Janette
Lännen Median kysely: Pakkolait johtavat palkkasotaan - Lännen Media Oy - Politiikka. Lännen Median kysely: Pakkolait johtavat palkkasotaan Hallituksella ja Suomella on edessä raskas syksy, jos hallituksen valmistelemat pakkolait tulevat voimaan. Tähän voi tulokseen voi päätyä Lännen Media tiistaina julkaiseman työmarkkinakyselyn perusteella. Sen mukaan työmarkkinajohtajat uskovat, että pakkolait johtaisivat palkkasotaan, kun liitot ensi syksynä neuvottelevat työehdoista.
Korotuksia vaadittaisiin sen takia, että monilla aloilla pakkolait pidentäisivät työaikaa ja heikentäisivät esimerkiksi lomaltapaluukorvauksia. Pakkolailla hallitus haluaa parantaa yritysten kustannuskilpailukykyä alentamalla työn yksikkötyökustannuksia viidellä prosentilla. Jos pakkolait johtavat palkankorotuksiin vaikka lakkojen voimalla, pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen pakkolakihanke voi kääntyä itseään vastaan. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n päättäjistä samaa mieltä on 84 prosenttia. Kaikista vastaajista 80 prosenttia oli palkankorotusvaatimusten kannalla. Tehy laski: Pakkolait veisivät 10 prosenttia palkasta. Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy arvostelee voimakkaasti hallituksen kaavailemia pakkolakeja. Järjestö on laskenut, että lait leikkaisivat jopa kymmenen prosenttia koulutetun hoitohenkilökunnan palkoista. Tehyläiset karsastavat etenkin lomaoikeuksiin kajoamista, koska ne ovat aikanaan neuvottelukierroksilla korvanneet osittain palkankorotuksia.
Tehyn hallitus toteaakin kannanotossaan, että se ei hyväksy pakkolakiesityksiä, sillä ne heikentäisivät palkkojen ja ostovoiman lisäksi alan vetovoimaisuutta ja kohtelisivat epäoikeudenmukaisesti naisvaltaista alaa. – Asiantuntija toisensa jälkeen on lisäksi tyrmännyt pakkolakien taloudelliset hyödyt. Myös lakiesitysten perustuslain ja kansainvälisten sopimusten mukaisuutta on epäilty, sanoo Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo tiedotteessa.
Tehy arvioi, että tulossa on näillä näkymin kaoottinen työmarkkinasyksy. – Pattitilanne on pystyttävä purkamaan neuvotteluteitse. . ∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇ Heinäluoma: Työmarkkinoilla tarvitaan sovittelijaa - pakkolait peruttava. Sdp:n kansanedustaja Eero Heinäluoma uskoo, että hallituksen toivoma yhteiskuntasopimus voidaan saada aikaan hyvinkin nopeasti. Hänen mielestään työmarkkinaosapuolten "kannat eivät ole älyttömän kaukana toisistaan". Hallituksen valmisteleman kilpailukykypaketin eli pakkolakien vuoksi tilanne on kuitenkin sen verran pahasti solmussa, että Heinäluoma toivoo sovittelijaa ratkaisemaan tilannetta. "Jos olisi ammattitaitoinen henkilö sovittelijana - tyyppiä Lauri Ihalainen, joka saisi vapaat kädet rakentaa (yhteiskunta)sopimuksen, niin uskon että sopimus voisi syntyä hyvinkin nopeasti", Heinäluoma sanoo Talouselämän haastattelussa.
Ay-liikkeessä on uhattu käynnistää poliittisia lakkoja pakkolakien kumoamiseksi. Hänen mukaansa Juha Sipilän (kesk) hallitus kantaa suurimman vastuun työmarkkinatilanteen ajautumisesta umpikujaan. Heinäluoman mielestä myös työlainsäädännön uudistaminen paikallisen sopimisen edistämiseksi on "vaikea pala". Lue Heinäluoman koko haastattelu tämän viikon Talouselämästä. Eduskuntaryhmät torjuvat tietoliikenteen massavalvonnan – kansalaisille oikeus tietojensa tarkistamiseen - Politiikka. Eduskuntaryhmät torjuvat tietoliikenteen massavalvonnan – kansalaisille oikeus tietojensa tarkistamiseen Suurin osa eduskuntaryhmien puheenjohtajista on sitä mieltä, että Suomessa ei pidä sallia tietoliikenteen massavalvontaa edes kansallisen turvallisuuden nimissä. Eduskuntaryhmien puheenjohtajat korostavat HS:n kyselyssä myös kansalaisten oikeutta tarkistaa omat tietonsa, jotka hankitaan uuden valmisteilla olevan tiedustelulainsäädännön perusteella.
