
The Ten Most Revealing Psych Experiments Psychology is the study of the human mind and mental processes in relation to human behaviors - human nature. Due to its subject matter, psychology is not considered a 'hard' science, even though psychologists do experiment and publish their findings in respected journals. Some of the experiments psychologists have conducted over the years reveal things about the way we humans think and behave that we might not want to embrace, but which can at least help keep us humble. That's something. 1. 'Lord of the Flies': Social Identity Theory The Robbers Cave Experiment is a classic social psychology experiment conducted with two groups of 11-year old boys at a state park in Oklahoma, and demonstrates just how easily an exclusive group identity is adopted and how quickly the group can degenerate into prejudice and antagonism toward outsiders. Researcher Muzafer Sherif actually conducted a series of 3 experiments. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Turns out that it's all about framing.
Neuroscience For Kids The smell of a flower - The memory of a walk in the park - The pain of stepping on a nail. These experiences are made possible by the 3 pounds of tissue in our heads...the BRAIN!! Neuroscience for Kids has been created for all students and teachers who would like to learn about the nervous system. Discover the exciting world of the brain, spinal cord, neurons and the senses. Can't find what you are looking for? Portions of Neuroscience for Kids are available in Spanish, Slovene, Portuguese, Italian, Korean, Japanese, Serbian, Russian, Slovak, Romanian, Polish, Albanian, Czech, Finnish, Estonian, Hungarian, Punjabi, Indonesian, Malay, Norwegian, Ukranian and Turkish. "Neuroscience for Kids" is maintained by Eric H.
Nainen ilman muistia Maanantaiblogi Virpi Kalakoski Ajattele, jos todella eläisit vain tässä hetkessä, kuten amerikkalainen Lonni Sue. Jokainen päivä ja jokainen hetki on uusi, ihmeellinen ja innostava. Mutta siitä ei muista mitään parin minuutin kuluttua. TIME-lehden tiedepalstalla esiteltiin lokakuun lopulla harvinainen muistipotilas, Lonni Sue. TIME-lehden verkkosivulla esitellään tapausta muutamassa videopätkässä. Myös Lonni Suen läheiset kykenevät näkemään tilanteessa jotakin hyvää. Yhdessä videoista Michael McCloskey, tapauksen tutkija John Hopkins yliopistosta, haastattelee Lonni Sueta 9/11 -tapahtuman tiimoilta. TIME-lehden videot Lonni Suen muistista
ps3ihmisentiedonkäsittelynperusteet - rongasanne Mitä aivoissasi tapahtuu, kun luet tätä tekstiä? Psyyken toiminnot eivät ole pelkästään abstrakteja käsitteitä ja kielellisesti ilmaistavia teorioita. Kun opit uusia asioita, aivosi muuttuvat konkreettisesti. Ihmisen aivot ovat erityislaatuiset, sillä niillä on kyky tuottaa havaintojen pohjalta mielikuvia, abstrakteja käsitteitä ja luoda kokonaan uusia havainnoista riippumattomia symboleja. Ihmisen muisti toimii monipuolisesti. Mitä aivoissani tapahtuu juuri nyt? Tällä kurssilla huomion kohteena on se, kuinka havaitsemme, suuntaamme tarkkaavaisuuttamme, valikoimme ympäristön ärsykkeistä merkitykselliset, annamme merkityksiä havainnoille, muistamme ja unohdamme. Ihmisen tiedonkäsittelyssä ovat keskeisiä: aistihavainnot ympäristöstäaistihavaintojen käsittelykeskushermoston toiminta muistiaineksen ja aistihavaintojen yhdistäminentietoinen ja tiedostamaton tiedonkäsittelyoman toiminnan ohjaaminen ja säätely PS4-kurssi syventää ymmärrystä tiedonkäsittelystä. Ajattelu yhdistää uutta ja vanhaa
Using Just 10% of Your Brain? Think Again Alho Aiemmin tietoa eri aivoalueiden merkityksestä ihmisen psyykkisille toiminnoille saatiin pääosin potilastutkimuksista, esimerkiksi selvittämällä, millaisia psyykkisen toiminnan häiriöitä jonkin aivoalueen vaurioituminen aiheuttaa tai millaisia aistimuksia tai reaktioita saa aikaan jonkin aivoalueen sähköinen ärsytys aivoleikkauksen yhteydessä. Vaikka potilastutkimukset tarjoavat yhä merkittävää tietoa ihmisaivojen eri alueiden toiminnallisesta erikoistumisesta ja toiminnallisista yhteyksistä, voidaan näitä kysymyksiä selvittää nykyään myös terveillä ihmisillä uusien ja entistä kehittyneempien aivotutkimusmenetelmien avulla. Näillä menetelmillä on muun muassa pystytty kartoittamaan tarkkaavaisuuteen liittyviä aivotoimintoja. Ihminen pystyy suuntaamaan tarkkaavaisuutensa valikoivasti tiettyyn kohteeseen. Valikoiva tarkkaavaisuus ja aivotoiminta Tahaton tarkkaavaisuus ja aivotoiminta Tarkkaavaisuuden suunnan kontrolloinnin tärkeys kognitiivisessa aivotutkimuksessa Johtopäätöksiä
Aivot oppivat omistajansa rentoutuessa Kahden ärsykkeen välisen yhteyden oppimisen voi lähes kokonaan estää häiritsemällä oppijaa valikoivasti tietyn pari sataa millisekuntia kestävän tilan aikana varsinaisen opetustilanteen ulkopuolella. Tämä selvisi dosentti Jan Wikgrenin tutkimusryhmän Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksessa tehdyssä uudessa tutkimuksessa. Oppiminen ei ole pelkästään aktiivista opettelua, vaan muistijäljet vahvistuvat myös lepotilan aikana. Aivot tallentavat muistijälkiä myös silloin kun ollaan rentoutuneena. Unen aikana aivoissa on havaittu toimintaa, joka liittyy siihen, että aiemmin valveilla opetellut asiat kiinnitetään osaksi yksilön tietorakenteita. Unen aikana aivoista on mitattavissa sähköisesti lyhyitä korkeataajuisia värähtelypurskeita, joita kutsutaan rippleiksi. Uni ja lepo ovat siis tarpeen opitun asian tallentamiseksi pysyväksi muistoksi, mutta muistiin painamista tapahtuu tietenkin valveillakin, muutenhan emme illalla muistaisi aamun tapahtumia. Lisätietoja:
Neurotransmitters by Joelie McCrary on Prezi Studia Generalia » 14.2.2013: Äly hoi, älä jätä! Aivot – ratkaisematon mysteeri Ihmisaivoissa on yli 100 miljardia hermosolua. Niiden lukemattomat yhteydet toinen toisiinsa muodostavat jokaiselle yksilölle ainutlaatuisen hermoverkkonsa. Tämä äärimmäisen monimutkainen kokonaisuus säätelee kaikkea toimintaamme aistimisesta muistamiseen, aineenvaihduntaan, liikkumiseen – ja oppimiseen. Aivot ja aivotutkimus esittävätkin itseoikeutettua pääosaa, kun Helsingin yliopiston Studia Generalia -luentosarja Ihminen oppii jatkuu torstaina 14.2. Molemmat luennoitsijat ammentavat työhönsä innoitusta tutkimuskohteensa haasteellisuudesta. Luennot pidetään yliopistolla (Porthania, Yliopistonkatu 3), mutta niitä voi seurata myös verkossa reaaliajassa ja jälkikäteen.