Data tallentuu dna-molekyyliin. Nick Goldman tutkii syntetisoitua dna:ta. Kuva European Molecular Biology Laboratory. Euroopan bioinformatiikkainstituutin (EMBL-EBI) tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jonka avulla informaatiota voidaan tallentaa dna-molekyyliin. Nature-lehdessä julkaistu menetelmä mahdollistaa järjettömän suurien tietomäärien tallentamisen hyvinkin pieneen tilaan. Yhteen kahvikupilliseen dna:ta voisi tallentaa ainakin sata miljoonaa tuntia korkealaatuista videota. Tallennuskapasiteetille on tarvetta, sillä maailmassa on jo nykyään kolmen zettatavun verran dataa, biologisen vaihtoehdon kehittäneet tutkijat sanovat. Kyse on 3 000 miljardista miljardista tavusta. Tietojen pitkäaikainen tallentaminen on kallista.
Dna:n tiedetään säilövän informaatiota hyvin pitkiäkin aikoja luotettavasti. Dna:n lukeminen on ollut jo toista vuosikymmentä suhteellisen yksinkertaista. EMBL-EBI:n tutkija Nick Goldman kollegoineen kehitti koodin kiertääkseen nämä kaksi ongelmaa. Salaisuus paljastui: Kadonnut kuningas löytyi parkkipaikan alta. DNA-testi on vahvistanut Englannin ainoan kateissa olleen monarkin ruumiin sijaintipaikan. 1400-luvulla hallinneen Englannin kuninkaan Rikhard III:n ruumista etsineet Leicesterin yliopiston tutkijat kaivoivat syyskuussa Leicesteristä vanhan luostarin alueelta, nykyiseltä parkkipaikalta esiin miesvainajan jäänteet.
Luurangossa olleet skolioosin, eli selkärangan vinouman merkit ja vammat vastasivat tietoja Rikhardista, mutta lopullinen varmuus saatiin vasta testien jälkeen. DNA-testissä verrattiin parkkipaikan alta löytyneistä jäänteistä otettua DNA-näytettä Rikhardin sukulaisen DNA-näytteeseen. Rikhard III kuoli vuonna 1485 taistelussa ollessaan vain 32-vuotias. Rikhard III on ollut ainoa englantilainen monarkki, jonka hautapaikka on ollut kateissa. Hänen hautakirkkonsa hävisi Englannin uskonpuhdistuksen myllerryksessä, mutta Leicesterin yliopiston arkeologit pääsivät sen raunioiden jäljille maatutkan avulla. Raiskaustutkinta umpikujassa - identtiset kaksoset dna:ta myöten liian samanlaisia - Ulkomaan uutiset.
Tutkimus: Sama geenivika viiden mielen taudin ja vaivan taustalla. Skitsofreniasta, autismista, kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, vakavasta masennuksesta ja ADHD-ylivilkkaushäiriöstä kärsivillä on perimässään yhteinen riskitekijä, kertoo tuore yhdysvaltalaisjohtoinen tutkimus, johon osallistui tiedemiehiä ja -naisia 19 maasta. – Näitä sairauksia on pidetty aivan erillisinä, mutta rajat eivät ehkä olekaan kovin terävät, sanoo Jordan Smoller, yksi tutkimuksen johtajista. Tutkimuksessa selvitettiin 33 000 sairaan ja 28 000 terveen geenien pieniä eroavaisuuksia. Niitä löytyi geeneistä, jotka säätelevät kalsiumin kulkua aivosoluissa. Lääketieteellisessä The Lancet-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa korostetaan, että myös muilla geeneillä sekä ympäristötekijöillä on vaikutusta, joten helppoa vastasta tutkimuksesta ei ole saatavissa.
Ensilupaus paremmista hoitokeinoista Varauksista huolimatta tuloksia pidetään hyödyllisenä edistysaskeleena hoitokeinojen kehittelyssä. German team sequences full Neanderthal genome for the first time and makes it available to scientists for FREE. Scientists from Germany's Max Planck Institute sequenced genome from toe bone found in southern SiberiaNew techniques allowed them to sequence every position in the genome 50 times over for greater accuracyThey hope it will help answer questions about our own genetic history and how we're related to Neanderthals By Damien Gayle Published: 14:52 GMT, 20 March 2013 | Updated: 17:26 GMT, 20 March 2013 Sequenced: The first full Neanderthal genome has been sequenced and made available free-of-charge by the Max Planck Institute The first complete Neanderthal genome sequence has been completed and made available free-of-charge to researchers across the world.
