The Minimalist Guide to Leaving Your Soul-Crushing Day Job. Täällä tehdään hulluna töitä. Lomistako pitäisi vielä tinkiä, jotta saadaan suomalaisten työuria pidennettyä? Homma alkaa mennä jo hölmöläisten peiton leikkuuksi. Tästä oireilee nolo ykkössija sairauspoissaolojen määrässä. SAK:n tutkimus- ja työaika-asiantuntijan Juha Antilan mukaan Elinkeinoelämän keskusliiton väistyvän puheenjohtajan Sakari Tammisen esitys on absurdi, mieltä vailla. – Tamminen haluaa vaarantaa suurten kansanjoukkojen työssä jaksamisen ja työurien pidentämisen, Antila sanoo ja muistuttaa, että ei autostakaan mennä vaihtamaan öljyjä vasta sitten kun se ei kulje. Taloussanomat selvitti eri tilastolähteistä, kuinka paljon raadamme ja kuinka paljon vietämme luppoaikaa. 1. Työaikojen joustavuus on Suomessa Euroopan huippua. 83 prosentissa suomalaisia työpaikkoja työajat joustavat. . – Joustojärjestelmät on laadittu yleensä niin, että työnantaja hyötyy, molemmat hyötyvät tai työantajalle se on yhdentekevää. 2.
Ylitöitä tehdään Suomessa yli eurooppalaisen keskitason. 3. 4. Uskoa vai ei? 5. 6. 7. Time Management System Smackdown. How do you allocate time? Do you find yourself regularly seeking out large blocks of time to complete a task, only to find out afterward that it took a fraction of the expected time? Or do you often find yourself underestimating the time to completion, splitting up a task across multiple interruptions?
Some time management system gurus would argue that every task, however big or small, needs to be scheduled. But even critics of time management generally agree that activities requiring higher focus need long blocks of time set aside. But how long is long? Parkinson’s Law Even before Cyril Northcote Parkinson first postulated his “law” in an essay for The Economist in 1955, the notion that “Work expands so as to fill the time available for it’s completion” has long been a popular assumption. Like Murphy’s Law, Parkinson’s Law was coined by a humorist. Knowledge work is fundamentally different from manual work, but not because it carries more perceived importance or complexity.
Näin pullonkeruulla elää palkkatöitä leveämmin. Sosiaaliturva ei toimi. Nykyjärjestelmä houkuttelee väärinkäyttöön ja vain lisää syrjäytymistä. Näin tykittää ex-ministeri Osmo Soininvaara (vihr.) Taloussanomien haastattelussa. Soininvaara on myös kirjoittanut aiheesta kirjan Sata-komitea – miksi asioista päättäminen on niin vaikeaa (Teos). Kirjassa hän käy kovin sanoin sosiaalidemokraattien ja ay-liikkeen kimppuun. Ne jakoivat hänen mukaansa kansan kahtia kokoomuksen hukatessa historiallisen mahdollisuuden uudistuksiin ja tyytyessä tempputyöllistämiseen. Kirja ei ole opas sosiaaliturvan väärinkäyttöön, mutta Soininvaara näkee terävästi, mitä ympärillä tapahtuu ja sanoo sen myös julki.
Taloussanomien haastattelussa Soininvaara kertoo esimerkkejä siitä, miten sosiaaliturvaa käytetään väärin. – Mies muuttaa pois kotoa Poste Restanteen, mutta tekee sieltä lapsia aiemmalle puolisolleen. Kaupungin omistamien vuokratalojen isännöitsijät ovat hänen mukaansa arvioineet, että 10 prosentissa asunnoista asuu aivan väärä henkilö. Suomi-myytti murtuu: Töitä 1728 tuntia/vuosi. Suomalaiset eivät tee lyhyttä työpäivää, vaikka näin usein uskotellaan. Myytin murtavat OECD:n tilastot, joiden mukaan suomalaiset työskentelevät vuodessa satoja tunteja enemmän kuin monen muun Euroopan maan asukkaat keskimäärin.
OECD:n tilaston nosti ensin esiin Taloussanomat. Tilasto löytyy joulun alla julkistetusta EU:n komission tilaamasta raportista (PDF-tiedosto), joka selvittää EU:n työaikadirektiivin vaikutusta eurooppalaisten työaikoihin ja työelämään. Suomessa tehtiin vuonna 2008 keskimäärin 1 728 tuntia töitä vuodessa. EU-jäsenyys työaikadirektiiveineen on vaikuttanut työn määrään vain vähän: vuonna 1990 keskimääräinen vuosityöaika oli Suomessa 1750 tuntia. Työaikalistauksen (suurenna oheinen kuva klikkaamalla) häntäpäässä ovat Hollanti ja tehokkuuden perikuva Saksa, joissa työtunteja kertyi keskimäärin 1389 ja 1432 vuodessa. Muun muassa Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos on väittänyt suomalaisten työskentelevän liian vähän. Vähemmän tunteja, enemmän tuottoa?
