhmässä liikkumisen. Kannattaa tulla norsunluutornista alas ja kuunnella, mitä Helsingin poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Ilkka Koskimäki kertoo kentältä: Suomeen on saapunut uusi seksuaalirikosilmiö. Kun poliisin resurssit eivät riitä kaikkeen, kansalaisia tarvitaan apuun, Hernesniemi toteaa PS-Nuorten tiedotteessa. PS-Nuoret uskovat, että kansalaispartioiden läsnäolo jo itsessään nostaa kynnystä tehdä rikoksia julkisilla paikoilla. – Ympäri Suomea nousevissa vastaanottokeskuksissa sopeuttamisessa joudutaan lähtemään niinkin alkeista, että naisen koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava.

Perussuomalaisten Kaj Turunen korkeakoulujen ahdingosta: "Tämä ei missään tapauksessa ole sitä, mitä hallitus haluaa" Perussuomalaisten kansanedustaja Kaj Turunen soimaa hallituksen koulutusleikkauksia. Säästöpaineen alla esimerkiksi Turusen vaalipiirin alueella Kaakkois-Suomessa Lappeenrannan teknillinen yliopisto ilmoitti vähentävänsä 120 ihmistä saadakseen kokoon ensi vuoden talousarvioon tulevat määrärahaleikkaukset. Sen lisäksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on ilmoittanut aloittavansa yt-neuvottelut. Itä-Suomen yliopisto puolestaan on ilmoittanut ensi vuoden säästötarpeen olevan seitsemästä yhdeksään miljoonaan euroon. Säästöjä saavuttaakseen yliopisto on käynnistänyt yt-neuvottelut ja pohtinut jopa kokonaisten kampusten alasajoja. – Tämä ei missään tapauksessa ole sitä, mitä hallitus haluaa. Näitä on äärimmäisen vaikea hyväksyä, jos seuraukset ovat tällaisia, Turunen sanoo.

Savonlinnan kampukselle vielä jatkorahoitusta? Hallituspuolueessa istuvan Turusen mielestä koulutusleikkausten vaikuttavuutta ei ole arvioitu tarpeeksi hyvin. – Tämä ei ole pelkästään koulutuspoliittinen asia. Tutkimus: Yli puolet kansalaisista näyttää vihreää valoa perustulolle. Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämässä tutkimuksessa perustuloa kannattaa 51 prosenttia vastaajista, kun sitä puolestaan vastustaa 23 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Selkeä enemmistö (68 %) uskoo, että perustulon avulla olisi helpompi lähteä yrittämään, jos epäonnistumisen seurauksina eivät olisi taloudelliset vaikeudet. Kannatusta löytyy kaikista väestöryhmistä, mutta eniten yrittäjistä, työttömistä ja opiskelijoista. 63 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että perustulo myös mahdollistaisi nykyiseen sosiaaliturvaan liittyvän byrokratian purkamisen. 60 prosenttia tutkimukseen osallistuneista yksinkertaistaisi tukijärjestelmää. Enemmän kuin kaksi kolmesta (69 %) kuitenkin arvioi, että perustulon suuruus aiheuttaisi pysyvän riidan eri puolueiden välille. Lisäksi joka toinen uskoo perustulon mahdollistavan myös laiskottelemisen. Näin ajattelevat erityisesti enemmistö perussuomalaisista ja kokoomuslaisista vastaajista.

Perustulokokeilu on kirjattu Suomen hallitusohjelmaan. Katupartiot herättäneet ristiriitaisia kommentteja – näin hallitus on ottanut kantaa. Katupartiot ovat olleet yksi kuluvan tammikuun puheenaiheista. Keskustelussa on ollut ennen kaikkea Soldiers of Odin- eli Odinin soturit -niminen järjestö, josta eri mediat uutisoivat ensimmäisiä kertoja jo loppusyksystä, Yle mukaan lukien. Järjestön pääpaikaksi on kerrottu Kemi, mutta sillä on toimintaa parillakymmenellä muullakin paikkakunnalla, järjestö itse toteaa sivustollaan. Odinin soturit ei kuitenkaan ole ainoa kaduilla partioiva taho: esimerkiksi Asikkalassa on raportoitu Asikkalan Turva -yhdistyksestä.

Monilla eri puolilla Suomea toimivien katupartioiden aktiivihenkilöillä on taustallaan rikoshistoriaa, eri tiedotusvälineet ovat kirjoittaneet. Odinin sotureita taas on kuvailtu "isänmaalliseksi valkoisen Suomen puolesta taistelevaksi järjestöksi", Yle on kertonut. Poliisiylijohtaja Kolehmaisen tiedote kummastutti Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kommentoi katupartiokeskustelua tuoreeltaan viikko sitten tiistaina.