Helsingin Sanomat kysyi kaikilta eduskuntaryhmien puheenjohtajilta, mitä mieltä he ovat Sveitsissä käyttöön otetuista verkkovalvonnan ja tiedustelun pelisäännöistä. Sveitsi on noin viisi vuotta Suomea edellä lainsäädäntöhankkeessa, jonka perusteella viranomaiset voivat valvoa entistä tarkemmin kansalaisiaan ja heidän viestintäänsä. Artikkelin Sveitsin verkkovalvonnasta voit lukea tästä. Tietoliikenteen massavalvonta on ollut käytössä esimerkiksi Yhdysvalloissa, ja myös Ruotsi seuloo kaikkea rajat ylittävää tietoliikennettä. Reserviläinen: Rauhanturvaajat saavat veteraanistatuksen. Suomalaiset rauhanturvatehtävissä palvelleet saavat virallisen veteraanistatuksen, kertoo Reserviläinen.
Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Paavo Kiljunen sanoo Reserviläiselle, että rauhanturvatehtävissä palvelleille valmistellaan veteraanikorttia ja se saadaan käyttöön todennäköisesti vuoden lopulla. Hänen mukaansa tarkoitus on, että Suomen Rauhanturvaajaliitto pohtii Puolustusvoimien kanssa veteraanikortin sisältöä eli sitä, mitä etuuksia veteraanit saisivat. Etuudet voisivat koskea esimerkiksi paikallisliikennettä, Kiljunen havainnollistaa. Veteraanistatuksen saavia olisi kymmeniätuhansia, Reserviläinen kirjoittaa. Niin sanottu kriisinhallintaveteraanikortti on tarkoitus lähettää joulukuun alkuun mennessä kaikille niille noin 45 000 suomalaiselle, jotka ovat olleet mukana kriisinhallinta- tai rauhanturvaamistehtävissä, vanhempi osastoesiupseeri Mika Peltoniemi puolustusministeriöstä vahvistaa Ylelle.
Väistyvä oikeusministeriön kansliapäällikkö: Hallitukseen tarvittaisiin juristi. Kolmikantavalmistelu on aina ollut erilaista, sanoo Tiina Astola. Oikeusministeriön kansliapäällikön tehtävästä Euroopan komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston pääjohtajaksi siirtyvä Tiina Astola tietää mistä puhuu. Astola on toiminut oikeusministeriön kansliapäällikkönä vuodesta 2007. Jo sitä ennen hänellä oli takanaan merkittävä ura ministeriössä. Pakkolakeja valmisteltu poikkeuksellisella kiireellä Astola viittaa kolmikannan erityislaatuisuudella hallituksen kilpailukykypakettiin, eli pakkolakeihin. Niitä on Astolan mukaan tehty kovemmalla kiireellä kuin koskaan aikaisemmin kolmikantavalmistelun yhteydessä. Astola ei silti niele oppositiopuolueiden kritiikkiä, jonka mukaan kilpailukykypaketin lainvalmistelu on ollut huonoa. Kilpailukykypaketin lainvalmistelu on tehty vauhdilla, hyvä lainvalmistelu vaatisi aikaa.
. – Voidaan joutua sellaisiin tilanteisiin, että on valittava, haluammeko tätä muutosta nyt, vai haluammeko tehdä hyvää lainvalmistelua, varoittaa Astola. Kokoomuksen uusi puoluesihteeri valitaan nopealla aikataululla. Kokoomuksen puoluesihteeri Minna Arve siirtyy Turun kauppakamarin toimitusjohtajaksi kuukauden kuluttua. Kokoomuksella on saman verran aikaa valita Arvelle seuraaja. – Tämä tilanne on aktivoitunut sen verran nopeasti, että puoluehallitus käsittelee tätä alkuviikosta.
