background preloader

Ilari

Facebook Twitter

Hakkarainen: Suomi alkaa olla miehitetty maahanmuuttajilla. Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen mielestä Suomi alkaa olla miehitetty maa, koska maahanmuuttajien määrä on paisunut liian suureksi. – Turvapaikanhakijoista 85 prosenttia on miehiä ja he toimivat, niin kuin miehitetyssä maassa tapahtuu.

Hakkarainen: Suomi alkaa olla miehitetty maahanmuuttajilla

Rikoksia tehdään ja niiden määrä vain lisääntyy. Vaikka valtamedia hyssyttelee tosiasioita, niin esimerkiksi poliisista on otettu minuun nimettömänä yhteyttä ja kysytty, että miksi asioista ei kerrota kuten ne ovat, Hakkarainen kertoo. Ulkoministeriöltä tiedotuskampanja turvapaikanhakijoiden lähtömaihin. Ulkoministeriö saa eduskunnalta 230 000 euroa tiedotuskampanjaan, jolla on tarkoitus tavoittaa turvapaikkamatkaa suunnittelevat jo lähtömaissaan. – Käynnissä on suurin kansainvaellus sitten toisen maailmansodan.

Ulkoministeriöltä tiedotuskampanja turvapaikanhakijoiden lähtömaihin

Joukossa on paljon niitä, jotka eivät ole kansainvälisen suojelun tarpeessa. Monen kohdalla Suomi ei vastannutkaan odotuksia ja paluumatkaa jo suunnitellaan, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Ville Vähämäki. Soini: "Nyt on luotava painetta, että saadaan yhteinen, tehokas palautuspolitiikka" EU ponnistelee yhdessä sen eteen, että turvapaikkaa saamattomat maahantulijat saataisiin palaamaan takaisin lähtömaahansa.

Soini: "Nyt on luotava painetta, että saadaan yhteinen, tehokas palautuspolitiikka"

Ulkoministeri Timo Soini kertoi asiasta eduskunnan ala-aulassa ennen eilistä eduskunnan kyselytuntia. – Tässä täytyy luoda painetta. Hyvinkää voi joutua ottamaan jopa 1 300 pakolaista. Maahanmuuttovirasto ei enää nykyisin tiedustele kuntien mielipiteitä yksityisten vastaanottokeskusten sijoittamisesta kuntiin, vaikka kunta joutuu järjestämään palveluita keskusten asukkaille.

Hyvinkää voi joutua ottamaan jopa 1 300 pakolaista

Esimerkkeinä ovat koulu- ja päivähoitopalveluiden järjestäminen alaikäisille lapsille. – Esimerkiksi kotikaupungissani Hyvinkäällä ei ole oltu innostuneita kaupungin puolesta perustamaan kaupungin omistamiin tiloihin vastaanottokeskusta. Toisaalta Hyvinkää on jo vuosia ottanut kuntaansa kiintiöpakolaisia. Yhteensä heitä on otettu noin 200 henkilöä, ja ensi vuonna on tulossa 20 henkilöä lisää. Näin ollen Hyvinkää tekee osansa jo kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta, toisin kuin monet lähikunnat, joissa vastaanottokeskusta ei ole eikä kiintiöpakolaisia ole juuri otettu, perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri tähdentää. Eerola: Haluaako Rinne yhä terveyspalvelut laittomasti maassa oleskeleville?

Hallituksen tekemien tiukennusten myötä yhä useampi turvapaikanhakija tulee saamaan käännytyspäätöksen pois Suomesta.

Eerola: Haluaako Rinne yhä terveyspalvelut laittomasti maassa oleskeleville?

Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola muistuttaa, että moni turvapaikanhakija pyrkii jatkossa jäämään maahan laittomasti. – Tuoreimpien kannatusmittauksien pohjalta on jatkossa olemassa suuri vaara, että SDP ottaa uudelleen esiin maksuttoman terveydenhuollon maassa laittomasti oleskeleville ulkomaalaisille eli ns. paperittomille siirtolaisille, Eerola sanoo. PS esti, Rinne jyrähti SDP:n eduskuntaryhmä ajoi asiaa viime vaalikaudellakin, mutta Kari Rajamäen (sd.) ja perussuomalaisten avustuksella lakiesitys jäi pöydälle, ja raukesi vaalikauden lopussa. Slunga-Poutsalo: Pakolaiskriisin laskua ei saa maksattaa suomalaisella autoilijalla. Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo torppaa Saksan valtionvarainministerin kaavailut elimääräisestä EU-verosta, jolla maksettaisiin pakolaiskriisin kustannuksia.