Talkootyötyyppinen vapaaehtoistyö on kannatettavaa. Professorit: Laissa ei estettä rasististen katupartioiden kieltämiselle. Kahden oikeustieteen professorin mukaan hallituksella ei ole oikeudellista estettä katupartioiden kieltämiselle. Pikemminkin hallituksella saattaa olla kansainvälisiin sopimuksiin perustuva velvollisuus tuomita ryhmien toiminta. – Perustuslain näkökulmasta mitään ehdotonta estettä kieltämiselle ei ole. Sen sijaan meillä on YK:n rotusyrjintäsopimukseen perustuva velvollisuus kieltää tällaisten rasistisin motiivein toimivien järjestöjen toiminta, sanoo oikeustieteen professori Juha Lavapuro Turun yliopistosta.

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen arvioi, että perusoikeuksiin kuuluva ilmaisun- ja kokoontumisenvapaus ei tule asiassa vastaan. – Se ei oikeuta sellaista toimintaa, että rasistisissa tarkoituksissa tuolla on joku joukko muka järjestystä ja turvallisuutta ylläpitämässä. Pikemminkin sellainen joukko toimii tavalla, joka tuottaa turvattomuutta ja haittaa yleistä järjestystä Suomessa, Ojanen sanoo. Kansainväliset sopimukset eivät suojele rasistisia ryhmiä. Näin Suomi muuttui – katso miten turvapaikkakriisi eteni ja näkyi vuonna 2015. Yhteensä 136 keskusta 84 paikkakunnalla. Alkutahdit uudelle tilanteelle lyötiin vime kesänä kun turvallisempaa ja parempaa elämää etsiviä alkoi saapua Suomeen entistä enemmän etenkin Ruotsin kautta. Runsaan 300 turvapaikanhakijan kuukausimäärä nousi yllättäen tuhansiin kun Suomesta tuli yksi suosikkikohteista. Vuoden loppuun mennessä turvapaikkaa oli hakenut lähes 32 500 ihmistä.

Määrä lähes kymmenkertaistui edellisestä vuodesta, joilloin turvapaikanhakijoita oli 3 600. Kiivainta liikenne oli alkusyksystä. Irakilaisia turvapaikanhakijoista oli noin 20 500 eli lähes kaksi kolmasosaa tulijoista. Uusia vastaanottoyksiköitä perustettin 120 Vastaanottoyksiköitä perustettiin tulijoita varten kiireellä eri puolille maata. Syksyllä käyttöön jouduttiin ottamaan hätämajoitusyksikköjä kun petipaikkoja ei heti löytynyt riittävästi. Vantaalle perustettiin vuoden lopussa turvapaikkahakemuksen peruneille oma yksikkö, jossa valmistellaan heidän palauttamistaan. Kaikkialla vastaanotto ei ollut suopeaa. Hallitus haluaa kerätä sakoilla lisää rahaa valtiolle – ”Se ei ole rangaistusjärjestelmän tarkoitus”

Tätä tapahtuu harvoin: Opettajatkin varsin valmiita lakkoon. Mikäli neuvotteluratkaisua ei saada aikaan ja pakkolakipaketti tulee voimaan, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ voisi olla valmis lakkoon. – Korostan, että OAJ ei nytkään pyri lakkoon. Pyrimme ratkaisuun ja sopimukseen. Jos niihin ei päästä ja pakkolait tulevat, lakkovalmiutemme on todella korkea, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen Taloussanomille. OAJ:n lakkoilu on harvinaista, sillä liitto on ollut lakossa viimeksi vuonna 1984, jolloin syynä oli huono palkkakehitys. Palkkaukseen liittyvä lakko oli lähellä myös vuonna 1995. Lännen Median kyselyssä selvisi, että hallituksen pakkolakeja vastaan ollaan valmiita lakkoilemaan laajasti. OAJ:stä kyselyyn vastasi 13 ihmistä, joista 11 tuki lakkoon ryhtymistä, mikäli hallitus ei peru suunitelmiaan niin sanotuista pakkolaeista. Koulutukselle kylmää kyytiä Luukkaisen mukaan pakkolakikokonaisuudessa ja sopimusoikeuden rajoittamisessa on OAJ:lle kyse todella suuresta periaatteellisesta kysymyksestä.

Myös Pro valmis lakkoon. LM:n kysely: Vahva ja laaja lakkorintama uhkaa Suomea, jos hallitus ei peru työelämälakejaan. SAK, STTK ja Akava ovat pitkälti valmiita turvautumaan lakkoihin, jos hallitus ei muuten peru pakkolaeiksi kutsuttuja työelämälakejaan. Tämä selviää Lännen Median kyselystä, johon vastasi yhteensä 207 palkansaajakeskusjärjestöjen ja keskeisten ammattiliittojen hallituksien jäsentä.

Reilu 64 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että edustamansa ammattiliiton tai keskusjärjestön jäsenten tulisi ryhtyä tänä vuonna lakkoon, jos hallitus ei muuten peru pakkolakiesityksiään. Vankin kannatus lakoille löytyy SAK:sta, jonka hallituksen jäsenistä yli puolet vastasi kyselyyn. Heistä kaikki kannattavat lakkolinjaa. Toimihenkilöiden STTK:ssa lakkokannatuksen ammattikohtainen hajonta on suurempaa, mutta esimerkiksi suuret ammattiliitot Pro ja Tehy ovat LM:n kyselyn perusteella valmiita lakkoon.