Ja sen jälkeen katsotaan askelmerkit, että miten edetään, kertoo puoluevaltuuston puheenjohtaja Mari-Leena Talvitie. Kyseessä on vuoden ensimmäinen, jo aiemmin sovittu kokous. – En koe, että tilanne olisi mitenkään hankala. Meillä on puoluekokousvuosi, ja puoluevaltuusto kokoontuu normaalistikin jo kuukauden päästä. Arven nopea lähtö on herättänyt spekulaatioita lähdön syistä.
. – Puoluesihteeri on nauttinut ja nauttii edelleen puoluevaltuuston luottamusta, Talvitie tähdentää. Seuraajaehdokkaita riittävästi Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen on ollut niin ikään tyytyväinen Arven toimintaan puoluesihteerinä. – Lähtö tapahtui täysin Minnan omasta aloitteesta, koska hän tuli valituksi työtehtävään Turussa. Pakolaisten huono kohtelu ajaa turvapaikanhakijoita Venäjältä Suomeen. Moskova Sana pohjoisesta reitistä Norjaan ja Suomeen on levinnyt laajalti Venäjällä oleskelevien pakolaisten joukossa. Eurooppaan mielisi myös egyptiläinen Aziz Abdalla. – Haluaisimme lähteä täältä, mutta meillä ei ole mitään henkilöllisyystodistusta junalla tai lentokoneella matkustamista varten Murmanskiin, teini-ikäinen Abdalla kertoo sujuvasti venäjäksi. Henkilöllisyystodistus eli käytännössä passi on pakollinen myös maasta poistumiseen. Lisäksi viisumia tai oleskelulupaa vailla oleva kolmannen maan kansalainen tarvitsee oikeudesta saatavan karkotuspäätöksen, jotta Venäjän rajaviranomaiset päästävät hänet hakemaan turvapaikkaa Norjaan tai Suomeen.
Arvio: Venäjällä 100 000 Eurooppaan pyrkivää ihmistä Abdalla on koptilaiskristitty. Perhe saa suojaa ja ruokaa kirkolta. Pakolaisia auttavan Grazhdanskoje sodeistvije -kansalaisjärjestön johtaja Svetlana Gannushkina arvioi, että Venäjällä on vähintään 100 000 kolmannen maan kansalaista, jotka pyrkivät turvapaikanhakijaksi Eurooppaan. Kokoomuksen puoluesihteeri vaihtuu, uusi valitaan helmikuussa. Kokoomuksen puoluesihteeri vaihtuu. Kokoomuksen nykyinen puoluesihteeri Minna Arve on valittu Turun kauppakamarin toimitusjohtajaksi. Hän siirtyy uuteen tehtäväänsä helmikuun 15. päivänä, kokoomus kertoo tiedotteessaan. Kokoomuksen puoluevaltuusto valitsee uuden puoluesihteerin kokouksessaan 13. helmikuuta. Puoluehallituksessa valintaprosessista keskustellaan maanantaina. Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Alexander Stubb kiittää tiedotteessa Arvetta tämän tekemästä työstä. Kokoomuksen puoluesihteerin tehtävä on yksi Suomen kiinnostavimmista työtehtävistä, sanoo puolestaan Arve.
Arve valittiin kokoomuksen puoluesihteeriksi lokakuussa 2014. Soini: Iran-päätös edistää rauhaa. Ulkoministeri Timo Soini (ps.) on tyytyväinen Iranin ydinohjelmasta syntyneeseen sopuun ja talouspakotteista luopumiseen. Soinin mielestä päätös lisää laajemminkin kansainvälistä kauppaa ja kanssakäymistä, mikä myös edistää rauhaa. – Suomen ja Euroopan intressi on saada tällaiset maat avautumaan, käydä kauppaa ja kanssakäymistä.