Scientists from the Max Planck Institute for Evolutionary Anthropology in Leipzig, Germany, have made the data available as a free download from their website. The group will present a paper describing the genome later this year. In the 2010 draft version of the Neanderthal genome, each position was determined, on average, once. Genetiikka määrää, kuka jää nikotiiniin koukkuun. Kuva Mirva Kakko / Kuvaryhmä / SKOY. Tuhatta uusiseelantilaista syntymästä 38-vuotiaaksi seurannut tutkimus vahvisti, että tupakkaan jää huomattavasti helpommin koukkuun, jos on perinyt nikotiiniaddiktiolle altistavat geenit.
Yhdysvaltalaiset, brittiläiset ja uusiseelantilaiset tutkijat kävivät läpi aiemmat tutkimukset tunnistaakseen nikotiiniaddiktion geneettisen riskiprofiilin. He vertasivat tätä profiilia geenitestattuun uusiseelantilaisaineistoon ja havaitsivat, että korkean riskiprofiilin yksilöt ajautuivat teini-iässä muita helpommin kokeilijoista päivittäisiksi tupakoijiksi ja sen jälkeen he muita useammin alkoivat polttaa yli askin päivässä. JAMA Psychiatry -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan korkean geneettisen riskiprofiilin tupakoijat olivat myös muita todennäköisemmin epäonnistuneet yrityksissään lopettaa tupakointi. Sen sijaan geneettinen riski ei ennustanut sitä, kokeileeko yksilö tupakkaa.
Aineistossa 70 prosenttia oli kokeillut polttamista. DNA test reveals 80 markers for inherited cancer risk. 27 March 2013Last updated at 12:01 ET By Fergus Walsh Medical correspondent This chip was used to identify genetic markers More than 80 genetic markers that can increase the risk of developing breast, prostate or ovarian cancer have been found in the largest study of its kind. The DNA of 200,000 people - half of them with cancer and half without - was compared, revealing an individual's inherited risk of the diseases. British scientists, who led the research, believe it could lead to a DNA screening test within five years. They also hope it will boost knowledge of how the cancers develop. The research was led by scientists at the University of Cambridge and the Institute of Cancer Research (ICR) in London and funded by Cancer Research UK (CRUK) and the Wellcome Trust.
The main findings are published in five articles in the journal Nature Genetics. Continue reading the main story Each of us is born with a genetic hand of cards passed down from our parents. Inherited cancer risk Prostate. HeLa publication brews bioethical storm. The descendants of Henrietta Lacks have objected to the publication of her tumour cells' genome. When Lars Steinmetz and his team published the genome of the world’s most famous human cell line earlier this month1, they did not imagine that the work would become a bioethical lightning rod. He and his group at the European Molecular Biology Laboratory in Heidelberg, Germany, saw the HeLa cell genome as a helpful resource for their work examining how gene variants influence basic biological functions, and for the countless other scientists studying the same cell line.
But the descendants of Henrietta Lacks — whose cervical tumour gave rise to HeLa cells — saw otherwise, as did other scientists and bioethicists. In response, Steinmetz and his team pulled the genomic data from public databases. Swirling questions In many ways, HeLa cells pose a unique dilemma, says Ellen Wright Clayton, a bioethicist and lawyer at Vanderbilt University in Nashville, Tennessee.
Privacy concerns Object lessons. Tutkijat arvelevat ratkaisseensa elimistön vanhenemisen salaisuuden. Yhdysvaltalaistutkijat kertovat paikantaneensa aivoista ensi kertaa alueen, joka kontrolloi fyysistä vanhenemista. He sanovat onnistuneensa jo vaikuttamaan hiirien elimistön vanhenemiseen. Ihmisillä kokeita ei ole vielä tehty. Albert Einstein -yliopiston tutkijoiden mukaan elimistön rappeutuminen iän myötä kumpuaa aivojen hypotalamuksesta eli samasta paikasta, joka säätelee myös kasvua, lisääntymistä ja aineenvaihduntaa.
