Tutkimus: Lapsen älykkyys näkyy aivojen rakenteessa vanhanakin - Lapset - Tiede Ihmisen älykkyysosamäärä yksitoistavuotiaana ennustaa aivojen harmaan aineen määrää yli 70-vuotiaana, osoittaa tuore tutkimus. Aivojen ikääntymistä koskevissa tutkimuksissa on aiemmin havaittu, että mitä paksumpi heidän aivokuorensa on, sitä virkeämpänä vanhusten toimintakyky säilyy. Miksi aivokuori ikääntyy eri ihmisillä eri tahdissa, on yksi suurista aivojen ikääntymiseen liittyvistä kysymyksistä. Onko joidenkin ihmisten aivokuori jo lähtökohtaisesti niin paksu, että he voivat menettää siitä osan ilman, että se vaikuttaa heidän toimintakykyynsä? Vai oheneeko toisten ihmisten aivokuori nopeammin kuin toisilla? Tuore kanadalais-skottilainen tutkimus ei pysty vastaamaan tyhjentävästi tähän kysymykseen, mutta sen tulokset viittaavat geneettisiin tekijöihin. Tutkijat jäljittivät elossa olevat vapaaehtoiset ja tiedustelivat heidän halukkuuttaan osallistua aivokuvaukseen. Aivokuoren koon suhde älykkyyteen tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden vaikuttaa ikääntymiseen.
Elizabeth Loftus interview: False-memory research on eyewitnesses, child abuse recovered memories Hoang Xuan Pham From repressed memories to faulty eyewitness testimony, psychologist Elizabeth Loftus of the University of California–Irvine, has made her name working on false memory. She tells Alison George how recollections can be conjured up, and how this process could even be used in therapy. Alison George: You study the fallibility of memories. Are we all prone to making things up? AG: I hear you collect accounts of false memories.EL: Yes, mostly embarrassing mistakes that politicians have made. AG: How does this happen? AG: How did you end up studying false memories? AG: You're known for debunking the idea of repressed memories. AG: How did you study the process of creating false memories? AG: How susceptible are people to having these types of memories implanted? AG: Do you think it's not possible to repress memories of traumatic events? AG: Is it the power of suggestion from a therapist that creates these "memories," then? AG: What is the current focus of your research?
Studia Generalia » 14.2.2013: Äly hoi, älä jätä! Aivot – ratkaisematon mysteeri Ihmisaivoissa on yli 100 miljardia hermosolua. Niiden lukemattomat yhteydet toinen toisiinsa muodostavat jokaiselle yksilölle ainutlaatuisen hermoverkkonsa. Tämä äärimmäisen monimutkainen kokonaisuus säätelee kaikkea toimintaamme aistimisesta muistamiseen, aineenvaihduntaan, liikkumiseen – ja oppimiseen. Aivot ja aivotutkimus esittävätkin itseoikeutettua pääosaa, kun Helsingin yliopiston Studia Generalia -luentosarja Ihminen oppii jatkuu torstaina 14.2. Molemmat luennoitsijat ammentavat työhönsä innoitusta tutkimuskohteensa haasteellisuudesta. Luennot pidetään yliopistolla (Porthania, Yliopistonkatu 3), mutta niitä voi seurata myös verkossa reaaliajassa ja jälkikäteen.
Muisti meni, poliisi toi kotiin - Helsinki - Kaupunki Helsingin poliisi saa nyt liki kymmenen kertaa enemmän katoamisilmoituksia muistamattomista vanhuksista tai vammaisista kuin vuonna 2006. Vain pieni osa tapauksista ilmoitetaan poliisille. Kello oli viisi aamulla, kun ohikulkija löysi pakilalaisen 83-vuotiaan Eino Förbomin harhailemassa Pakilan ostoskeskuksella. Oli heinäkuun alku. Ohikulkija oli soittanut paikalle poliisit, jotka veivät kivenheiton päässä yksin asuvan Förbomin kotiinsa. "Ei minulla mitään ongelmaa ollut. Huumori on tallella, mutta muistin kanssa Förbomilla on ollut ongelmia jo kymmenisen vuotta. Ikäihmisten katoamisista aiheutuneet poliisitehtävät ovat viime vuosina lisääntyneet räjähdysmäisesti Helsingissä. Vuonna 2006 muistamattomista tai vammaisista tehtiin ilmoitus poliisille 63 kertaa, viime vuonna 541 kertaa. "Tapaukset ovat tuntumallakin arvioituna lisääntyneet ja poliisille hankalia. Tilastoja kasvattaa väestön ikääntyminen. Tosiasiassa kadonneiden vanhusten määrä on vielä kirjattuja lukuja paljon suurempi.