Akavalaisten vastaajien keskuudessa lakkokannatus on selvästi heikointa. 55 vastaajasta lakkoa kannattaa 20 vastaajaa, kun ajatusta vastustaa 29 vastaajaa. Sipilä: Lisäleikkaukset uhkaavat jos kilpailukyky ei parane. Punavihreä oppositio käy keväällä pakkolakien kimppuun. Puoluejohtajataistelua käyvä vasemmistoliitto ei ole onnistunut houkuttelemaan kannattajia samaan tahtiin kuin SDP. SDP on Ylen Taloustutkimuksella teettämän mielipidemittauksen mukaan suurin puolue 22,7 prosentin kannatuksella. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen myöntää olevansa pettynyt.

Vasemmistoliiton kannatus on 7,3 prosenttia. Opposition pitää Pekosen mielestä pysyä nyt yhtenäisenä. – Ei oppositio rakoile. Jos haluamme saada aikaan muutoksen, se vaatiii , että sekä demarit, vihreät että vasemmistolitto vahvistuvat entisestään, Pekonen sanoo. Punavihreän opposition kevään ykköstavoite on hallituksen suunnittelemien pakkolakien kaataminen. Välikysymyksissä on eroja Edes punavihreä oppositio ei ole yhtenäinen, kun tarkastelee syksyn välikysymyksiä. Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto sanoo, että hallintarekisteri-välikymys oli puolueelle erityisen tärkeä. Ylen joulukuun mielipidemittauksessa vihreiden suosio notkahti hivenen.

Naisparien äitiyslakia pusketaan taas eduskuntaan – Sateenkaariperheen äiti: "Nykysysteemi tuntuu kiusanteolta" Äitiys- ja isyyslaissa on kyse synnyttäjän puolison ja lasten aseman vahvistamisesta. Tammikuussa voimaan astuva isyyslaki mahdollistaa avoliitossa elävälle heteromiehelle isyyden tunnustamisen neuvolassa jo ennen lapsen syntymää. Samaa käytäntöä on pitkään toivottu myös kahden äidin perheisiin. Äitiyslain piti olla osa isyyslakipakettia, mutta pitkän väännön jälkeen naisparien asema päätettiin jättää siitä pois.

Nykyisen lainsäädännön mukaan synnyttäneen äidin samaa sukupuolta oleva puoliso joutuu adoptoimaan perheeseen syntyneen lapsen ollakseen juridisesti toinen vanhemmista. Adoptioprosessi saattaa kestää, paikkakunnasta riippuen, yhdestä kahteen kuukautta, jopa vuoden, lapsen syntymästä. –Tilanne on lapselle ongelmallinen, jos vanhemmille tulee ero tai jos jompikumpi vanhemmista kuolee ennen kuin adoptio on vahvistettu. Synnytyksen jälkeen perhe joutuu näytille sosiaalivirastoon Viime vuonna Suomessa astui voimaan noin 140 naispariperheiden sisäistä adoptiota. Valtiovalta aikoo pistää jäihin miljardien sairaalasuunnitelmat. Suomessa on meneillään sairaalarakentamisen buumi. Kymmenien erikoissairaanhoidon hankkeiden yhteissumma nousee lähes neljään miljardiin euroon. Perusterveydenhuollon suunnitelmat nostavat summaa toisella mokomalla. Ministeriöissä ei ole katsottu hyvällä, että suuria sairaalahankkeita viritellään ympäri Suomea juuri valtaisan sote- ja itsehallintoalueuudistuksen edellä.

Ministeri Juha Rehula onkin saarnannut pitkin syksyä ja ympäri Suomea sairaalarakentamisen vapaaehtoisen lykkäämisen puolesta, mutta laihoin tuloksin. Siksi valmistelussa on nyt kovemmat konstit. Vireillä on sairaalainvestointien lykkäyslaki. – Julkisuudessa ministerit ovat vedonneet päättäjiin näissä asioissa, mutta ehkä tässä tarvitaan lansäädäntötoimenpiteitä. Investointien lykkäysmääräyksiä on aiemmin annettu muun muassa yliopistojen ja puolustusvoimien uudistushankkeiden yhteydessä. – Rakennemuutostilanteissa on yleensä pyritty isoja päätöksiä lykkäämään, jotta saadaan rakennemuutos ensin valmiiiksi. Ryhmätoverikin torppaa Huhtasaaren kommentin: "Ihmisoikeudet ovat loukkaamattomat" Hakkarainen: "Minareettien möly tulee Suomeenkin, jos emme nyt pane hanttiin" Pätkätyöntekijät pelkäävät toimeentulonsa puolesta – "Moni ihminen on tähän pyörittämiseen tosi väsynyt"