Sillä on seurauksia poliittiselle puolelle ja sotien rahoittaminen ja tukeminen muuttuu vaikeammaksi. Soinin mielestä on myös tärkeää että sopimuksen noudattamista valvotaan tarkasti. Sopimuksen mukaan Iranin tulee pidättäytyä uraanin rikastamisesta ja sitä kautta ydinaseen kehittämisestä. – Nyt poistuvissa talouspakotteissa olivat mukana EU, Yhdysvallat ja YK. . – Kyllä Iranin ydinohjelmaa myös seurataan tarkasti. Iranin ja Saudi-Arabian välit huolestuttavat Pakotteiden poistaminen ja kauppasuhteiden avaaminen avaa Irania maailmalle. Soinin mukaan ongelman ja toivottavasti myös ratkaisun ydin piilee alueen maiden tulehtuneissa väleissä.
Professorit: Laissa ei estettä rasististen katupartioiden kieltämiselle. Kahden oikeustieteen professorin mukaan hallituksella ei ole oikeudellista estettä katupartioiden kieltämiselle. Pikemminkin hallituksella saattaa olla kansainvälisiin sopimuksiin perustuva velvollisuus tuomita ryhmien toiminta. – Perustuslain näkökulmasta mitään ehdotonta estettä kieltämiselle ei ole. Sen sijaan meillä on YK:n rotusyrjintäsopimukseen perustuva velvollisuus kieltää tällaisten rasistisin motiivein toimivien järjestöjen toiminta, sanoo oikeustieteen professori Juha Lavapuro Turun yliopistosta. Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen arvioi, että perusoikeuksiin kuuluva ilmaisun- ja kokoontumisenvapaus ei tule asiassa vastaan. – Se ei oikeuta sellaista toimintaa, että rasistisissa tarkoituksissa tuolla on joku joukko muka järjestystä ja turvallisuutta ylläpitämässä. Pikemminkin sellainen joukko toimii tavalla, joka tuottaa turvattomuutta ja haittaa yleistä järjestystä Suomessa, Ojanen sanoo.
Kansainväliset sopimukset eivät suojele rasistisia ryhmiä. Kuka joutuukaan maksajaksi? Aluehallintouudistus epäilyttää sekä isoja että pieniä kaupunkeja. Hallitus on päättänyt, että Suomeen tulee 18 itsehallinto- ja 15 sote-aluetta. Tänään julkaistun "Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys itsehallintoalueita muodostettaessa” -selvityksen mukaan 18 samalla kaavalla muodostettua itsehallintoaluetta ei voi toimia koko Suomessa. Tutkija Timo Aron mielestä suurten kaupunkien ja kaupunkialueiden erityispiirteet pitäisi huomioida erillisellä lainsäädännöllä, kun itsehallintoalueita ja niiden tehtäviä muodostetaan. – Suurimpiin kaupunkeihin kohdistuu merkittävästi työllisyyteen, maahanmuuttoon, sosilaaliseen syrjäytymiseen sekä eriytymiskehitykseen liittyviä haasteita.
Ne vaativat palvelu- ja kustannusrakenteelta ihan erilaisia ratkaisuja kuin sellaisilla alueilla, joilla nämä haasteet eivät ole niin suuria, Aro sanoo. Espoolle voisi sopia myös yksi itsehallintoalue Kun näitä kustannusrakenteita aletaan harmonisoimaan, se johtaa siihen, että tehokkaasti asiansa hoitaneet kunnat kärsivät. Aro: Isot joutuvat kannattelemaan pieniä.
Sipilä tuomitsi ulkomaalaisvastaiset katupartiot: "Niitä ei tarvita" SDP:n Rinne: Yksityiset katupartiot voivat lisätä turvattomuuden tunnetta. SDP suhtautuu hyvin kielteisesti Soldiers of Odinin eli Odinin sotilaiden kaltaisiin järjestöihin, sanoo SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. Hänen mukaansa puolue myös tuomitsee kaikenlaiset rasistiset katupartiot yksiselitteisesti. – Oikeusvaltiossa kenenkään ei pidä ottaa oikeutta omiin käsiinsä eikä ajaa omia ideologisia tavoitteitaan synnyttämällä pelkoa ja turvattomuutta, Rinne kirjoittaa yhteisöpalvelu Facebookissa. SDP suhtautuu hyvin kielteisesti Soldiers of Odinin kaltaisiin järjestöihin ja tuomitsee kaikenlaiset rasistiset katupartiot yksiselitteisesti. . – Antti Rinne Aiemmin myös vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö ja RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund ovat kommentoineet Odinin sotilaita ja todenneet, ettei järjestö tunnuksineen ole neutraalia yhteisön valvontaa.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan järjestyksenpito kuuluu Suomessa poliisille eikä ulkomaalaisvastaisia katupartioita tarvita. Stubb: Hallitus keskustelee katupartioiden kieltämisestä. Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) tyrmää ulkomaalaisvastaiset katupartiot. Hänen mukaansa kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen ei voi tapahtua oman käden oikeudella. – Kaikki rasistiset katupartiot on tuomittava ja kiellettävä. Meillä on viranomaiset, jotka pitävät huolen siitä, että vihapuhetta ei kerta kaikkiaan tässä maassa hyväksytä.