Take the Test: How Well Do You See Color? It is generally believed that around 1 out of 255 women and 1 out of 12 men may have some degree of color blindness. When you consider the importance color plays in the products we buy, our aesthetic tastes, and the design decisions we make when we decorate, it's quite intriguing to consider that many of us may not perceive colors in the same way. X-Rite, a company that specializes in the technology and science of color (and who also owns the popular color system Pantone) offers a really interesting tool to test your "color IQ" online. A series of subtly varied color swatches ranging between two hues is presented out of order, and it's up to you to rearrange the swatches so that the gradient between the two colors is correct. Upon completion of the test you're presented with a score on a comparative scale based on your age and gender. It's quite an interesting test, especially considering some people have passed the test with a perfect score. More Info: X-Rite
muistin toiminta Muistia tarvitaan joka ammatissa ja lähes kaikissa työtehtävissä. Tiedonkäsittelyn vaatimukset korostuvat nykytyössä, jossa yhä useammat työntekijät käyttävät tietoteknisiä laitteita ja käsittelevät suuria tietomääriä. Työ ja terveys 2009 -tutkimuksen mukaan 16% työntekijöistä kokee muisti-ja keskittymiskykynsä heikentyneen kaikenikäiset työntekijät kokevat muistin ja keskittymisen vaikeuksia 45% työntekijöistä raportoi kokevansa haitallisia keskeytyksiä työssä melko usein tai jatkuvasti Muistin kuormittuminen tulee esiin unohteluina ja oppimisen vaikeuksina virheet ja epätarkkuudet lisääntyvät toiminta hidastuu ja takkuaa olennaista tietoa hukataan ja tietoon tai järjestelmään eksytään Työmuisti on yksi ihmisen tiedonkäsittelyn pullonkauloista Vaativien tehtävien suorittaminen kuormittaa työmuistia. työmuistissa pystytään käsittelemään kerrallaan vain noin 3-4 tietoyksikköä tieto hiipuu työmuistista parissakymmenessä sekunnissa, jollei sitä kerrata Työmuisti kuormittuu työssä
nuorten aivovammat suurin kuolinsyy Turun yliopistollinen keskussairaala (Tyks) osallistuu 38 tutkimuskeskuksen ja yli 60 sairaalan kanssa suureen aivovammojen tutkimushankkeeseen. Siinä kerätään yksityiskohtainen tutkimusaineisto yli 5 000 potilaasta ja suppeampaa tietoa yli 20 000 potilaasta. Tyks on ainoana Pohjoismaisena kliinisenä keskuksena mukana hankkeen johdossa ja vastaa yhdestä hankkeen 22 osaprojektista. Tyksin vastuulla on aivovammojen hoitoketjujen tutkimus. Turun johtamaan osaprojektiin osallistuu tutkimuskeskuksia Englannista, Ranskasta, Norjasta ja Slovakiasta sekä VTT Suomesta. Osaprojektin rahoitus on hieman yli 700 000 euroa ja koko hankkeen kesto on viisi vuotta. Tutkimus pyrkii selvittämään aivovammoihin liittyviä ongelmia hoitojen osuvuuden ja vammojen ennusteen parantamiseksi. WHO:n arvion mukaan tapaturmissa syntyvät aivovammat nousevat jo lähivuosina maailman kolmanneksi merkittävimmäksi terveysongelmaksi.