Slunga-Poutsalo: Pakolaiskriisin laskua ei saa maksattaa suomalaisella autoilijalla

Saksalaiset ovat valmiita rankaisemaan duunareita ylimääräisellä polttoaineverolla pakolaiskriisin rahoittamiseksi. Kokoomus antaa esitykselle tukea. Tällaista kehitystä emme voi missään tapauksessa hyväksyä, puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo toteaa. Slunga-Poutsalon mukaan pakolaiskriisi on karannut eurooppalaisten päättäjien käsistä sinisilmäisen ja vastuuttoman maahanmuuttopolitiikan vuoksi. Nyt sotkulle etsitään maksumiestä, ja siinä sivussa yritetään jälleen kerran hivuttaa liittovaltiohanketta eteenpäin. – Saksan valtiovarainministeri Schäublen ehdotus on tyrmistyttävä. LM: Suuret kaupungit haluavat erityisaseman uudessa maakuntahallinnossa. Aluehallinnon selvitysmies, ministeri Lauri Tarasti pitää kaupunkien huolta tulevaisuudesta turhana.

LM: Suuret kaupungit haluavat erityisaseman uudessa maakuntahallinnossa

Vasemmalla hallituksen opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen. Suuret kaupungit tahtovat erityisaseman tulevassa maakuntahallinnossa, kertoo Lännen Media. Kaupungit katsovat, että yhdenmukainen hallintomalli palvelisi huonosti erilaisia alueita. Ratkaisuna voisi olla erillinen lainsäädäntö kaupungeille ja kaupunkiseuduille. Kaupunkien keskeinen pelko on, että maakuntahallinto söisi eväitä kaupunkiseutujen kehitykseltä. Aluehallinnon selvitysmies Lauri Tarasti pitää kaupunkien huolta tulevaisuudesta turhana. Kaupunkien roolia selvittänyt valtiotieteen tohtori Timo Aro sitä vastoin sanoo Lännen Medialle, että Suomen tulisi ottaa hallintomallia Saksasta. Eerola: Venäjältä saapuvat turvapaikanhakijat käännytettävä pikaisesti. Hallituksen yhdessä sopimat turvapaikkapoliittiset toimenpiteet on saatava nopeasti täytäntöön, perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola sanoo tiedotteessaan.

Eerola: Venäjältä saapuvat turvapaikanhakijat käännytettävä pikaisesti

Eerola korostaa, että Venäjästä on tullut siirtolaisuuden pääväylä. – Norja ei käsittele Venäjältä saapuvien turvapaikanhakijoiden hakemuksia ja on valmistellut ohjeet turvapaikanhakijoiden käännyttämisestä takaisin Venäjälle. Tämä on lisännyt painetta Suomen suuntaan, Eerola toteaa. Eivät kärsi hätää Suurin tulovirta koostuu nyt Venäjällä vuosikausia asuneista afgaaneista. Lännen Media: Pakkolait johtaisivat koviin palkankorotusvaatimuksiin. Hs. Ulkoministeri Soini: EU:n ja Puolan kiistely on ”myrsky vesilasissa” Bryssel.

hs

Ulkoministeri Timo Soinin (ps) mielestä EU:n ja Puolan kiistely oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta on ”myrsky vesilasissa”, joka osoittaa jo laantumisen merkkejä. Soini kertoi EU:n ulkoministerikokouksen yhteydessä maanantaina, että hänen mielestään EU-komission ei olisi pitänyt käynnistää selvitystä siitä, ovatko Puolan uuden hallituksen toimet mediajohtajien ja perustuslakituomioistuimen muuttamiseksi unionin arvojen vastaisia. Asiat olisi pitänyt käydä läpi keskustelemalla. Soini väisti tiedotustilaisuudessa kysymyksen siitä, onko Suomen hallituksessa eriäviä näkemyksiä siitä, miten vakavana Puolan tilannetta pidetään. ”Tämä on EU-komission tekemä aloite, ei tässä ole kansallisvaltioilta mitään kysytty, ei Suomelta sen paremmin kuin keneltäkään muultakaan”, Soini sanoi Brysselissä. PiS voitti yli puolet parlamenttipaikoista, joten sen on helppo tehdä päätöksiä ja säätää lakeja muita kuuntelematta. Eduskuntaryhmät torjuvat tietoliikenteen massavalvonnan – kansalaisille oikeus tietojensa tarkistamiseen - Politiikka.