Estämällä hiirien hypotalamuksen NF-kB-molekyylin toimintaa tutkijat aiheuttivat muutoksia GnRH-hormonien tasossa, mikä vähensi lihasten heikentymista ja luukatoa ja tuntui myös ylläpitävän hiirien nokkeluutta, kun hiiriä tutkittiin puolen vuoden päästä kokeesta. Samanlainen vaikutus oli, kun hiiriin ruiskutettiin GnRH-hormonia. Hiiren myös elivät tavallista vanhemmiksi, Nature-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa kerrotaan. Tutkimus ei edistyessäänkään taanne ihmiselle ikuista nuoruutta, mutta se voi auttaa ikään liittyvien sairauksien hoidossa. A Sleep Gene Has A Surprising Role In Migraines : Shots - Health News. Hide captionGeneticist Emily Bates of Brigham Young University was on a team studying the link between sleep patterns and migraine.
Mark A. Philbrick/Courtesy of Brigham Young University Geneticist Emily Bates of Brigham Young University was on a team studying the link between sleep patterns and migraine. hide captionBates experienced migraines as a child. Courtesy of Emily Bates Bates experienced migraines as a child. Mutations on a single gene appear to increase the risk for both an unusual sleep disorder and migraines, a team reports in Science Translational Medicine.
The finding could help explain the links between sleep problems and migraines. And for one member of the research team, Emily Bates, the discovery represents a personal victory. Bates remembers getting a lot of migraines in elementary school. "Loud sounds and light kind of hurt my eyes and my ears and my head," she says. The problem was embarrassing and caused her to miss a lot of school, Bates says. New App Tells Icelanders If Their Hookup Qualifies As Accidental Incest. The world can seem like a mighty small place, but nowhere more so than in Iceland, a country of 320,000 people where getting it on with a relative isn't even a question--the question is, how distantly? Thanks to a new app that warns users if they're too closely related, Icelandic daters can now go to bed feeling a little more assured that they won't eventually run into their one night stand at a family reunion.
The Android app, Islendiga-App or the "App of Icelanders," will sound an "incest prevention alarm" if two closely related users bump their phones together. It combs through the Islendingabok, or the Book of Icelanders, a database that has compiled genealogical information for up to 95 percent of the country's population, and determines whether or not you share a grandparent.
As the AP notes, most people know who their first cousins are, so the app might not be entirely useful. [Yahoo! USA:n korkein oikeus: Vain ihmisen keinotekoista DNA:ta voi patentoida. De-Extinction - Bringing Extinct Species Back to Life - Pictures, News, TEDx Conference. Hiirimakien loisten tutkimus perustuu DNA:n sekvensointiin | Solubiologia | Oppiminen | yle. Gene therapy cures diabetic dogs - health - 12 February 2013.
Five diabetic beagles no longer needed insulin injections after being given two extra genes, with two of them still alive more than four years later. Several attempts have been made to treat diabetes with gene therapy but this study is "the first to show a long-term cure for diabetes in a large animal", says Fàtima Bosch, who treated the dogs at the Autonomous University of Barcelona, Spain. The two genes work together to sense and regulate how much glucose is circulating in the blood. People with type 1 diabetes lose this ability because the pancreatic cells that make insulin, the body's usual sugar-controller, are killed by their immune system.
Delivered into muscles in the dogs' legs by a harmless virus, the genes appear to compensate for the loss of these cells. One gene makes insulin and the other an enzyme that dictates how much glucose should be absorbed into muscles. Two genes good Bosch says the findings build on an earlier demonstration of the therapy in mice. Promoted Stories. 24 new genes linked to nearsighted vision. KING’S COLLEGE LONDON (UK) — Scientists have identified 24 new genes that play a critical role in nearsightedness, a finding that could point to ways to treat and possibly prevent the condition.
Nearsightedness—also known as short-sightedness or myopia—is a major cause of blindness and visual impairment worldwide, affecting 30 percent of Western populations and up to 80 percent of Asian people. At present, there is no cure. During visual development in childhood and adolescence the eye grows in length, but in people with myopia the eye grows too long. Light entering the eye is then focused in front of the retina rather than on it, resulting in a blurred image.
The refractive error can be corrected with glasses, contact lenses, or surgery. Interestingly, the genes did not show significant differences between the European and Asian groups, despite the higher prevalence among Asian people. Source: King’s College London.