Neurotransmitters by Joelie McCrary on Prezi Aivot oppivat omistajansa rentoutuessa Kahden ärsykkeen välisen yhteyden oppimisen voi lähes kokonaan estää häiritsemällä oppijaa valikoivasti tietyn pari sataa millisekuntia kestävän tilan aikana varsinaisen opetustilanteen ulkopuolella. Tämä selvisi dosentti Jan Wikgrenin tutkimusryhmän Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksessa tehdyssä uudessa tutkimuksessa. Oppiminen ei ole pelkästään aktiivista opettelua, vaan muistijäljet vahvistuvat myös lepotilan aikana. Aivot tallentavat muistijälkiä myös silloin kun ollaan rentoutuneena. Unen aikana aivoissa on havaittu toimintaa, joka liittyy siihen, että aiemmin valveilla opetellut asiat kiinnitetään osaksi yksilön tietorakenteita. Uni ja lepo ovat siis tarpeen opitun asian tallentamiseksi pysyväksi muistoksi, mutta muistiin painamista tapahtuu tietenkin valveillakin, muutenhan emme illalla muistaisi aamun tapahtumia. Tutkimus on merkittävä kahdellakin tavalla. Lisätietoja:
Neuroscience For Kids The smell of a flower - The memory of a walk in the park - The pain of stepping on a nail. These experiences are made possible by the 3 pounds of tissue in our heads...the BRAIN!! Neuroscience for Kids has been created for all students and teachers who would like to learn about the nervous system. Discover the exciting world of the brain, spinal cord, neurons and the senses. Can't find what you are looking for? Portions of Neuroscience for Kids are available in Spanish, Slovene, Portuguese, Italian, Korean, Japanese, Serbian, Russian, Slovak, Romanian, Polish, Albanian, Czech, Finnish, Estonian, Hungarian, Punjabi, Indonesian, Malay, Norwegian, Ukranian and Turkish. "Neuroscience for Kids" is maintained by Eric H.
Alho Aiemmin tietoa eri aivoalueiden merkityksestä ihmisen psyykkisille toiminnoille saatiin pääosin potilastutkimuksista, esimerkiksi selvittämällä, millaisia psyykkisen toiminnan häiriöitä jonkin aivoalueen vaurioituminen aiheuttaa tai millaisia aistimuksia tai reaktioita saa aikaan jonkin aivoalueen sähköinen ärsytys aivoleikkauksen yhteydessä. Vaikka potilastutkimukset tarjoavat yhä merkittävää tietoa ihmisaivojen eri alueiden toiminnallisesta erikoistumisesta ja toiminnallisista yhteyksistä, voidaan näitä kysymyksiä selvittää nykyään myös terveillä ihmisillä uusien ja entistä kehittyneempien aivotutkimusmenetelmien avulla. Näillä menetelmillä on muun muassa pystytty kartoittamaan tarkkaavaisuuteen liittyviä aivotoimintoja. Ihminen pystyy suuntaamaan tarkkaavaisuutensa valikoivasti tiettyyn kohteeseen. Valikoiva tarkkaavaisuus ja aivotoiminta Tahaton tarkkaavaisuus ja aivotoiminta Tarkkaavaisuuden suunnan kontrolloinnin tärkeys kognitiivisessa aivotutkimuksessa Johtopäätöksiä
Using Just 10% of Your Brain? Think Again ps3ihmisentiedonkäsittelynperusteet - rongasanne Mitä aivoissasi tapahtuu, kun luet tätä tekstiä? Psyyken toiminnot eivät ole pelkästään abstrakteja käsitteitä ja kielellisesti ilmaistavia teorioita. Kun opit uusia asioita, aivosi muuttuvat konkreettisesti. Ihmisen aivot ovat erityislaatuiset, sillä niillä on kyky tuottaa havaintojen pohjalta mielikuvia, abstrakteja käsitteitä ja luoda kokonaan uusia havainnoista riippumattomia symboleja. Mitä aivoissani tapahtuu juuri nyt? Tällä kurssilla huomion kohteena on se, kuinka havaitsemme, suuntaamme tarkkaavaisuuttamme, valikoimme ympäristön ärsykkeistä merkitykselliset, annamme merkityksiä havainnoille, muistamme ja unohdamme. Ihmisen tiedonkäsittelyssä ovat keskeisiä: aistihavainnot ympäristöstäaistihavaintojen käsittelykeskushermoston toiminta muistiaineksen ja aistihavaintojen yhdistäminentietoinen ja tiedostamaton tiedonkäsittelyoman toiminnan ohjaaminen ja säätely Lukion psykologian opinnoissa perehdytään PS3-kurssilla tiedonkäsittelyn perusprosesseihin. Ajattelu yhdistää uutta ja vanhaa