Eduskuntaryhmät torjuvat tietoliikenteen massavalvonnan – kansalaisille oikeus tietojensa tarkistamiseen Suurin osa eduskuntaryhmien puheenjohtajista on sitä mieltä, että Suomessa ei pidä sallia tietoliikenteen massavalvontaa edes kansallisen turvallisuuden nimissä.

Eduskuntaryhmät torjuvat tietoliikenteen massavalvonnan – kansalaisille oikeus tietojensa tarkistamiseen - Politiikka

Eduskuntaryhmien puheenjohtajat korostavat HS:n kyselyssä myös kansalaisten oikeutta tarkistaa omat tietonsa, jotka hankitaan uuden valmisteilla olevan tiedustelulainsäädännön perusteella. Helsingin Sanomat kysyi kaikilta eduskuntaryhmien puheenjohtajilta, mitä mieltä he ovat Sveitsissä käyttöön otetuista verkkovalvonnan ja tiedustelun pelisäännöistä. Sveitsi on noin viisi vuotta Suomea edellä lainsäädäntöhankkeessa, jonka perusteella viranomaiset voivat valvoa entistä tarkemmin kansalaisiaan ja heidän viestintäänsä.

Artikkelin Sveitsin verkkovalvonnasta voit lukea tästä. Tietoliikenteen massavalvonta on ollut käytössä esimerkiksi Yhdysvalloissa, ja myös Ruotsi seuloo kaikkea rajat ylittävää tietoliikennettä. Kisa kokoomuksen puoluesihteerin paikasta käynnistyi heti – Helsingin piirin toiminnanjohtajaa Janne Pesosta ehdotettu - Kokoomus - Politiikka. Petteri Orpo torjuu spekulaatiot: Kokoomuksen puheenjohtajuus ei kiinnosta - Petteri Orpo - Politiikka. Petteri Orpo torjuu spekulaatiot: Kokoomuksen puheenjohtajuus ei kiinnosta Sisäministeri Petteri Orpo (kok) torjuu ajatuksen kokoomuksen puoluejohtajuudesta tiukasti. ”En ole lähdössä pyrkimään (ehdolle)”, vakuutti Orpo perjantaina HS:n haastattelussa.

Julkisuudessa Orpon on arveltu olevan todennäköisin vaihtoehto puheenjohtaja Alexander Stubbin seuraajaksi. Kokoomuksen puoluesihteeri vaihtuu – Minna Arve Turun kauppakamarin toimitusjohtajaksi - Kokoomus - Politiikka. Kokoomuksen puoluesihteeri vaihtuu – Minna Arve Turun kauppakamarin toimitusjohtajaksi Kokoomuksen puoluesihteeri vaihtuu. Nykyinen puoluesihteeri Minna Arve on valittu Turun kauppakamarin toimitusjohtajaksi. Arve siirtyy uusiin tehtäviin 15. helmikuuta. Arve ei ehtinyt hoitaa puoluesihteerin tehtävää pitkään. Hänet valittiin viestintäalalle siirtyneen edellisen puoluesihteerin Taru Tujusen tilalle syksyllä 2014. ”Kokoomuksen puoluesihteerin tehtävä on yksi Suomen mielenkiintoisimmista työtehtävistä.