Tässä asiasta vastaava sisäministeri Petteri Orpo on on ollut yksiselitteisen selkeä, Stubb kommentoi. Hallitus voi Stubbin mukaan kieltää katupartiot. Hallitus aikoo kokoontua pohtimaan tähän liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Lainsäädäntö voi tulla asiassa vastaan, sillä Suomessa ilmaisun- ja kokoontumisvapaus kuuluu perusoikeuksiin. – Käymme [hallituksessa] keskustelun. Uutenavuotena tehdyt ilmoitukset naisiin kohdistuvista seksuaalirikoksista Helsingin keskustassa ovat Stubbin mukaan huolestuttavia. . – Eniten huolestuttaa naisten asema. Puolueet puivat suuria vaalijärjestelmän muutoksia lähiviikkoina – Uudenmaan jaosta ja listavaaleista kiistaa? Puoluesihteereiden arvioitavaksi lähtee torstaina niin sanottu demokratiapaketti, jota on pohjustettu virkamiestyönä. Se pitää sisällään perusasioita uusien maakuntien järjestäytymisestä kuten miten maakuntavaltuustot valitaan ja minkä kokoisia ovat vaalipiirit.
Mukana on myös kysymyksiä vaalirahoituksesta, vaalikelpoisuuden rajoittamisesta ja vaalijärjestelmän uudistamisesta. Myös viime päivinä puhuttanut listavaalikysymys on mukana. Puoluesihteeriryhmää alkaa vetämään suurimman puolueen, keskustan, puoluesihteeri Timo Laaninen. Hän aikoo kutsua puoluesihteerit koolle parin viikon kuluessa. Ensimmäisessä tapaamisessa arvioidaan tapaamisten tarve ja aikataulu. Miten Uusimaa jaetaan? Virkamiehet suosittavat, että maakuntavaaleissa vaalipiiri olis sama kuin maakunta, mutta Uusimaa nousee aivan ilmeisesti puoluesihteereiden pöydässä kiistan aiheeksi.
Timo Laanisen mukaan puolueiden tavoitteena on oltava laaja yksimielisyys niin vaalipiirejä kuin vaalitapaakin koskevissa uudistuksissa. Perussuomalaiset vastustaa Lapin pilkkomista. Pakkolakilausuntojen jatkoaika yllätti hallituksen epämieluisasti. Keskusta ja Sdp kiistelevät työmarkkina-ahdingosta - Lakko - Politiikka. Lännen Median kysely: Pakkolait johtavat palkkasotaan - Lännen Media Oy - Politiikka. Niinistö: Turvapaikanhakijoiden hyväksyttävä keskeiset arvomme, muuten ei voi jäädä Suomeen. Stubb pahoitteli eduskunnalle virheellistä lausuntoaan – ”Pyydän nöyrästi anteeksi” - Oppositiopolitiikka - Politiikka.
Karlsson 6.12.2015. Sipilä: Yhteiskuntasopimukselle ei ole jatkon edellytyksiä – pakkolait eduskuntaan helmikuussa - Yhteiskuntasopimus - Politiikka. Juha Sipilä ja VM:n asiantuntijat kääntäisivät liittovaltiokehityksen. Obama Erdoğanille: USA tukee Turkin oikeutta puolustaa itseään ja ilmatilaansa. Pariisin ilmastokokous kokoaa suuret vaikuttajat – Yle näyttää suorana verkossa. Stubb kertoo kiistellystä hallintarekisteristä – Yle näyttää suorana.