He ovat verouudistuksen häviäjät. Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtama verotyöryhmä luovutti loppuraporttinsa verotuksen kehittämisestä tänään tiistaina. Työryhmän päälinjaus on siirtää verotuksen painopistettä työnverotuksesta kulutuksen verotukseen. Työryhmä esittää muun muassa ansiotuloverojen keventämistä kahdella miljardilla eurolla ja yritysveron laskua 22 prosenttiin 26 prosentista. Kiristyksiä työryhmä tekisi arvonlisäveroon, ympäristö- ja energiaveroihin sekä terveydelle haitallisten tuotteiden veroihin. Myös pääomatuloverotus olisi kiristymässä. Asuntolainojen korkovähennysoikeutta olisi työryhmän mielestä hyvä leikata ja vähitellen poistaa kokonaan.
Työryhmä supistaisi myös kotitalousvähennystä ja esittää muutoksia kiinteistöverotukseen sekä kiristäisi perintö- ja lahjaverotusta. Laajan paketin verotuottojen vaikutus valtion kassaan olisi plus miinus nolla, jos käyttäytymisvaikutuksia ei oteta huomioon. Suuri- ja pienituloiset kärsijöinä Tuloerot eivät supistu. Wealth: When Will The 98% Tell The 2%, Enough Is Enough? Last night, as reported by News Junkie Post’s O. Olson, Congress passed, by an overwhelming majority, a two year renewal of the Bush tax cuts. The bill is a nice extra Christmas bonus for the wealthiest 2 percent of Americans, and it will only amplify the monumental US budget deficit.
The logic behind the bill goes against, not only common sense but also against the global trend, notably in Europe, to cut spending and increase taxation in order to address a spreading budget crisis. The governments of countries such as Greece, Ireland, Portugal and Spain are pushing for unpopular austerity measures, and richer countries such as the UK and France are trying to implement the same type of economic policies often by cutting social benefits and programs.
If austerity is the trend in Europe, it is certainly not the case in the United States. However, Americans, especially Democrats, should not be surprised at all. The Oligarchs: Wall Street Fat Cats And Congressional Fat Cats. Raha ei vieläkään tuo onnea. Taloustieteilijä Richard Easterlinin mukaan nimetyn paradoksin mukaan talouskasvun kiihdyttäminen ei johda onnellisuuden tai tyytyväisyyden lisääntymiseen sen jälkeen, kun perustarpeet on tyydytetty. Joissain aiemmissa lyhyen aikavävin tutkimuksissa on löydetty korrelaatio tulotason ja onnellisuuden välillä. Easterlinin uudesta, PNAS-lehdessä julkaistussa tutkimuksesta käy ilmi, ettei onnellisuudella ja tulotasolla ole pitkällä aikavälillä mitään yhteyttä. Tutkimuksessa oli mukana 37 maata - rikkaita ja köyhiä, kapitalistisia ja entisiä kommunistimaita. Maita seurattiin ainakin kymmenen, keskimäärin 22 vuotta. Easterlinin mukaan aiemmat tutkimukset, joissa on havaittu yhteys tulotason ja onnellisuuden välillä, ovat heijastelleet vain lyhytaikaisia taloudellisten kriisien ja niistä toipumisen vaikutuksia.
Hyväosaisuus haittaa tunnetajua. Varakkuus ja koulutus helpottavat elämää monella tapaa, mutta kaikessa nekään eivät auta. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan niistä saattaa jopa olla haittaa, kun pitää päätellä miltä kanssaihmisistä tuntuu. Havainnot tehtiin kolmessa kokeessa, joista ensimmäisessä yliopistotutkinnon suorittaneita sekä vähemmän koulutettuja pyydettiin tunnistamaan ihmisten tunnetiloja valokuvista. Toisessa yliopisto-opiskelijoiden piti tulkita tuntemattoman henkilön tunteita kokeellisessa ryhmätyöhaastattelussa. Tunteiden tunnistaminen osoittautui selvästi muita vaikeammaksi korkeasti koulutetuille sekä opiskelijoille, jotka tulivat varakkaista perheistä. Kun hyväosaiset puolestaan laitettiin tilanteeseen, jossa he tilapäisesti tunsivat olevansa muita alhaisemmassa sosiaalisessa asemassa, heidän kykynsä lukea toisten tunteita parani.