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Alexander Stubb kiittää Arvea hänen tekemästään työstä kansanliikkeen eteen. STTK:n Palola torjui Ykkösaamussa Orpon esityksen maahanmuuttajien palkkajoustoista: ”Halpatyömarkkinat eivät ole kenenkään etu” - Antti Palola - Politiikka. STTK:n Palola torjui Ykkösaamussa Orpon esityksen maahanmuuttajien palkkajoustoista: ”Halpatyömarkkinat eivät ole kenenkään etu” Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola torjuu tiukasti ajatuksen maahanmuuttajille maksettavista muita heikommista palkoista. Ylen Ykkösaamussa vierailleen Palolan mukaan se johtaisi ”toisen luokan” työmarkkinoiden syntyyn. ”Siitä on lähdettävä että samasta työstä maksetaan sama palkka”, korosti Palola. Sisäministeri Petteri Orpo (kok) sanoi lauantain Helsingin Sanomissa, että maahanmuuttajien työllistämiseksi on otettava käyttöön poikkeuksellisiakin keinoja.

Niitä voisivat olla esimerkiksi palkkajoustot. Orpo sanoi, että yritykset voivat olla haluttomia maksamaan kielitaidottomille yhtä paljon kuin muille. Palola ei innostu Saksan ja Ruotsin kokemuksista maahanmuuttajien työmarkkinoista. Palola ei ottanut suoraan kantaa kysymykseen ammattiyhdistysliikkeen vastuusta massatyöttömyyteen. Keskusta ja Sdp kiistelevät työmarkkina-ahdingosta - Lakko - Politiikka. Keskusta ja Sdp kiistelevät työmarkkina-ahdingosta Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk) ihmettelee palkansaajajärjestöjen lakkoiluintoa ja perää vastuunottoa talousasioista myös oppositiopuolue Sdp:ltä. Anttila viittaa Lännen Median kyselyyn, jonka mukaan monet palkansaajajärjestöt ovat valmiita suurlakkoon. Hän ihmettelee, miten lakkoilu edistäisi palkansaajien omaa etua, jota yhteiskuntasopimuksen syntyminen eittämättä toisi. ”Nyt palkansaajajärjestöjen jäsenten tulee vaatia omilta johtajiltaan nimenomaan palkansaajille paljon paremman vaihtoehdon eli yhteiskuntasopimuksen neuvottelemista ja solmimista”, Anttila kannustaa.

Lännen Median kysely: Pakkolait johtavat palkkasotaan - Lännen Media Oy - Politiikka. Lännen Median kysely: Pakkolait johtavat palkkasotaan Hallituksella ja Suomella on edessä raskas syksy, jos hallituksen valmistelemat pakkolait tulevat voimaan. Tähän voi tulokseen voi päätyä Lännen Media tiistaina julkaiseman työmarkkinakyselyn perusteella. Sen mukaan työmarkkinajohtajat uskovat, että pakkolait johtaisivat palkkasotaan, kun liitot ensi syksynä neuvottelevat työehdoista. Korotuksia vaadittaisiin sen takia, että monilla aloilla pakkolait pidentäisivät työaikaa ja heikentäisivät esimerkiksi lomaltapaluukorvauksia. Pakkolailla hallitus haluaa parantaa yritysten kustannuskilpailukykyä alentamalla työn yksikkötyökustannuksia viidellä prosentilla. Jos pakkolait johtavat palkankorotuksiin vaikka lakkojen voimalla, pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen pakkolakihanke voi kääntyä itseään vastaan. Valtion budjetti 2016. HS:n perinteinen budjettipuu näyttää, mistä valtion tulot tulevat ja mihin ne menevät.

Hyvä lukija, edessäsi on HS:n perinteinen esitys valtion tuloista ja menoista vuonna 2016. Interaktiivisen version avulla voi selvittää esimerkiksi, kuinka paljon valtio ottaa uutta velkaa tänä vuonna. Klikkaamalla tuloarvioruutua aukeaa lainat-niminen otsake, jota painamalla käy ilmi, että valtion nettolainanotto on 5,3 miljardia euroa. Valtio ottaa siis tänäkin vuonna uutta velkaa. Se johtuu siitä, että valtion tulot eivät riitä menoihin. Jotkut ovat sitä mieltä, että pitkään jatkuneen laman oloissa kiivaampikin velkaantuminen olisi paikallaan talouskasvun tukemiseksi eli kysynnän elvyttämiseksi.

Työllisyyslääkkeistä eripuraa – työministeri Lindström hermostui Arhinmäelle - Politiikka. Hallitus aikoo panna turvapaikanhakijat töihin – Maahanmuuttovirasto lakkauttaa vastaanottokeskuksia - Euroopan pakolaiskriisi - Politiikka.