Tutkimus julkaistiin Psychological Science -lehdessä. Lähde: Uutispalvelu Duodecim. Tällaisista töistä aivosi kärsivät eniten. Joillain suurilla työpaikoilla työterveyslääkärit kuulevat viikoittain pelästyneiltä ihmisiltä ihmettelyjä black-out -kokemuksista, läheisten nimien unohtelusta ja tyhmistymisen tunteesta. Pää ei enää toimi niin kuin pitäisi. Tällaisia eivät valita eläkeikää lähestyvät, vaan myös alle 35-vuotiaat, parhaissa voimissaan olevat koulutetut ihmiset. – Joka viidennellä työssäkäyvällä on kokemuksia arkea haittaavista muistihäiriöistä. Nämä eivät ole sidoksissa mihinkään tiettyyn alaan, vaan samanlaisia havaintoja on niin ict-, hoivapalvelu- kuin kuljetusyritystenkin työntekijöillä, sanoo tutkimusprofessori, neurologi Kiti Müller.
Joissain nykytöissä aivot altistuvat vaarallisen kovalle kuormitukselle, joka pitkittyessään tilttaa koko koneen. Työterveyslaitoksella aivotutkimusta tekevä Müller pitää yhtenä syynä tähän työelämän jatkuvaa ja nopeaa muutostahtia, joka on välillä tapahtunut täysin teknologisen kehityksen ehdoilla. Nyt työt ovat ehkä monipuolisempia, mutta huomattavasti yksinäisempiä. Doping hiipii työelämään | Kotimaa. Sairauskassojen tutkijat Saksassa havaitsivat ensimmäisinä, että monet selviävät työelämässä ainoastaan kemiallisesti - lääkkeiden turvin.
Ns. työelämän doping on uupuneen seuralainen yhä useammin myös Suomessa. Mustavalkoiseksi muuttunutta työelämää tutkinut professori kertoo, että ympärivuorokautista rytmiä aina avoinna olevine kännyköineen ei moni kerta kaikkiaan kestä. - Viimeistään tässä vaiheessa pitäisi meidän kaikkien olla huolissaan. Suomessa on 750 000 ihmistä, jotka käyttävät Kela-korvattuja mielialalääkeitä. Meno on huimaa, Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Juha T. Hakala sanoo. Uni-, nukahtamis- ja kipulääkkeitä Mieliala- ja masennuslääkeiden lisäksi unta ei saa ilman uni- ja nukahtamislääkkeitä. Erään mielialalääkkeen piristämänä kykenee urotekoihin. - Kyseisen lääkkeen avulla pystyy tekemään kuulemma 60 tuntia töitä putkeen ilman mainittavia sivuvaikutuksia. Työuria patistetaan pidentämään alusta, lopusta ja keskeltä. Lapset jäävät työelämän jalkoihin.
Kaahaatko päiväkotiin, jotta ehdit ennen sulkemisaikaa? Vastaatko kotimatkalla työpuheluihisi, kun lapsesi yrittää kertoa sinulle, miten päiväkotikaveri kiskoi hänen unilelunsa korvan irti? Sanotko alakoululaisellesi, että hän voi pelata vielä pari tuntia pleikkaa, koska sinun pitää kirjoittaa työmuistio? Vai soitatko teinillesi, että sinulla menee töissä myöhään ja hän voi käydä hampurilaisella? Mannerheimin lastensuojeluliiton mukaan kiire, ylityöt, stressi, pätkätyöt ja epävarmuus heijastuvat koteihin vanhempien väsymisenä ja läsnäolon puutteena. – Tutkimusten mukaan työelämän paineet heijastuvat suoraan perheiden arkeen ja vanhempien ja lasten suhteisiin, sanoo kasvatustieteen tohtori, tutkija Taina Kyrönlampi-Kylmänen Suomen humanistisesta ammattikorkeakoulusta Torniosta.
Kyrönlampi-Kylmänen haastatteli muutama vuosi sitten Lapin yliopistossa tekemäänsä Arki lapsen kokemana -tutkimustaan varten 5–7-vuotiaita. . – Lapset mielsivät kodin paikaksi, jonne ei työasioita saisi tuoda. Teetkö sinäkin turhaa työtä? - TiviDuunit. THE ABOLITION OF WORK. 10 Ways History?s Finest Kept Their Focus at Work. Post written by Albert van Zyl from the blog HeadSpace. The lives of great people give us interesting clues about how to organise our days. All of them attached great value to their daily routines. This is because they saw it as being part of ‘becoming who they are’, as Nietzsche puts it.
For the same reason they were also highly individual in their routines. They had the courage to go against popular opinion and work out often strange daily plans that suited them. This is perhaps the first lesson that we can learn – that it takes courage and resolve to design and stick to a routine that suits you. There are at least 10 other lessons that the daily routines of the great can teach us: 1. Despite the modern obsession with physical presence at offices (also known as ‘presenteeism’), very few of the great worked long hours.
Philosopher Michel Foucault would only work from 9am to 3pm. 2. Even during these short days, the great took plenty of breaks. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Mandela.